Raparperijuustokakku

Juhannuksena on pakko saada jotain hyvää raparperista. Meinasin tehdä raparperipiirakkaa, mutta koska juhannuksena vietettiin myös kolmekymppisiä, ajattelin leipoa kakun. Juustokakun. Voisiko ne yhdistää? Jos paistaisi ensin raparperit kypsiksi ja lisäisi päälle juusokakkumassan… Oli aivan pakko kokeilla, ja kyllä kannatti! Lähes täydellinen kesän juustokakku katosi kahvipöydässä yhdeltä istumalta.

Raparperijuustokakku

Pohja

  • ½ pkt (à 400 g) digestivekeksejä
  • 75 g voita
  • 2 raparperin vartta
  • 1 ¼ dl sokeria
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • ¼ tl kardemummaa
  1. Kiinnitä irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi (⌀ 24 cm).
  2. Murenna keksit ja sekoita keksimurujen joukkoon sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle ja hieman vuoan reunoille.
  3. Paloittele raparperit pieniksi. Sekoita sokeri, jauhot ja kardemumma raparperipalojen joukkoon.
  4. Kaada seos pohjan päälle ja paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 15 minuuttia. (Laita vuoan alle leivinpaperi, jotta mahdollisesti irtoava neste ei valu uunin pohjalle.)

Täyte

  • 1 (2 dl) vispikerma
  • 1 (250 g) maitorahka
  • 1 (180 g) vaniljatuorejuusto
  • 1 ¼ dl sokeria
  • ¾ dl maissitärkkelystä (Maizena)
  • 3 kananmunaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  1. Sekoita kerma, rahka, tuorejuusto, sokeri, maissitärkkelys ja vaniljasokeri keskenään kierrevatkaimella. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten. Kaada täyte vuokaan raparperien päälle.
  2. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen. Jatka juustokakun paistamista 175-asteessa noin 50 minuuttia.
  3. Anna kakun jäähtyä vuoassa huoneenlämpöiseksi. Siirrä vuoka jääkaappiin ja jäähdytä täysin ennen vuoan avaamista. Koristele kakku haluamallasi tavalla ja nauti. (Levitin jäähtyneen kakun pinnalle lisäksi sokerilla makeutettua ranskankermaa, jotta sain pinnasta sileän.)

Raparperi maistuu kesältä

Herään sunnuntaina puhelimen ääneen. Puhelimen toisessa päässä on hetken hiljaista, kunnes sieltä kuuluu lapsen kirkas ääni: “Tuutko leipomaan?”. Rakas veljenpoikani (3v.) soitti. Miten tuohon voisi vastata kieltävästi? Ei tämä täti ainakaan. 🙂

 

Vanhempieni pihalla houkutteli iso raparperipensas. Käytiin keräämässä sieltä tarvittavat raaka-aineet yhdessä pikkumiehen kanssa. Kysyin, haluaako hän leipoa piirakkaa vai muffinsseja, muffinssit houkuttelivat enemmän.

Kaapista löytyi valkosuklaata, joten päätin heti tehdä näitä Pirkan raparperi-valkosuklaakuppikakkuja. Ohje näyttää jotakuinkin tältä:

Raparperi-valkosuklaakuppikakut

30–60 min, 16 kpl
n. 3 dl raparperia
100 g valkosuklaata
100 g meijerivoita
2 1/2  dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vanilliinisokeria
1 dl kevytmaitoa
Koristelu
2 dl Pirkka vispikermaa
1 tl vanilliinisokeria
valkosuklaata rouhittuna sekä strösseleitä
1. Kuori ja paloittele raparperi pieniksi paloiksi. Rouhi valkosuklaa veitsellä.
2. Sulata voi ja anna jäähtyä. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita joukkoon rasvasula.
3. Sekoita jauhot, vanilliinisokeri ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahtoon ja sekoita joukkoon varovasti myös maito, rouhittu valkosuklaa sekä raparperipalat. Vältä turhaa sekoittamista.
4. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.
5. Vatkaa kerma vaahdoksi ja makeuta vanilliinisokerilla. Pursota kermavaahto jäähtyneiden kuppikakkujen päälle. Koristele strösseleillä, rouhitulla valkosuklaalla, syötävillä kukilla tai mintunlehdillä.

 

Valkosuklaa ja raparperi. Toimiva makupari!

Lopulta tämä leipominen taisi jäädä tädin harteille, niin kuin vähän epäilinkin. Pieni mies leikki vieressä ja uhosi syövänsä ainakin kolme muffinssia. Onneksi muffinssien ja kuppikakkujen leipominen on nopeaa ja helppoa. Juuri sopivaa leivontaa tällaiseen hetkeen, kun syöjät odottavat malttamattomina vieressä.

Käytössä muffinipelti ja testissä silikoniset muffinivuoat. Hyvin toimivat.
Kuppikakut syötiin tiikerijäätelön kanssa.

Kuorruttamiselle ei jäänyt aikaa, eikä oikeasti ollut tarjoituskaan. Kuppikakut maistuivat oikein hyvin myös jäätelön kanssa. Pieni mies jaksoi lopulta syödä 1,5 muffinssia.

Onnellinen pieni mies.