Shakshuka, kaappiruokien kunkku!

Kun jääkaapissa ei ole oikein mitään tuoretta, ja ruoka pitäisi kehitellä kuiva-ainekaapin antimista, päädyn usein tekemään shakshukaa. Mitä ihmeen shakshukaa? Shakshuka on ehkä yksinkertaisimmillaan selitettynä mausteinen tomaattikastike, johon rikotaan pinnalle kananmunia.

 

Shakshuka

 

Shakshuka on suosittu brunssiruoka, mutta toimii hyvin lounasruokana tai päivällisenä. Alun perin shakshuka on lähtöisin Lähi-idästä. Sana shakshuka tarkoittaakin sekoitusta, mikä kuvaa hyvin ruokaa.

Kehittelin aikanaan K-ruokaan shakshuka reseptin, jota muokkaan aina kaapissa olevien raaka-aineiden ja fiiliksen mukaan. Usein käytän kikherneitä, joskus shakshukan pohjana on jauhelihakastikkeen loput. Tällä kertaa minulla oli testissä vegaanista VegMe:n jauhelihan kaltaista jauhisrouhetta (VegMe Färs), jota laitoin 1/2 rasiaa. Tuote on soijapohjainen.

Shakshuka onnistuu myös vihreänä, esimerkiksi pakastetusta lehtipinaatista. Reseptini pinaattishakshukalle löydät K-ruoan sivulta. Jos tykkäät pinaatista ja esimerkiksi Palak paneerista, kannattaa kokeilla!

Sitruunapasta

Etenkin arjessa yksinkertaiset reseptit ovat usein parhaimpia. Helppo sitruunapasta on ihanaa sellaisenaan, mutta sen voi myös hyvin yhdistää kalan tai broilerin kanssa. K-ruoassa julkaisimme reseptin sellaisenaan, mutta kotona yhdistin sen Kala-Lapin Tulisavu -loimukirjolohen kanssa. Kokeile ja ihastu!

Sitruunapasta

Sitruunapasta

  • 1 sipuli hienonnettuna
  • 1-2 rkl öljyä
  • 1 tlk (2 dl) kaurakermaa tai ruokakermaa
  • 1/2 tl suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • 1-2 dl parmesaaniraastetta
  • persiljaa, basilikaa tai ruohosipulia hienonnettuna
  • (n. 300 g pala loimukirjolohta tai lämminsavulohta)

 

  1. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Raasta hyvin pestyn sitruunan kuori ja purista mehu. Kuullota sipulit rasvassa pannulla.
  2. Ota 1/2 dl keitinlientä talteen. Valuta pasta lävikössä ja kaada takaisin kattilaan. Lisää sipulit, kaurakerma, keitinliemi, sitruunanmehu ja -kuoriraaste. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita ja annostele lautasille. Raasta pinnalle reilusti parmesaania sekä hienonnettua yrttiä makusi mukaan.
  3. Poista kirjolohesta nahka ja paloittele kala reiluiksi annospaloiksi. Tarjoa kala sitruunapastan kanssa. (Voit halutessasi lämmittää kalan nopeasti esimerkiksi mikrossa, mutta se ei ole välttämätöntä. )

 

Miksi juuri Kala-Lapin? Tämä ei ole maksettu yhteistyö, mutta minulle tarjoutui mahdollisuus päästä bloggaajien kokkausiltaan, jossa valmistimme erilaisia kalaherkkuja Kala-Lapin tuotteista. Vakuutuin tuotteiden laadusta ja voin siksi suositella lämpimästi heidän tuotteitaan. (Luulitko sinäkin, että Kala-Lappi tulee Lapista? Niin minäkin, mutta nimi tuleekin omistajien sukunimestä!)

 

 

Uunifetapasta pinaatilla

Muutama viikko sitten somessa hehkutettiin ihanaa uunifetapastaa, joka lähti liikkeelle Liemessä-blogista. Pastaa hehkutettiin niin monessa kanavassa, että sitä oli vaikea olla huomaamatta. Ihania kuvia ja kehuja sateli kaikkialta, mutta jostain syystä hitti jäi silti testaamatta.

Uunifetapasta

Rakastan feta-pinaatin ja fetan yhdistelmää, joten mietin onnistuisikohan vastaava uunipasta pinaatista? Pari päivää sitten kaapista löytyi Pirkka Parhaat fetaa, kirsikkatomaattirasia ja pakastimesta pussillinen Pirkka lehtipinaattia. Päätin kokeilla tuunattua hittipastaa, ja kyllä kannatti! Alkuperäistä reseptiä en ole edelleenkään testannut, mutta se on varmasti vähintään yhtä hyvää!

Uunifetapasta

Uunifetapasta pinaatilla

  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 1 ps (200 g) lehtipinaattia (pakaste)
  • 1 pkt (200 g) Pirkka Parhaat fetaa
  • 1 rs kirsikkatomaatteja
  • ripaus suolaa ja pippuria
  • 1-2 tuoretta chiliä
  • n. 300 g spaghettia
  • (pieni loraus sitruunanmehua tai valkoviinietikkaa)

 

  1. Kaada öljy uunivuokaan ja levitä päälle jäiset pinaatit. Nosta pinaatin päälle fetajuusto ja kirsikkatomaatit. Ripottele päälle suolaa ja pippuria sekä 1-2 chiliä.
  2. Pane vuoka 200-asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi.
  3. Keitä sillä aikaa pasta suolassa maustetussa vedessä.
  4. Nosta uunivuoka lopuksi 5-10 minuutiksi uunin ylätasolle.
  5. Sekoita kaikki ainekset valutetun pastan joukkoon. Lisää halutessasi pieni loraus sitruunanmehua tai valkoviinietikkaa. Nauti pinaattinen uunifetapasta heti.

Pataleipä

Pataleipä on varmasti yksi viime vuosien suosituimmista resepteistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on niin ihana, että en ihmettele. Reseptejä löytyy monenlaisia sekä ruokalehdstä että blogeista. Otin ohjeen täältä (K-ruoka), mutta jouduin tuplaamaan taikinan, sillä minulla on vain todella iso Hackmannin pata. Pataleipä onnistui ohjeella hyvin suurennettunakin. Jätin myös auringonkukansiemenet pois.

39cc2-dsc_0458

Pataleipä

14 dl jauhoja (vehnäjauhoja ja/tai hiivaleipäjauhoja)

8 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
n. 3 tl suolaa

  1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon 42-asteinen vesi ja sekoita nopeasti (älä vaivaa taikinaa). Peitä taikinakulho kelmulla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön 12-16 tunniksi.
  2. Kääntele taikinasta kulhossa pyöre leipä (kääntele reunoja leivän alle). Älä vaivaa taikinaa tässäkään vaiheessa. Anna leivän kohota leivinliinalla peitettynä noin 30 minuuttia.
  3. Laita kannellinen valurautainen pata (tilavuus noin 6 litraa) kylmään uuniin ja anna uunin kuumentua 225 asteeseen. Kun uuni on kuuma, lisää leipä kuumaan pataan ja peitä pata kannella. Paista leipää kannen alla noin 35 minuuttia. Poista kansi ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia.
  4. Kumoa leipä jäähtymään hetkeksi ritilän päälle. Kuori pysyy rapeana, kun et peitä leipää leivinliinalla.

Miten onnistui?

Ensimmäinen leipäni ei onnistunut, koska lähdin soveltamaan ohjetta liikaa. Laitoin liikaa ruisjauhoja, jonka vuoksi leipään ei tullut kunnon sitkoa, vaan siitä tuli tiivis ja hieman raaka sisältä. Siinäkin leivässä kuoret olivat niin hyviä, että söin ne silti. Toisella kertaa noudatin ohjetta ja onnistuin täydellisesti. Vaikka patani on suurempi, oli paistoaika suunnillen sama kuin alkuperäisessä ohjeessa.

56df5-dsc_0534


Valmis pataleipä on niin kaunis, että sitä tuntee helposti itsensä astetta paremmaksi kotileipuriksi. Tosiasiassa ne, jotka ovat tehneet pataleipää, tietävät totuuden. Helpompaa leipää ei voi olla! Pataleipää ei vaivata, vaan taikina sekoitetaan ja jätetään yöksi kohoamaan. Jos et ole vielä tehnyt pataleipää, niin suosittelen kyllä kokeilemaan.

Uunipunajuuret

Punajuuret ovat nyt parhaimmillaan – aivan kuten muutkin kotimaiset juurekset. Olin tosi onnellinen, kun sain tuliaiseksi pussillisen itse kasvatettuja punajuuria naatteineen. Pieniä ovat ruokaihmisen ilot! 🙂

Tein punajuurista tietenkin perinteisiä uunipunajuuria. Tässä yksi tosi helppo ja hyvä ohje:

  • Kuorin ja lohkoin noin kilon verran punajuuria. (Tässä vaiheessa kannattaa muuten käyttää kumihanskoja, jos ei halua pinkkejä käsiä!).
  • Levitin lohkot isoon uunivuokaan ja pyörittelin ne tilkassa rypsiöljyä
  • Maustoin ne tuoreella hienonnetulla rosmariinilla, suolalla ja pippurilla.
  • Paistoin 225 -asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. (Kannattaa testata välillä juuresten kypsyyttä, koska mielestäni uunijuurekset ovat parhaimmillaan, kun ne ovat vielä hieman napakoita.)
  • Lopuksi sekoitin punajuurten joukkoon vähän tummaa balsamicosiirappia.

Helpolla uunipunajuurten ohjeella voit toki tehdä mitä tahansa uunijuureksia. Kypsyysaika vähän vaihtelee, esimerkiksi palsternakka kypsyy todella nopeasti. Jos pidät valkosipulista, niin sitäkin voi lisätä vähän juuresten joukkoon. Tällä kertaa halusin nauttia punajuuret mahdollisimman naturellina, sillä nämä itse kasvatetut punajuuret olivat niin harvinaista herkkua.

Uunipunajuuret voi syödä lähes minkä tahansa ruoan lisukkeena, mutta minä popsin nämä sellaisenaan vuohenjuuston kera. Mikä ihana makuyhdistelmä, nam!

Suolainen piirakka maistuu kaikille

Tänä syksynä perheessämme on vietetty iloisia juhlia. Perheeseemme syntyi kaksi tyttöä elokuussa, kun siskoni ja veljeni saivat suloiset pienet tyttövauvat. Serkkutytöt syntyivät kahdeksan päivän ikäerolla. Leivoin siskon tytön ristiäisiin pyynnöstä pari suolaista piirakkaa. Tein pinaatti-fetapiirakkaa ja poro-sienipiirakkaa. Tein molempiin piirakoihin saman pohjan, joka on mielestäni ihanan rapea ja maukas. Molemmat saivat kovasti kehuja, joten reseptit uskaltaa julkaista 🙂 

 
Pinaatti-fetapiirakka
 

Pinaatti-fetapiirakka

 

  • 2 ps (à 150 g) pakastepinaattia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • ripaus juustokuminaa
  • ripaus suolaa ja mustapippuria
  • 2 dl kermaa
  • 2 kanamunaa
  • 1 pkt (200 g) salaattijuustoa tai fetaa
  • 100 g juustoraastetta

Pohja

  • 2dl ruisjauhoja
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • ripaus suolaa
  • 100g voita
  • 1/2 dl vettä
1. Valmista ensin pohja sekoittamalla jauhot, suola ja huoneenlämpöinen rasva keskenään. Lisää vesitilkka ja sekoita taikina tasaiseksi.
2. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan ja siirrä vuoka jääkaappiin 10 minuutiksi. Paista pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.
3. Valmista seuraavaksi täyte: Hienonna valkosipulinkynsi. Sulata pinaatti kattilassa ja lisää valkospuli pinaatin joukkoon. Mausta ja maista.
4. Kaada pinaattitäyte pohjan päälle. Ripottele pinnalle kuutioitu feta. Sekoita kanamunat ja kerma keskenään. Kaada seos piirakan päälle. Ripottele lopuksi juustoraaste piirakan pinnalle. Voit halutessasi rouhia pintaan hieman mustapippuria.
5. Paista uunin alaosassa vielä 20-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja piirakka on saanut kauniin värin pintaan.

 

 

Poro-sienipiirakka 

  • 150 g savuporo-tai riistarouhetta
  • n. 1 litra sieniä (käytin suppilovahveroita)
  • 1 sipuli
  • ripaus pippuria
  • ripaus timjamia
  • 2 dl kermaa
  • 2 kananmunaa
  • 100 g juustoraastetta

Pohja

  • 2dl ruisjauhoja
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • ripaus suolaa
  • 100g voita
  • 1/2 dl vettä
1. Valmista ensin pohja sekoittamalla jauhot, suola ja huoneenlämpöinen rasva keskenään. Lisää vesitilkka ja sekoita taikina tasaiseksi.
2. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan (tässä Teema-vati) ja siirrä vuoka jääkaappiin 10 minuutiksi. Paista pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.
3. Valmista seuraavaksi täyte: Kuullota hienonnettu sipuli pannulla tilkassa öljyä. Lisää sienet joukkoon ja paista, kunnes sienistä on haihtunut suurin osa nesteestä. Lisää pororouhe ja mausteet.
4. Levitä täyte pohjan päälle. Sekoita kananmunat ja kerma keskenään, kaada seos täytteen päälle. Ripottele pinnalle juustoraaste.

5. Paista uunin alaosassa vielä 20-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja piirakka on saanut kauniin värin pintaan.

Poro-suppilovahveropiirakka näyttää kuvassa synkältä tumman täytteen vuoksi. Onneksi maku oli oikein herkullinen.

Tosi helppo omenapiirakka

Helpoista helpoin omenapiirakka syntyy lapsuudestani tutulla reseptillä. Ala-asteella vierailin paljon parhaan ystäväni luona, ja teimme tätä piirakkaa syksyisin lähes joka kerta koulun jälkeen. Kirjoitin reseptin pienenä kaverini luona paperilapulle, joten sen alkuperäistä lähdettä ei ole saatavilla. Ohje oli hänen äitinsä reseptivihkossa. Kiitos siitä, sillä resepti on ollut tähän päivään asti ahkerassa käytössä!

Helppo ja ihanan mehevä piirakkapohja sopii arkeen ja juhlaan.

 Omenapiirakka

2 1/2 dl vehnäjauhoja 
1/2 tl leivinjauhetta 
1/2 tl soodaa 
1 1/2 dl sokeria 
1/2 tl vanilliinisokeria 
2 dl piimää tai kermaviiliä 
75 g voita 1 kananmuna
Piirakan pinnalle:
4-6 omenaa 2 tl sokeria1 tl kanelia

1. Huuhtele omenat ja poista siemenkodat. Viipaloi omenat kuorineen ohuiksi viipaleiksi. Sulata voi.2. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää kulhoon piimä tai kermaviili, jäähtynyt voi sekä kananmuna. Sekoita. 
3. Kaada taikina piirakkavuokaan ja asettele pinnalle omenaviipaleet. Ripottele pintaan kaneli ja sokeri. 
4. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 25-30 minuuttia. Piirakka maistuu parhaalta lämpimänä kylmän jäätelön kanssa.
 
 

 

Kesäkurpitsa-omenasose uunissa

Syksyn paras hetki koittaa omenoiden kypsyttyä. Kotimaiset omenat ovat nyt parhaimmillaan. En valitettavasti omista omenapuutarhaa, mutta onneksi sain mummolasta pienen kassillisen omenoita. Omenoita oli sen verran, etten olisi ehtinyt niitä syömään sellaisenaan, mutta ei riittävästi hillottavaksi sellaisenaan. Toisaalta en myöskään tykkää valmistaa hilloja, koska en kaipaa niin paljon sokeria aamupuuron/jogurtin/rahkan joukkoon.

Omenoita ja kuorittua kesäkurpitsaa kuutioituna.

Onnistuin kesän aikana kasvattamaan siemenestä asti aikamoisen kesäkurpitsasadon. Sadon korjattuani totesin hukkuvani kesäkurpitsaan (suurin kuvassa oleva kesäkurpitsa oli halkaisijaltaan lähes 20 cm!). Päätin piilottaa osan kesäkurpitsasta omenasoseeseen. Näin saisin enemmän massaa, sillä pelkistä omenoista olisi tullut niin pieni määrä, ettei soseen tekemisessä olisi ollut järkeä.

Oman maan kesäkurpitsasatoa

Tein soseen omenoista ja kesäkurpitsoista uunissa. Sain idean törmätessäni tähän uuniomenahillon ohjeeseen. Aluksi ajatuksena oli tehdä köyhän miehen lemoncurdia, eli sitruunaista kesäkurpitsahilloa, mutta en tosiaan halunnut tähän soseeseen paljoa sokeria.

Ohjetta ei sen tarkemmin ole, tämä tuli ihan hatusta. Jotakuinkin näin.

Kesäkurpitsa-omenasose uunissa

1 osa kesäkurpitsaa
1 osa omenaa
ripaus sokeria

1. Kuori kesäkurpitsat. Halkaise ne ja kaavi pehmeä sisus pois lusikalla. Kuutioi kesäkurpitsat.
2. Poista omenista siemenkodat ja lohko omenat kuorineen.
3. Laita omenat ja kesäkurpitsat uunivuokaan. Kuumenna 150-asteisessa uunissa noin 1-1 1/2 tuntia, tai kunnes ovat pehmeitä.
4. Ota uunivuoka pois uunista, anna jäähtyä hieman. Soseuta omenat ja kesäkurpitsat tasaiseksi soseeksi sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon haluamasi määrä sokeria (laitoin vain noin ruokalusikallisen, sillä sose oli melko makeaa jo sellaisenaan. Riippuu paljon omenoiden happamuudesta).
5. Purkita ja pakasta. Nauti puuron, rahkan tai jogurtin kanssa. Sopii myös kakun väliin tai smoothien sekaan.

(Uunikokkivuoallinen sosetta, purkitettuna sosetta tuli kolme 1/2 litran pakasterasiallista, eli noin 1,5 litraa.)

Helppo kesäkurpitsa-omenasose. Kuva hieman vääristää soseen väriä.

Kaalilaatikko gruusialaisittain

Tein tässä eräänä päivänä syksyn lempiruokaani. Tai ainakin yhtä niistä, nimittäin Gruusialaista kaalilaatikkoa. Tavallinen kaalilaatikko on vähän tylsää, vaikka hyvää sekin. Gruusialaiseen kaalilaatikkoon tulee mm. tomaattipyrettä ja smetanaa tai ranskankermaa, joten se on tavallista kaalilaatikkoa maukkaampaa.
Alkuperäinen ohje löytyy täältä.


Gruusialainen kaalilaatikko

noin 1,5 kg valkokaalia
1-2 dl vettä
1 iso sipuli
3-4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 rs (400 g) jauhelihaa *
1 prk (150 g) crème fraîchea (ranskankermaa)
1 tuubi (140 g) tomaattipyreetä
1 1/2 dl maustekurkkua paloiteltuna
2 tl Provencen Mix -yrttiseosta
1 1/2 tl suolaa
1 1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl mustapippuria
1-2 dl juustoraastetta

1. Leikkaa kaali karkeaksi silpuksi. Pane kaali kattilaan ja mittaa päälle vesi. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta kannen alla 15 minuuttia välillä sekoitellen. Lisää vettä tarvittaessa. 
2. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Ruskista jauheliha pannulla. Lisää sipuli ja valkosipuli kuullottumaan.
4. Sekoita jauhelihaseos, ranskankerma, tomaattipyree, maustekurkut sekä mausteet kaalin joukkoon. Kaada massa voideltuun uunivuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista kaalilaatikkoa 200 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, kannattaa peittää vuoka foliolla.

* Käytän gruusialaiseen kaalilaatikkoon paistijauhelihaa, tavalliseen kaalilaatikkoon käytän nauta-sikajauhelihaa.

Kotimainen kaali on hyvää ja edullista perusruokaa. Ja vieläpä terveellistä!
Gruusialaiseen kaalilaatikkoon tulee sipulin lisäksi reilusti valkosipulia.

Texmex-pyttis ja tuoresalsa


Pääsin jälleen sotkemaan kaikkia lempimakujani yhteen (vähemmän kauniiseen) kesäruokaan. Halusin tehdä tuoretta salsaa, ja sen lisäksi jotain kesäkurpitsasta sekä Senllmanin lisäaineettomasta chorizo-makkarasta. Näistä syntyi texmex-pyttipannu. Tässä pyttipannussa ei tosin ole perunaa.

Tuoresalsa on yksi lemppareistani. Teen sitä usein texmex ruoan kanssa (tai oikeastaan minkä tahansa ruoan kanssa). Käyttämäni ohje löytyy täältä. Tällä kertaa muokkasin ohjeen vastaamaan kaapissa olevia raaka-aineita. Sekoitin joukkoon kevätsipulia punasipulin sijaan. Lisäsin joukkoon myös kurkkua sekä avokadon, jotta sattui olemaan jääkaapissa.

Salsan tyylinen sekoitus tuoreista raaka-aineista.

Kesäinen tex mex-pyttis ja salsa

 

1/2 pkt (à 230g) Snellmanin lisäaineetonta chorizoa (tai muuta mausteista makkaraa)
1 kesäkurpitsa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
1 punainen mieto chili
1 tlk kidneypapuja tai ruskeita papuja (käytin molempia 1/2 tlk)
Salsa:
pala (n. 10 cm) kurkkua
1-2 tomaattia
1-2 kevätsipulia
½ punainen mieto chili
1 syöntikypsä avokado
reilusti korianteria hienonnettuna
1 rkl limetin mehua
1 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
1. Valmista ensin salsa: Kuutioi tomaatti ja kurkku pieniksi kuutioiksi. Hienonna kevätsipuli varsineen sekä mieto chili. Voit poistaa siemenet, mikäli et halua salsasta kovin tulista. Poista avokadon siemen ja kuutioi hedelmäliha. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja nosta salsa jääkaappiin odottamaan.
2. Viipaloi makkara ja ruskista makkaraviipaleet pannulla. Siirrä makkarat sivuun odottamaan. 
3. Kuutioi kesäkurpitsa ja hienonna kuoritut sipulit. Kuullota sipulit öljyssä. Lisää kesäkurpitsat pannulle ja kääntele kesäkurpitsoja kuumalla pannulla, kunnes ne ovat lähes kypsiä.
4. Lisää pannulle huuhdellut ja valutetut pavut sekä hienonnettu chili. Maista, ja mausta tarvittaessa vielä suolalla ja pippurilla.
Texmex-pyttis maistui salaatin ja salsan kanssa.