Paras saaristolaisleipä

Useampaa erilaista saaristolaisleivän reseptiä testattuamme olemme päätyneet jo vuosia leipomaan saaristolaisleipää Kustavilaisen saaristolaisleivän reseptin mukaan. Alkuperäinen resepti löytyi Helsingin Sanomista (muistaakseni jo vuonna 2008).

img_6240

Leipien tekeminen on todella helppoa, kunhan varaat riittävästi aikaa niiden kohottamiseen ja paistamiseen. Taikinasta tulee 2 isoa tai 3 pienempää leipää. Saaristolaisleipä maistuu taivaalliselta joulukalojen, esimerkiksi kylmäsavulohen, kanssa. Saaristolaisleipä maistuu myös rapujuhlissa ja skagen röran kanssa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Kustavilainen saaristolaisleipä

  • 1 l piimää
  • 75 g hiivaa
  • 3 dl tummaa siirappia
  • 1 rkl suolaa
  • 3 dl vehnäleseitä
  • 3 dl ruisjauhoja
  • 3 dl kaljamaltaita
  • 1 l vehnäjauhoja
  1. Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Liuota joukkoon hiiva. Lisää suola ja siirappi.
  2. Lisää vehnäleseet, ruisjauhot ja kaljamaltaat.
  3. Lisää vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa. Taikina jää melko löysäksi. Anna nousta liinan alla noin 1 tunti.
  4. Vuoraa leivinpaperilla 2 isoa tai 3 pientä vuokaa. Jätä kohoamisvaraa eli täytä vuoat puolilleen. Anna leipien nousta vielä 1h, kunnes tilavuus on tuplaantunut.
  5. Paista leipiä 175 °C:ssa 1,5 – 2h. Anna leipien jäähtyä ennen kumoamista.

Lettutaikina

Kesän paras hetki koittaa, kun saa syödä ensimmäiset muurinpohjaletut. Parhaalta letut maistuvat jäätelön tai kermavaadon ja tuoreiden marjojen kanssa. Tai sokerin kanssa. Lämpiminä tai kylminä. Tai suolaisella täytteellä. Tai ihan vain sellaisenaan.

Lettutaikina

Lettutaikina

  • 1/2 l maitoa
  • 2 – 2 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 rkl öljyä
  • voita paistamiseen

1. Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää joukkoon maito, jauhot, suola ja öljy. Jätä taikina turpoamaan noin 30 minuutiksi. Paista taikinasta pieniä tai suuria lettuja kuumalla pannulla.

Muurinpohjaletut

Muurinpohjaletuissa käytetään usein vehnäjauhojen lisäksi ohrajauhoja, jotka antavat lettuihin enemmän makua. Jos ohrajauhoja ei satu löytymään mökin kaapista, niin tavallinen lettutaikina sopii toki myös muurinpohjalettuihin.

  • 1/2 l maitoa
  • 2 kananmunaa
  • 1 dl ohrajauhoja
  • 1 1/2 – 2 dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl öljyä
  • 1/2 tl suolaa
  • voita paistamiseen
  1. Vatkaa munien rakenne rikki ja sekoita joukkoon maito. Lisää suola ja jauhot samalla sekoittaen. Lisää öljy ja anna taikinan turvota noin 30 minuuttia.
  2. Kuumenna muurinpohjapanu tai valurautapannu kuumaksi. Lisää pannuun öljyä tai voita ja noin 1 dl taikinaa. Levitä tasaiseksi lastan avulla. Kun pohja on kypsynyt ja lettu irtoaa helposti pannusta, käännä lettu varovasti ja paista se kypsäksi.

muurinpohjaletut

Nämä ihanat muurinpohjaletut nappasin mukaan mökiltä juhannuksena. Iskän paistamat muurinpohjaletut maistuivat taivaalliselta myös seuraavana päivänä.

Taste of Helsinki

Taste of Helsinki on jälleen kaupungissa!

Mikä ihmeen Taste of Helsinki? Se on kaltaisteni herkkusuiden oma festivaali keskellä Helsinkiä. Omien sanojensa mukaan “ainutlaatuisen kulinaristisen elämyksen tarjoava gourmetfestivaali”. Tänä vuonna festivaali järjestetään 15.-18.6.2017. Mukana on 10 ravintolaa, joista jokainen tarjoaa tapahtumassa alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan ja oman nimikkoannoksensa. Suurin osa annoksista maksaa 5–6 euroa.

Tänä vuonna näyttäisi aurinko hellivän festarikansaa, toisin kuin viime kesänä, jolloin vietimme festareita tuttuun tyyliin kumisaappaat jalassa kaatosateessa. Suosittelen lämpimästi!

Taste of Helsinki

Taste of Helsinki

Taste of Helsinki Savoy

Savoyn Grillattua vuohenjuustomoussea, rosmariini-hunajamanteleita ja romesco-kastiketta

IMG_9378.JPG

Pastorin Pulpo con causa y huevan de trucha (Grillattua mustekalaa, perunaterriiniä, kylmäsavustettua kirjolohenmätiä).

Taste of Helsingin virallinen valuutta on markka (1 markka = 1 EURO). Kaikki Taste of Helsingissä nautitut ruoat ja juomat maksetaan markoilla. Niitä voi hankkia etukäteen tai vaihtaa alueen valuutavaihtopisteissä.

Taste of Helsinki

Shelterin Metsäsieni-annos oli taivaallista. Jos maistat yhden annoksen, maista tämä. (Metsäsieni-emmervehnäpuuroa, parapähkinäpyreetä ja sienivinegretellä maustettua itusalaattia)

IMG_9365.JPG

Shelterin karitsa oli yksi tapahtuman suosikkiannoksiani (haudutettua luomukaritsankylkeä, pikkelöityä keltavahveroa & savustettua jogurttia).

IMG_9372.JPG

Shelterin jälkkäri (Marinoitua raparperia, seljankukkasherbettiä ja paahdettua valkosuklaata) oli myös taivaallista. Shelter taisi viedä voiton!

IMG_9361.JPG

Ei mennyt ihan niinku strömsössä..

Tämän piti olla kertomus ihanasta kesälomareissusta kaverin kanssa Kroatiaan. Lähdimme kaverin kanssa kauan odotetulle reissulle Dubrovnikiin, teimme pienen saarihyppelyn lähisaarille ja palasimme kotiin Splitin kautta..

Mutta ei, sitä reissua ei koskaan tullut. Me ei ikinä päästy Kroatiaan. Tämä tarina oli niin uskomaton, että se on suorastaan pakko jakaa!

IMG_8803.JPG

Lennon piti lähteä lauantaina klo 10 aikaan aamulla. Perjantai-iltana rinkkaa pakatessani kaverini lähetti viestin. Hän oli saanut silmään jonkinlaisen roskan ja käynyt silmälääkärissä. Koska asia ei selvinnyt ja silmä oli tosi kipeä, hän joutuisi perumaan reissun. Hetken yritin käännyttää häntä lähtemään, kyseessä oli kuitenkin vain roska silmässä. Totesin yrityksen turhaksi ja hetken mietittyäni tein päätöksen lähteä reissuun yksin. Harmitti todella paljon ja pieni itkukin taisi tirahtaa, mutta tiesin, että tässä ei nyt itkut auta. Pakkasin kamat loppuun, tutkin vähän googlesta ja tein muutoksia suunnitelmiin. Menin nukkumaan, jotta jaksaisin herätä aamulla.

Aamulla lähdin bussilla ja junalla kentälle. Kaverini laittoi tekstarin, että hän varmuuden vuoksi soitti lentoyhtiön asiakaspalveluun ja peruutti lentonsa. Kentällä juoksin check-in -automaatille, joka ei tietenkään toiminut, vaan neuvoi ottamaan yhteyttä virkailijaan. Juoksin tiskille (kyllä, olen aina kentällä viimetinkaan, enkä ikinä opi) ja tarjosin virkailijalle passia ja varausnumeroa. Hän tutki konetta ja totesi, että tällaista varausta ei ole ollenkaan, se on peruttu aamulla. Hän oli kovin pahoillaan, mutta ei voisi auttaa perutun varauksen kanssa. Hän neuvoi juoksemaan jonnekin toiselle tiskille kellarikerrokseen, jos he voisivat auttaa. Ja minähän juoksin. He eivät kuitenkaan myöskään voineet auttaa, mutta antoivat suoran numeron Norwegianille Norjaan. Kun puhelimeen pienen jonotuksen jälkeen vastattiin, sain myös heiltä saman vastauksen. Peruttua varausta ei voi enää aktivoida. Ei ole mitään tehtävissä, en yksinkertaisesti voi päästä koneeseen.

Mitä siinä tilanteessa voi tehdä? Ei mitään. Ei kertakaikkiaan mitään. Taisi siinä kyynel vierähtää silmäkulmasta, pettymys oli tosi suuri. Totesin kuitenkin jo toistamiseen, että itkut ei auta tälläkään kertaa, joten lähdin rinkka selässä takaisin juna-asemalle ja kotiin.

Sellainen Kroatian reissu tällä kertaa! En osaa antaa kauheasti matkavinkkejä, koska en tosiaan ikinä ole käynyt Kroatiassa (eikä ehkä enää huvitakaan..)!

Mitä sitten? Tulin kentältä kotiin, heitin rinkan lattialle, ja lähdin äidin ja isän kanssa käymään mökillä. En kestäisi istua yksin kotona ja tuijottaa rinkkaa. Äiti kannusti koko päivän lähtemään johonkin toiseen kohteeseen, koska olihan minulla rinkka valmiiksi pakattuna ja hänen id-liput käytettävissä. Palasimme illalla mökiltä ja tutkimme äidin kanssa, että sunnuntain Malagan koneessa olisi hyvin tilaa. “Äh, kuka nyt haluaa Malagaan..” Mutta jotenkin äiti sai puhuttua minut ympäri. “Hmm, toisaalta.. Espanja on aina hyvä idea. Jos olisin vaikk pari-kolme päivää siellä yksinäni, aurinko ja lämpö piristäisi varmasti.” Ja niinpä bookkasin menolipun Malagaan seuraavaksi päiväksi. Siitä tulikin ihan huikea reissu, josta lisää myöhemmin!

IMG_8551.JPG

Äitienpäiväbrunssi

Maailman tärkein ihminen ansaitsisi vaikka kuun taivaalta, eikö tottta? Viime aikoina elämä on opettanut meille kantapään kautta sen, mikä elämässä on tärkeää. Niinpä äidille on todella vaikea keksiä mitään konkreettista lahjaa. Halusimme viettää äitienpäivää kotona perheen kesken, joten tiesin, että ravintolaan tai kaupungille olisi turha lähteä. Niinpä päätin järjestää kotonani meille pienen äitienpäiväbrunssin.

 

IMG_8444

Kokosin brunssipöytään sellaisia herkkuja, mistä tiedän meidän kaikkien tykkäävän. Itse tehtyä saaristolaisleipää ja karjalanpiirakoita oli jemmassa pakastimessa. Niiden kanssa tein skagen röran ja ostin kylmäsavulohta. Hedelmävadilla on lisäksi brie ja ilmakuivattua kinkkua. Vihreää salaattia, paistettua broccolinia eli varsiparsakaalia, itse tehtyä tsatsikia, tomaatti-mozzarella-salaattia, HK:n Maakarit makkaroita jne.

IMG_8446

Isosisko tilasi meille vielä jälkiruoaksi aivan ihanat kuppikakut.

IMG_8450

Ennen brunssia kävimme Linnanmäellä. Sain sinne kutsun Unileveriltä äitienpäivän aamuksi ja pyysin pikkusiskon perheineen mukaan.

IMG_8437IMG_8405

Oli kaikin puolin onnistunut päivä. Aurinkoinen sää kruunasi kaiken. Miten teillä vietettiin äitienpäivää?

Vappu ja munkit

Mitä olisi vappu ilman munkkeja?

Äiti leipoo perinteisesti joka vuosi ison kasan munkkeja. Niiden vuoksi vappuna on aina päästävä kyläilemään kotona, joten munkkikasa kerää “lapset” kätevästi saman katon alle. Eihän niitä voi vastustaa. Tuoreet, itse tehdyt munkit ovat syntisen hyviä!

Vappumunkit valmistetaan pullataikinasta ja uppopaistetaan kuumassa öljyssä. Uppopaistaminen ei ole vaikeaa, mutta useimpia se vähän jännttää. Munkkien paistaminen on siis melko helppoa, mutta kuuman öljyn kanssa kannattaa olla varovainen.

img_8237

 

Munkkien paistaminen

  • Paista munkit mieluiten valurautapadassa tai -pannulla. Valurauta varaa hyvin lämpöä.
  • Ota esiin kattilaan tai pannuun sopiva kansi. Jos öljy kuumenee liikaa ja leimahtaa tuleen, se pitää tukahduttaa. Älä missään nimessä sammuta liekkejä vedellä!
  • Sulje liesituuletin. Jos öljy kuumenee liikaa ja leimahtaa, liesituuletin saattaa imaista liekit ja aihettaa isomman palon.
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan digitaalista paistomittaria. Seuraa öljyn lämpötilaa ja huolehdi, ettei se nouse yli 180 asteen. Jos mittaria ei ole käytettävissä, savuava öljy kertoo liian kuumasta lämpötilasta. Liian kuumassa öljyssä munkit tummuvat nopeasti, mutta jäävät sisältä raa’aksi.
  • Rasva laitetaan kuivan paistoastian pohjalle, sillä pienikin vesitilkka aiheuttaa räiskymistä. Rasvaa riittää noin 5-10 cm kerros.
  • Rasvan kuumuutta voi kokeilla taikinapalalla. Jos se tulee minuutissa kauniin ruskeaksi, lämpötila on sopiva eli noin 180 °C. Liian kuuma öljy savuaa.
  • Upota kypsennettävät munkit rasvaan ja paista ne kauniin ruskeiksi. Kääntele munkkeja kypsentämisen aikana, jotta ne kypsyvät tasaisesti
  • Nosta valmiit munkit paistamisen jälkeen reikäkauhan avulla talouspaperin päälle valumaan
  • Munkit sokeroidaan lämpiminä. Jos haluat pakastaa munkit, munkit kannattaa pakastaa ennen sokeroimista ja sokeroida vasta sulatuksen jälkeen.
  • Voit säästää öljyn ja paistaa siinä uudelleen munkkeja. Säilytä öljy viileässä ja valolta suojattuna. Öljyä ei saa kaataa viemäriin, joten kaada se esimerkiksi muovipulloon ja hävitä sekajätteiden mukana.

Simaa ja munkkeja – vai ehkä sittenkin donitseja?

Tänä vuonna on noussut trendiksi erilaiset itse tehdyt donitsit. Jos saan kutsuttua kavereita tuhoamaan lopputuloksen, ajattelin kokeilla donitsien leipomista. Niiden taikina muistuttaa enemmän sekoitettavaa kakkutaikinaa ja ne kypsennetään uunissa donitsipellillä.

Avokadorisotto

Oletko yksi avokadopastan faneista? Jos olet, kannattaa ehdottomasti testata avokadoa myös risotossa. Mietin, miten risottoon saisi kermaista suutuntumaa ja keksin, että avokadon murskaaminen risoton sekaan ei varmasti olisi huono ajatus. Eikä ollutkaan!

Niinpä K-Ruoka-lehteen päätyi ihana avokadorisoton resepti, joka on kerännyt paljon kehuja ja kiitosta. Muutamat tutut ovat kertoneet, että avokadorisotto on jäänyt heille ihan arkiseksi vakioreseptiksi, koska risotto maistuu koko perheelle.

 

IMG_7864

Avokadorisotto

  • (n. 100 g) sipuli
  • valkosipulinkynttä
  • rkl oliiviöljyä
  • dl risottoriisiä
  • dl valkoviiniä
  • dl vettä
  • Knorr Fond “du Chef” kasvisannosfondi
  • (n. 400 g) avokadoa
  • 1/4 tl suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • 1dl parmesaania raastettuna
  • tuoretta basilikaa
  1. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit paistokasarissa rasvassa. Lisää joukkoon riisi ja kuullota kunnes riisi muuttuu lasimaiseksi. Lisää viini ja anna viinin imeytyä riisiin.
  2. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja sekoita joukkoon annosfondi. Lisää kasvislientä hieman kerrallaan riisin joukkoon. Lisää lientä vasta kun edellinen vesi on imeytynyt riisiin. Jatka, kunnes kaikki neste on käytetty ja riisi on juuri ja juuri kypsää. Aikaa kuluu noin 25 minuuttia. Risoton kuuluu jäädä löysäksi ja meheväksi.
  3. Kuori avokadot, poista kivet ja kuutioi hedelmäliha. Murskaa osa avokadoista haarukalla. Mausta avokado suolalla ja pippurilla. Lisää avokado ja parmesaani risoton joukkoon. Älä enää kuumenna risottoa, sillä avokadon maku muuttuu lämmitettäessä. Ripottele avokadorisoton pinnalle tuoretta basilikaa. Tarjoa risotto heti.

Risotto maistuu sellaisenaan kasvisruokana. Voit tarjota avokadoristtoa myös esimerkiksi paistetun lohen lisäkkeenä. Resepti on julkaistu alun perin K-Ruoka -lehdessä ja verkkosivuilla.

 

IMG_5090

Pataleipä

Pataleipä on varmasti yksi viime vuosien suosituimmista resepteistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on niin ihana, että en ihmettele. Reseptejä löytyy monenlaisia sekä ruokalehdstä että blogeista. Otin ohjeen täältä (K-ruoka), mutta jouduin tuplaamaan taikinan, sillä minulla on vain todella iso Hackmannin pata. Pataleipä onnistui ohjeella hyvin suurennettunakin. Jätin myös auringonkukansiemenet pois.

39cc2-dsc_0458

Pataleipä

14 dl jauhoja (vehnäjauhoja ja/tai hiivaleipäjauhoja)

8 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
n. 3 tl suolaa

  1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon 42-asteinen vesi ja sekoita nopeasti (älä vaivaa taikinaa). Peitä taikinakulho kelmulla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön 12-16 tunniksi.
  2. Kääntele taikinasta kulhossa pyöre leipä (kääntele reunoja leivän alle). Älä vaivaa taikinaa tässäkään vaiheessa. Anna leivän kohota leivinliinalla peitettynä noin 30 minuuttia.
  3. Laita kannellinen valurautainen pata (tilavuus noin 6 litraa) kylmään uuniin ja anna uunin kuumentua 225 asteeseen. Kun uuni on kuuma, lisää leipä kuumaan pataan ja peitä pata kannella. Paista leipää kannen alla noin 35 minuuttia. Poista kansi ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia.
  4. Kumoa leipä jäähtymään hetkeksi ritilän päälle. Kuori pysyy rapeana, kun et peitä leipää leivinliinalla.

Miten onnistui?

Ensimmäinen leipäni ei onnistunut, koska lähdin soveltamaan ohjetta liikaa. Laitoin liikaa ruisjauhoja, jonka vuoksi leipään ei tullut kunnon sitkoa, vaan siitä tuli tiivis ja hieman raaka sisältä. Siinäkin leivässä kuoret olivat niin hyviä, että söin ne silti. Toisella kertaa noudatin ohjetta ja onnistuin täydellisesti. Vaikka patani on suurempi, oli paistoaika suunnillen sama kuin alkuperäisessä ohjeessa.

56df5-dsc_0534


Valmis pataleipä on niin kaunis, että sitä tuntee helposti itsensä astetta paremmaksi kotileipuriksi. Tosiasiassa ne, jotka ovat tehneet pataleipää, tietävät totuuden. Helpompaa leipää ei voi olla! Pataleipää ei vaivata, vaan taikina sekoitetaan ja jätetään yöksi kohoamaan. Jos et ole vielä tehnyt pataleipää, niin suosittelen kyllä kokeilemaan.

Uunipunajuuret

Punajuuret ovat nyt parhaimmillaan – aivan kuten muutkin kotimaiset juurekset. Olin tosi onnellinen, kun sain tuliaiseksi pussillisen itse kasvatettuja punajuuria naatteineen. Pieniä ovat ruokaihmisen ilot! 🙂

Tein punajuurista tietenkin perinteisiä uunipunajuuria. Tässä yksi tosi helppo ja hyvä ohje:

  • Kuorin ja lohkoin noin kilon verran punajuuria. (Tässä vaiheessa kannattaa muuten käyttää kumihanskoja, jos ei halua pinkkejä käsiä!).
  • Levitin lohkot isoon uunivuokaan ja pyörittelin ne tilkassa rypsiöljyä
  • Maustoin ne tuoreella hienonnetulla rosmariinilla, suolalla ja pippurilla.
  • Paistoin 225 -asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. (Kannattaa testata välillä juuresten kypsyyttä, koska mielestäni uunijuurekset ovat parhaimmillaan, kun ne ovat vielä hieman napakoita.)
  • Lopuksi sekoitin punajuurten joukkoon vähän tummaa balsamicosiirappia.

Helpolla uunipunajuurten ohjeella voit toki tehdä mitä tahansa uunijuureksia. Kypsyysaika vähän vaihtelee, esimerkiksi palsternakka kypsyy todella nopeasti. Jos pidät valkosipulista, niin sitäkin voi lisätä vähän juuresten joukkoon. Tällä kertaa halusin nauttia punajuuret mahdollisimman naturellina, sillä nämä itse kasvatetut punajuuret olivat niin harvinaista herkkua.

Uunipunajuuret voi syödä lähes minkä tahansa ruoan lisukkeena, mutta minä popsin nämä sellaisenaan vuohenjuuston kera. Mikä ihana makuyhdistelmä, nam!

Santorini

Santorini

Kippis ja hyvää juhannusta! Sateinen juhannus Suomessa ei houkutellut, joten vietin juhannuksen ensimmäistä kertaa ulkomailla, Kreikassa. Kun some juhannusaattona täyttyi toppatakkipäivityksistä, ei kaduttanut hetkeäkään. Suomessa oli pari astetta lämmintä ja paikoin satoi räntää.

 

Santorini

Päädyimme saarihyppelylle Kreikan saaristoon. Ostimme lennot Helsingistä Ateenaan ja paluulennot Santorinilta Helsinkiin. Ateenasta menimme lautalla Aeginan saarelle ja sieltä lautalla Santorinille.

 

Fira

Santorinia ei turhaan ole valittu yhdeksi maailman kauneimmista saarista. Firan kaupunki on tuttu lukuisista kuvista, mutta en ole ymmärtänyt miten hurja korkeusero todellakin on.

Fira

Joku jossain suositteli kävelyretkeä Firasta Oiaan. Pakkohan se oli toteuttaa, vaikka lämpötila lähenteli +35 astetta. Matkaa kertyy noin 10 km ja aikaa siihen kuluu reilu pari tuntia. Fiksumpi olisi lähtenyt aikaisin aamulla, mutta me lähdimme kävelemään juuri kuumimpaan aikaan päivästä. Patikointi oli parasta Santorinilla, suosittelen lämpimästi! Lisää patikkakokemuksia voit lukea vaikka Tripadvisorista.

Island hopping in Greece

Alkumatka tuntui uuvuttavalta, mutta kävelyretki oli ehdottomasti Santorinin paraas kokemus. Polku on epätasaista ja matka on rankka, joten kovin huonokuntoiselle tai heikkojalkaiselle en sitä suosittele. Matkalla ei ole juuri yhtään varjoa eikä kauppaa, joten ota reilusti vettä ja aurinkorasvaa mukaan!

 

Perissa

Majoituimme toisella puolen saarta Perissassa. Oli vaikea valita majoituspaikkaa, sillä löysin kokemuksia sekä Perissan että Kamarin puolesta. Voin omasta puolestani sanoa, että valinta oli ehdottomasti oikea. Riippuu tietenkin siitä mitä hakee.

Perissa on pieni rantakylä, joka muistutti minua monesta surffikylästä. Rannassa oli monta hyvää ravintolaa ja ihanan rauhallista. Kuvan jättikokoinen salaatti on Tranquilo -ravintolasta Perissasta. ISO suositus!

IMG_9993

Urheilullisina reissaajina kävelimme myös Perissasta Kamariin niiden välissä olevan vuoren yli. Matka ei ollut niin pitkä kuin Firasta Oiaan, mutta tällä kertaa ymmärsimme lähteä hieman ennen auringonlaskua. Reitillä ei ole opasteita eikä valoja, joten vähän seikkailumieltä tarvitaan.

Kamari oli myös kiva kaupunki, mutta se muistutti enemmän esimerkiksi kanariansaaria. Kauppoja, ravintoloita ja palveluita oli enemmän kuin Perissassa. Veikkaisin, että myös yöelämää löytyisi enemmän Kamarista. Tällä kokemuksella suosittelisin Kamaria yöelämää kaipaavalle ja lapsiperheille. Perissaa sen sijaan rauhaa kaipaaville, esimerkiksi pariskunnille.

 

Ammoudi

Ammoudi

Kun kävelee Oian kaupungin läpi päätyy alas Ammoudin kalastajakylään. Ammoudi on tunnettu kalaravintoloiden lisäksi kristallinkirkkaasta vedestä ja pienistä, salaisista rantapoukamista.

 

Island hopping in Greece

En rehellisesti sanottuna odottanut Santorinilta juuri mitään. Pidin Santorinia ehkä jonkinlaisena ylihinnoiteltuna turistirysänä, enkä ymmärtänyt ollenkaan sen upeat maisemat ja luonto siellä odottaa. Santorini on ehdottomasti kaiken hypetyksen arvoinen. Huonojalkaiselle siellä ei ole paljon nähtävää, sillä kaupungin kadut ovat pelkästään portaita ylös ja alas. Ota siis kunnon kengät ja reipas asenne mukaan.