Ramen-keitto

Ramen-keitto on japanilainen nuudelikeitto, jonka pohjana on pitkään haudutettu herkullinen liemi. Ramen onnistuu kuitenkin myös pikaversiona. Halusin kehitellä helpon ja nopean ramen-keiton reseptin, jolla voisi päästä fiilikseen vähemmällä vaivalla. Keitto on valmis puolessa tunnissa, kun käytät siihen kaupan valmiiksi kypsennettyä grillibroileria.

Ramen-keittoja ja reseptejä on erilaisia. Tämä ei siis ole aito ja autenttinen resepti, jos sellaista on olemassakaan. Olen syönyt ramenia Japanissa ja Suomessa, ja keitot ovat olleet aina todella erilaisia. Esimerkiksi Osakassa keiton seassa oli nuudelien lisäksi vain suikaloitua kaalia ja erittäin rasvainen porsaan kylkiviipale. Käymme silloin tällöin Momotokossa syömässä. Tällä reseptillä pääsin aika lähelle Momotokon ramenia, vaikka tietenkään nopea versio ei korvaa pitkään hauduteltua lihalientä. Mausteissa ja maustekastikkeissa on paljon eroja mm. suolaisuudessa, joten kannattaa aina luottaa omaan makuaistiin ja lisätä mausteita sen mukaan.

Huom! Katso ihanien soijamarinoitujen kananmunien resepti alempaa.

Ramen-keitto

(4 annosta)

3 broilerin koipireittä (kypsää, perattua lihaa noin 350 g)

1,5 l vettä
1 kasvisliemikuutio tai kanaliemikuutio
n. 1 rkl misotahnaa *)
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
pala inkivääriä hienonnettuna
2 tl sokeria
1 rkl seesaminsiemenöljyä
1-2 rkl soijakastiketta

Lisäksi

n. 300 g ramen-nuudelia tai vehnänuudelia
100 g maissia (pakaste)
100 g lehtipinaattia (pakaste)
rapeaa valkosipulia chili-seesaminsiemenöljyssä (Pirkka Parhaat)
3 vartta kevätsipulia hienonnettuna (n. 1,5 dl)
4 kananmunaa keitettynä (ks. resepti alla)

  1. Paista broilerit kypsäksi uunissa. Jäähdytä ja irrota lihat luista. Paloittele liha sopiviksi suupaloiksi. Voit myös käyttää kaupan valmiiksi grillattuja broilerin koipireisiä tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi tofua tai porsaanlihaa.
  2. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää joukkoon liemikuutio, misotahna, valkosipulit, inkivääri, sokeri, öljy ja soija. Anna liemen kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia. (Raaka-aineissa on eroja. Maistele lientä ja lisää tarvittaessa soijaa, misoa, sokeria tai seesaminsiemenöljyä niin, että saat liemestä umamisen ja maukkaan. Lisää halutessasi myös hieman chiliä.)
  3. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta ne. Kuumenna jäiset maissit mikrossa pakkauksen ohjeen mukaisesti. Sulata myös pinaatti pakkauksen ohjeen mukaan esimerkiksi mikrossa tai pannulla (vaihtoehtoisesti voit lisätä pinaatin suoraan liemen joukkoon).
  4. Jaa broilerit ja nuudelit lautasille. Kaada kuuma liemi annosten päälle. Lisää pinaatit, maissit, kevätsipuli ja halkaistu kananmuna. Tarjoa lisäksi ihanaa rapeaa valkosipulia tai haluamaasi chilikastiketta.

*) Miso on japanilainen, käyneistä soijapavuista tehty tahna. Käyttämäni miso on ostettu Japanista. Se on väriltään tummanpunaista, lähes mustaa. Misotahnoissa on eroja, joten lisää misoa tarpeen mukaan. Mison voit korvata halutessasi esimerkiksi liemikuutiolla tai lisäämällä makua muilla keinoilla, vaikkapa soijalla tai kalakastikkeella.

Soijamarinoidut kananmunat

Ramen-keiton kanssa kannattaa ehdottomasti tehdä ihania soijamarinoituja kananmunia. Parhaimpaan lopputulokseen pääset, kun panet kananmunat jääkaappiin marinoitumaan jo edellisenä päivänä. Soijamarinadi tekee kananmunien pintaan ihanan umamisen ja makeansuolaisen pinnan. Soijamarinoidut kananmunat maistuvat myös muissa ruoissa, keitoissa ja salaateissa.

4-6 kananmunaa
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
pala inkivääriä hienonnettuna
1 dl soijakastiketta
1 dl vettä
2 rkl (riisiviini)etikkaa
1 rkl sokeria

Keitä kananmunia noin 7 minuuttia ja jäähdytä ne kylmässä vedessä. Kuori jäähtyneet munat. Sekoita marinadin ainekset kulhossa. Pane kananmunat marinadiin niin, että ne peittyvät mahdollisimman hyvin (tai kääntele niitä marinoitumisen aikana). Anna kananmunien marinoitua jääkaapissa vähintään 3 tuntia, mieluiten yön yli.

Keittiöremontti

Kun lähdimme suunnittelemaan remonttia, etsin innoissani keittiöremontteihin liittyviä kuvia ja kokemuksia. Keittiöremontti on vihdoin valmis, joten nyt voin vuorostani jakaa kokemuksia itse tehdystä Ikean keittiöstä. Olen jakanut remonttijuttuja Instagramin puolella ja saanut siellä paljon kysymyksiä ja kommentteja. Toivottiin, että jakaisin remppajuttuja vielä tarkemmin blogissa, joten tässä ensimmäinen toivepostaus keittiöstä.

Uusi kotimme on vuonna 2001 valmistunut 142-neliöinen, yksitasoinen omakotitalo, johon muutimme elokuussa 2021. Talon sisäpinnat kaipasivat päivitystä 2020-luvulle, joten tiesimme, että pintaremonttia olisi luvassa. Suuri tontti, rauhallinen sijainti metsän reunalla ja talon pohja olivat kuitenkin juuri sitä mitä haimme, joten päätimme tarttua tilaisuuteen.

Aiemmin olen kokkaillut vuokra-asuntojen keittiöissä, joten ensimmäisen oman keittiön suunnittelu oli pitkäaikainen haave. Koska teen työkseni ruokaa ja kotikeittiö toimii myös toisinaan etätyöpisteenä, on keittiön toimivuudella todella suuri merkitys. Olen työskennellyt lukuisissa erilaisissa keittiöissä, joten kokemusta erilaisista ratkaisuista on kertynyt mukavasti.

Ihastuin myynti-ilmoituksen kuvissa keittiön ikkunoihin, ja pystyin hyvin kuvittelemaan vanhan keittiön tilalle uuden valoisan keittiön. Vaikka mustat keittiöt ovat juuri nyt suosittuja, halusimme keittiöstä vaalean ja valoisan. Kirjavan laattalattian vuoksi trendikkäät harmaat, beiget ja greiget sävyt karsiutuivat pois. Vetimetön, valkoinen mattaovi (Ikea Voxtorp) tuntui lopulta parhaimmalta vaihtoehdolta, sillä halusimme uuden keittiön kestävän myös aikaa. Seinät maalasimme puolihimmeällä Tikkurilan Luja -maalilla, jonka sävytimme vaaleanharmaaksi (Teknos sävy T1329).

Keittiöremontin suunnittelu

Minulla oli aika tarkka näkemys siitä, miten keittiön kaapistot tulisivat uudessa keittiössä asettumaan. Isompia sähkö- ja putkitöitä ei ollut luvassa, sillä pistokkeiden, vesipisteen ja uunin paikat säilyisivät ennallaan. Muuten keittiön pohjaan tehtiin paljonkin muutoksia. Päätimme säilyttää vanhasta keittiöstä vain kylmälaitteet, jotka olivat reilun vuoden vanhoja. Täyskorkeat kylmälaitteet ovat osoittautuneet käytännössä ihanan tilaviksi.

Pyysin tarjouksen ja tein tarkemman keittiösuunnitelman useamman eri keittiöfirman kanssa: Noblessa, Kvik, Epoq ja Ikea. Sain pääosin erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Hioimme alkuperäistä suunnitelmaani aina kunkin keittiöfirman tarjolla olevien kaapistojen mukaisesti. Suunnittelua helpotti ja nopeutti huomattavasti se, että minulla oli näyttää oma suunnitelmani pohjaksi. Näin emme joutuneet aloittamaan suunnittelua aivan alusta. Silti jokaiseen vierähti sen verran paljon aikaa, että en halunnut tehdä vertailua tämän enempää.

Suunnitelmat vastasivat toisiaan. Suurimmat erot olivat materiaaleissa, laitteissa ja hinnoissa. Epoq-keittiöt tippui pois oikeastaan hieman harmillisesti heidän kannalta, sillä vuorossa ollut työntekijä ei ollut kovin innoissaan suunnitelman tekemisestä. Tuli ennemminkin tunne, että olimme vähän häiritsemässä. En ollut lopulliseen suunnitelmaan tyytyväinen, mutta en myöskään jaksanut ottaa enää uudelleen yhteyttä suunnittelijaan huonon fiiliksen vuoksi.

Noblessa tippui pois kalliin hinnan vuoksi. Heillä oli käynnissä -40 % kampanja ja ystävällinen suunnittelija teki kaikkensa saadakseen hinnan kilpailukykyiseksi Ikean keittiön kanssa. En kuitenkaan halunnut tinkiä laitteista tai ratkaisuista (esim. laatikoston muuttaminen kaapiksi halvemman hinnan vuoksi).

Kvik-keittiön suunnittelijan kanssa saimme aikaan todella hyvän suunnitelman, mutta ongelmaksi muodostui se, että meneillään olevan kampanjaedun saadakseen heiltä olisi pitänyt ottaa kaikki laitteet, taso, hana ja allas. Kaipasin enemmän valinnanvaraa ja joustavuutta, sillä etenkin laitteisiin halusin tutustua rauhassa itse. Muuten olisin saattanut päätyä Kvik-keittiöön.

Siispä päädyimme lopulta ottamaan keittiön Ikeasta. Laitteet, tasot, hana ja allas ostettiin muualta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä valintaan kaikkien osalta, joten jaan mielelläni kokemuksia Ikea-keittiöstä.

Vanha keittiö

Keittiön pohjaratkaisu

Keittiön suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon välimatkat ja etäisyydet (ns. kultainen kolmio: liesi, vesipiste, kylmälaitteet). Vanhassa keittiössä kylmälaitteet olivat 4 metrin päässä liedestä, joten halusin ehdottomasti siirtää kylmälaitteet lähemmäs. Korotettu astianpesukone olisi ollut kiva, mutta se siirrettiin alas, jotta saimme lisää pöytätasoa. Työskentelytilaa ei ole koskaan liikaa! Astianpesukoneen viereen mahtui 40 cm leveän laatikosto aterimille. Ylimmässä laatikossa on sisällä piilolaatikko, jossa terävät veitset ovat piilossa taaperolta.

Vesipiste pysyi teknisesti paikallaan, mutta allas ja hana siirrettiin kulmasta pois astianpesukoneen luokse. Altaan alla on roskakori ja biojäteastia vetolaatikossa. Muut kierrätysastiat meillä on keittiön viereisessä kodinhoitohuoneessa. Yläkaapit ovat hyllykaappeja ja altaan yläpuolella on 60 cm leveä kuivauskaappi. Valaistus yläkaappien alla on Ikeasta, himmennettävä led-valolista (edellinen malli tästä).

Uuni ja liesi pysyivät samassa paikassa. Lieden molemmin puolin on 60 cm leveät laatikostot piilolaatikkoineen. Näissä on käden ulottuvilla mm. mausteet, kauhat ja lastat, säilykkeet, sekä muovikipot ja yleisimmät arkilautaset (jotta tiskikoneen tyhjentäminen olisi mahdollisimman vaivatonta). Vasen kulma on ns. tyhjä, eli siellä on vain vesiputket. Vasemmanpuoleisen laatikoston viereen saimme mahtumaan vielä 20 cm leveän apteekkarinkaapin, jossa on kätevästi leikkuulaudat, öljypullot ja pippurimylly käden ulottuvilla.

Baarikaappi ja aamiaispöytä saivat lähteä, jotta saimme tilasta avaramman. Yläkulmakaappi oikeassa kulmassa sai myös lähteä. Kulmakaapin tilalle sijoitin mielessäni vanhan String Pocket -hyllyni, joka sopikin siihen aivan loistavasti. String-hyllyn alle ostin Ikeasta paristokäyttöisen Stötta led-valolistan.

Kulmassa on iso 120 cm kulmakaappi ulosvedettävällä mekanismilla. Sen vieressä on apteekkarinkaappi ja vielä reunimmaisena 40 cm leveä laatikosto.

Lähtötilanne

Kylmälaitteiden vanhalle paikalle tuli korkea 60 cm kaappi, 30 cm apteekkarinkaappi sekä haaveilemani aamiaiskaappi. Ikeassa ei ole valmista aamiaiskaappia, mutta kovan tutkimisen ja ystävällisen Ikean keittiösuunnittelijan kanssa kehittelimme loistavan DIY-aamiaiskaapin. Tästä voisin tehdä tarkemman postauksen myöhemmin.

Alkuperäinen keittiö

Keittiön laitteet, tasot, allas ja hana

Kuten aiemmin mainitsin, halusin valita keittiön laitteet, altaan ja hanan itse. Emme siis ottaneet näitä Ikeasta, vaikka olen kuullut niistä pelkästään positiivia kokemuksia.

Panostimme:

-Stalan laadukkaaseen komposiittialtaaseen, jossa on erillinen pieni kaatoallas. Suosittelen!

-Kvartsitasoihin. Tilasimme tasot Hansakiveltä. Asiakaspalvelu, mittaus, asennus ja jälki olivat kaikki erinomaista, joten voin suositella Hansakiveä lämpimästi. Tasot ovat ihanat!

-80 cm leveään AEG:n induktiolieteen. Liesi on kokonaan musta, joten se miellytti myös silmää.

Pihistimme:

-Hanassa, sillä tuntui jotenkin järjettömältä maksaa mustasta hanasta moninkertainen hinta merkin vuoksi. Ulosvedettävä suihkupää oli alkuperäinen toiveeni, mutta malli, jonka olin ajatellut ostaa, oli juuri lopetettu. 149 euron hana on osoittautunut oikein hyväksi! (Tässä mallissa on perinteinen vipu, joka sopii minulle paremmin kuin modernimmat mallit, joissa vipu on oikealla. Jostain syystä minulla on oikeakätisenä aina vasen käsi vapaana, kun olen ottamassa hanasta vettä. Näin ollen avaan oikealla puolella olevan vivun aina ristikkäin vasemmalla kädellä. Olenkohan ainoa?)

Musta hana ja musta komposiittiallas tuovat vähän kontrastia muuten vaaleaan keittiöön

Keittiöremontti ja Ikea-keittiön asennus

Jos päädyt tilaamaan keittiön Ikeasta, älä tingi kotiinkuljetuksesta. Ajattelin ensin, että sieltähän me näppärästi keräilemme tuotteet itse peräkärryyn ja kannamme kotiin. Onneksi emme tehneet sitä virhettä! Kun kuorma-auto peruutti pihaan ja kaksi raavasta miestä kantoi pari lavallista tavaraa meidän olohuoneeseen (ks. vähän pimeä kuva alla), olin enemmän kuin tyytyväinen, että valitsimme kotiinkuljetuksen ihan perille asti. Tuotteiden keräily Ikean varastolta olisi varmasti ollut myös hidasta ja työlästä.

Ikea-keittiö kotiinkuljetettuna

Ikea tarjoaa asennuspalveluita, mutta me teimme kaiken alusta asti itse. Meillä oli sellainen työnjako, että mies hoiti purkamisen ja pohjatyöt, minä suunnittelun, selvittelyn ja vanhojen tavaroiden myynnin. Mies hoiti asennustyöt ja minä runkojen sekä laatikoiden kokoamisen. Teimme keittiöremonttia ensimmäistä kertaa. Tai oli minulla kokemusta sen verran, että olin pari vuotta aiemmin auttamassa mökin Ikea-keittiön kokoamisessa, joten tiesin, että ohjeita lukemalla siitä selviää. Ohjeiden lukeminen tuntuu jossain vaiheessa turhalta. Voisi kuvitella, että samanlaiset laatikot kootaan samalla tavalla (kun yhden on koonnut, osaa seuraavan jo ulkoa). Suosittelen kuitenkin seuraamaan ohjeita ja keskittymään. On nimittäin eri asia koota alalaatikkoa, keskelle tulevaa laatikkoa, ylälaatikkoa ja sisälaatikkoa, vaikka periaate on kaikissa sama. No, pari kertaa piti silti purkaa ja koota uudelleen, mutta laitan sen väsymyksen piikkiin. Kokosin kaappeja yötyönä taaperon mentyä nukkumaan.

Ikea-keittiön kokoaminen ja asentaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Se ei ole vaikeaa, mutta jos vihaat jo valmiiksi Ikea-kalusteiden kokoamista, en suosittele. Olen aina tykännyt koota huonekaluja, joten kokoaminen oli enimmäkseen ihan kivaa. Ruuvimeisselin ja vasaran lisäksi suosittelen ehdottomasti hankkimaan pienen ruuvinvääntimen (ks. kuva alla), joka mahtuu pieniin koloihin ja säästää ranteita. Ilman sitä olisin ehkä menettänyt toivoni.

Ikea-keittiön hyviä puolia on joustavuus ja helppous – etenkin, jos Ikea on lähellä. Ostaminen, vaihtaminen ja palauttaminen on helppoa. Meidänkin suunnitelmaan tuli monenlaisia muutoksia matkan varrella, ja niiden toteuttaminen vaati aina vain ylimääräisen reissun Ikeaan. Esimerkiksi vasemman kulman kapean apteekkarinkaapin tilalle oli piirretty noin 15 cm leveä peitelevy. Kun nostimme kaapit seinälle asennuskiskoihin, alkoi mietityttää voisiko hukkatilaa hyödyntää jotenkin. Lopulta säädimme lieden ja laatikostojen paikkaa niin, että saimme siihen peitelevyn sijaan mahtumaan 20 cm leveän apteekkarinkaapin. Kätevää! Samoin kaikki laatikostojen ja kaappien lisäosat (piilolaatikot, väliseinät, aterinlaatikot, roskikset yms) olemme hakeneet Ikeasta sitä mukaan, kun niitä on kaivattu.

Keittiöremontin hinta

Keittiöremontin hintaan voi vaikuttaa monella tavalla. Teimme keittiön kokonaan itse, ainoastaan kivitasot tultiin asentamaan ammattilaisten toimesta. Mies purki vanhan keittiön isänsä kanssa yhdessä päivässä (tai oikeastaan muutamassa tunnissa) ja teki pohjatyöt. Tässä vaiheessa hän lähti työmatkalle ja minä kokosin kaikki keittiön kaapit sekä laatikot iltaisin, kun olin saanut taaperon nukkumaan.

Sain vanhan keittiön kaikki osat myytyä Torissa, joten mitään emme joutuneet viemään kaatopaikalle. Tästä olin erityisen iloinen, sillä pelkäsin, että joudumme kuskaamaan käyttökelpoista tavaraa pois. Päätimme myös säästää vanhasta keittiöstä kylmälaitteet, kuten jo aiemmin mainitsin. Oma astianpesukoneemme oli sen verran uusi, että päädyimme lopulta pitämään myös sen. Ostimme integroitavaa tiskikonetta varten oven valmiiksi Ikeasta, mutta ostamme uuden koneen vasta kun vanha lakkaa toimimasta.

Remontoiminen ei ole mikään varsinainen ekoteko, mutta fiksuilla valinnoilla voi säästää sekä luontoa että rahaa. Olemme koko remontin ajan hyödyntäneet olemassa olevat materiaalit mahdollisimman hyvin. Olemme ostaneet ja myyneet Torissa monenlaista. Kaatopaikalle on viety koko talon remontin jälkeen vasta vanhat laminaattilattiat ja kylpyhuoneen purkujätteet.

Keittiöremontille tuli kokonaisuudessaan hintaa noin 9000 euroa, joka sisältää kaiken, myös kvartsitasot. Muutaman satanen saatiin takaisin vanhojen kalusteiden myynnistä. Toisten keittiöfirmojen kautta saadut tarjoukset olivat hieman kalliimpia, ei paljon, mutta sisältö ja materiaalit olisivat olleet edullisempia. Esimerkiksi tasot olivat laminaattia ja laatikostojen tilalla edullisempia kaappeja jne. Tässä keittiössä emme pihistäneet mistään, eli hintalappuja katsomatta ostimme juuri sellaiset laatikostot, piilolaatikot ja kaapit, kun halusimme. Silti hinta jäi kohtuulliseksi. Mitä pidät muutoksesta? Kuulisin mielelläni kommentteja ja kysymyksiä!

Lapinukon keitto

Lapinukon keitto on täyttävä ja tuhti keitto, joka maistuu loistavasti hiihtolenkin tai pulkkailun jälkeen. Poronkäristys, sulatejuusto ja kasvikset muodostavat täyteläisen ja herkullisen kokonaisuuden, jonka voi vielä kruunata leipäjuustolla ja puolukoilla. Oletko maistanut?

Lapinukon keitto

n. 700 g kiinteää perunaa
2 (n. 200 g) porkkanaa
1 (150 g) palsternakka
1 (100 g) sipuli
(2 valkosipulinkynttä hienonnettuna)
n. 500 g poronkäristystä (pakaste)
2 rkl öljyä
1 l vettä
n. 1 tl suolaa
250 g sulatejuustopala (viherpippuri tai savuporo)
1 dl persiljaa hienonnettuna

Lisäksi leipäjuustoa ja puolukoita

  1. Kuori ja paloittele perunat, porkkanat ja palsternakka. Hienonna kuorittu sipuli.
  2. Ruskista käristysliha valurautapadassa tai pinnoitetussa kattilassa rasvassa. Lisää sipuli ja kuullota se läpikuultavaksi. Lisää myös muut kasvikset ja kääntele niitä hetki.
  3. Mittaa pataan vesi ja suola. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua noin 15 minuuttia, tai kunnes kasvikset ovat kypsiä.
  4. Lisää paloiteltu sulatejuustopala ja kuumenna keitto vielä kiehuvaksi. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa oman makusi mukaan. Lisää lopuksi persilja keiton pinnalle. Tarjoa esimerkiksi leipäjuustokuutioiden ja puolukoiden kanssa.

Huom! Lisää keittoon halutessasi myös selleriä tai purjoa. Keittoon voisi lorauttaa lisäksi kermaa, mutta meidän makuun keitto oli jo sen verran tuhtia, että kerma jäi lisäämättä. Lämmitimme keittoa seuraavana päivänä ja lisäsimme sen sijaan melko reilusti vettä. Persilja jäi vahingossa kuvista pois, mutta persilja kuuluu keittoon.

Poronkäristyksestä valmistettu lapinukon keitto tuo kivaa vaihtelua arkisiin keittoihin.

Saaristolaissämpylät

Jäikö saaristolaisleivän aineksia joulusta yli? Saaristolaissämpylöiden resepti on odotellut blogin luonnoksissa jo viime keväästä, jolloin tyhjensin kuiva-ainekaappia muuttoa varten. En halunnut muuttaa kaikenlaisia avattuja pusseja uuteen kotiin, sillä tiedossa oli välimuutto ja keittiöremontti. Kaapista löytyi kaljamaltaita, joita olin ostanut joulun saaristolaisleipiä varten. Kokeilin leipoa niistä saaristolaissämpylöitä kaapista löytyvillä aineksilla. Kun julkaisin kuvan Instagramissa, saaristolaissämpylöiden reseptiä pyydettiin. Testasin reseptin vielä uudelleen ja nyt kun olen lopputulokseen tyytyväinen, uskallan jakaa ohjeen teillekin. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan?

Saaristolaissämpylät

6 dl maitoa tai kauramaitoa
1 (50 g) hiiva
2 dl kaljamaltaita
2 tl suolaa
1 dl tummaa siirappia
2 dl ruisjauhoja
n. 8 dl vehnäjauhoja
1/2 dl rypsiöljyä

Voiteluun vettä ja siirappia (suhde 1:1)

  1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva nesteeseen. Sekoita joukkoon kaljamaltaat ja muut ainekset. Alusta taikinaa ja lisää vehnäjauhoja vähän kerrallaan. Sekoita öljy lopuksi taikinan joukkoon. Taikina saa jäädä melko löysäksi, kuten saaristolaisleivän taikina. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi, noin 30 minuuttia.
  2. Kaada taikina jauhotetulle alustalle. Leivo taikina sämpylöiksi (noin 16 kpl) rennosti pyöräyttämällä. Nosta sämpylät leivinpaperin päälle pellille. Kohota vielä 30 minuuttia. Voitele sämpylät halutessasi kevyesti siirapin ja veden sekoituksella.
  3. Paista 225-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Anna sämpylöiden hieman jäähtyä ennen leikkaamista.

Vinkki! Täytä saaristolaissämpylät esimerkiksi graavi- tai kylmäsavulohella, kurkulla, salaatilla, ruohosipulilla ja tuorejuustolla tai aiolilla.

Madekeitto

Made on keskitalven sesonkiherkku, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Mateen mieto ja hienostunut maku ei vaadi juuri muita mausteita kuin suolaa. Siitä syntyy ihana keitto, mutta mateen voi hyvin paistaa myös ihan sellaisenaan fileenä pannulla. Kaupasta saa madetta valmiiksi nyljettynä tai jopa valmiina fileinä, joten kalan käsittelyä ei kannata turhaan jännittää.

Ostimme kokonaisen mateen kaupasta, sillä mies halusi harjoitella mateen käsittelyä. Hyviä videoita ja ohjeita mateen nylkemiseen ja käsittelyyn löytyy melko paljon. Käsittelimme mateen tämän Kespron videon avulla. Mateen maksa ja mäti kannattaa myös ottaa talteen!

Madekeitto

800 g kiinteää perunaa
1 (150 g) sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl voita
8 dl kalalientä
8 kokonaista maustepippuria
1 – 2 laakerinlehteä
n. 1 tl suolaa
n. 600 g madetta ruodottomana fileenä
1 prk (2 dl) ruokakermaa, kaurakermaa tai kermaa
½ dl tilliä

  1. Jos sinulla on kokonainen (nyljetty) made, keitä perkeistä ensin helppo kalaliemi (ohje reseptin lopussa).
  2. Kuori ja paloittele perunat. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynsi. Kuullota sipuleita rasvassa kattilan pohjalla, kunnes ne ovat läpikuultavia. Lisää perunat ja paista niitä hetki sekoitellen.
  3. Lisää liemi ja mausteet. (Lisää suolaa oman maun mukaan riippuen siitä, onko kalaliemessäsi valmiiksi suolaa.) Keitä noin 10 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsiä.
  4. Paloittele kala reiluiksi paloiksi ja lisää keittoon. Keitä 2-3 minuuttia. Lisää kerma sekä tilli. Maista keittoa ja lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa tuoreen ruisleivän kanssa.

Helppo kalaliemi

Yksinkertaisimmillaan kalaliemi syntyy näin: pane kalan perkeet kattilaan. Lisää vettä sen verran, että perkeet peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin 15 minuuttia. Siivilöi liemi. Jos haluat, voit lisätä kattilaan perkeiden kanssa esimerkiksi lohkotun sipulin mutta se ei mielestäni ole välttämätöntä. Lisään suolan aina vasta valmiiseen ruokaan. Näin tiedän, että esimerkiksi pakastamassani kalaliemessä ei ikinä ole valmiiksi suolaa.

Huom!

Madekeitto tehdään useissa resepteissä siten, että kala keitetään ensin kokonaisena tai paloiteltuna, ja perataan keittämisen jälkeen. Teimme mieluummin toisin, eli perkasimme kalan ensin ja keitimme liemen perkeistä erikseen. Kumpi sopii sinulle paremmin? Esimerkiksi Marttojen madekeitto ja K-Ruoan madekeitto on tehty kokonaisena keitetystä kalasta. Valitse itsellesi mieluisampi tapa, lopputulokseen tavalla ei ole juuri vaikutusta.

Uuniperunat, katkarapukastike ja kasvissyöjän mätidippi

Uuniperuna on turhaan unohdettu retroherkku 90-luvulta. Mikä sen parempaa, kuin uunissa pehmeäksi muhineet perunat ja pari herkullista kastiketta? Tein ennen joulua pitkästä aikaa uuniperunoita. Valkosipulinen katkarapuskagen ja mätidipin vegeversio olivat meillä tarjolla myös jouluaattona saaristolaisleivän kanssa. Kastikkeet sopivat mainiosti myös blinien kanssa!

Uuniperunat valmistan aina ilman foliota, sillä folio on oikeastaan turha (ellet halua kypsyttää perunoita hiljalleen pienellä lämmöllä, jolloin folio estää perunoiden kuivumisen). Folio eristää lämpöä ja tekee perunankuorista helposti vetisiä. Pistelen pestyihin perunoihin reikiä haarukalla ja heitän ne uunin ritilälle kypsymään. Paistoin perunat 225-asteisessa uunissa vajaan tunnin verran, sillä perunat olivat melko pieniä. Kypsyyttä kannattaa kokeilla haarukalla ja jatkaa paistamista, kunnes perunat ovat pehmeitä. Paistamisen aikana ehtii hyvin valmistaa kastikkeet.

Himo uuniperunoihin lähti valkosipulisesta katkarapukastikkeesta, jota söimme lapsena aina uuniperunoiden kanssa. Soitin äidille kysyäkseni kastikkeen ohjetta ja tein siitä oman version. Kastikkeen ainekset ovat oikeastaan skagenrörasta tutut, paitsi meidän kastike oli valkosipulinen. Valkosipulin voi tietenkin jättää halutessaan pois. Ranskankerman lisäksi kastikkeeseen voisi lisätä myös hieman majoneesia, mutta tällä kertaa tein ilman.

Katkarapuskagen eli skagenröra

1 ps (180 g) katkarapuja (pakaste)
1 prk (150 g) crème fraîchea eli ranskankermaa (rasvapitoisuus 28 %)
noin 1/2 ruukkua tilliä hienonnettuna
(1 pieni (60 g) punasipuli hienonnettuna)
1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
noin 1 rkl sitruunanmehua
(1/2 tl raastettua sitruunankuorta)
mustapippuria
suolaa
sokeria

  1. Sulata katkaravut ja valuta ne huolellisesti. Sekoita katkaravut ranskankerman joukkoon. Lisää tilli, (punasipuli), valkosipuli sekä sitruunanmehu ja -kuori. Mausta mustapippurilla, suolalla ja sokerilla.

Huom! Voit tarjoilla punasipulin erillisestä kulhosta, jos kaikki syöjät eivät pidä sipulista.

Toinen kastike sai inspiraation perinteisestä joulupöytämme mätimoussesta, josta näkyikin tänä jouluna paljon erilaisia versioita somessa mätidipin nimellä. Halusin kokeilla version, joka sopii myös kaikille niille, jotka eivät syystä tai toisesta syö mätiä. Olin keittänyt valmiiksi pakastimeen mustia belugalinssejä, joten käytin dippiin niitä. Mädin voi korvata myös Cavi-art-merilevävalmisteella. Kokeilin dipin sekä ranskankermalla että vegaanisella kaurafraichella.

Kasvissyöjän mätidippi

2 dl (n. 100 g) belugalinssejä keitettynä (tai noin 100 g Cavi-artia tai mätiä)
2 rs (à 150 g) kaurafraichea
1 pieni (60 g) punasipuli hienonnettuna
1-1 1/2 rkl sitruunanmehua
(1/2 tl raastettua sitruunankuorta)
1 ruukku ruohosipulia hienonnettuna
1/2-1 tl suolaa
mustapippuria
sokeria

  1. Sekoita jäähtyneet ja valutetut linssit kaurakermaan. Lisää hienonnettu punasipuli, sitruunanmehu ja -kuori sekä ruohosipuli. Sekoita ja maista. Mausta suolalla, mustapippurilla ja sokerilla.

Sinihome-piparijuustokakku

Klassinen yhdistelmä maistuu nyt paistettavassa juustokakussa! Yhtä aikaa suolainen ja makea juustokakku toimii loistavasti glögin kanssa. Kakussa on piparkakkupohja ja paistettavan juustokakun täyte sinihomejuustoraidalla. Kakku koristellaan persimonilla.

Sinihome-piparijuustokakku

Pohja
175 g pipareita
75 g voita

Täyte
2 rs (à 180 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 prk (250 g) rahkaa
1 tlk (2 dl) vispikermaa
1 3/4 dl sokeria
3 kananmunaa
3/4 dl maizenaa
75-100 g sinihomejuustoa (Aura)

  1. Hienonna keksit monitoimikoneessa tai perunasurvimella kulhossa. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (Ø 24 cm) pohjalle. Voit voidella vuoan reunat, jotta kakku ei tartu reunoihin kiinni.
  2. Sekoita täytteen ainekset sinihomejuustoa lukuun ottamatta kierrevatkaimella. Kaada puolet seoksesta vuokaan. Murustele sinihomejuusto tasaisesti täytteen päälle ja valuta varovasti loput täytteestä vuokaan. (Juusto sekoittuu hieman täytteeseen, mutta voit halutessasi painella sitä varovasti pinnan alle.)
  3. Paista juustokakkua 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia. Anna jäähtyä sen aikaa, ettei vuoka enää tunnu kuumalta. Irrota kakun reunat vuoan reunoista varovasti veitsellä, mutta jätä kakku vielä vuokaan. Näin kakkuun ei jäähtymisen aikana niin helposti synny repeämiä. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja siirrä sitten jääkaappiin.
  4. Anna kakun vetäytyä muutaman tunnin ajan tai mielellään yön yli. Irrota kakku vuoasta vasta täysin jäähtyneenä. Koristele kakku rennosti persimonilla, pipareilla sekä rosmariinilla tai kuusen oksilla. Voit käyttää koristelussa myös granaattiomenansiemeniä, karpaloita tai puolukoita.

Ps. Sinihomejuuston ja piparin yhdistelmä on yksi niistä joulun herkuista, joita moni raskaana oleva kaipaa jouluna. Raskaus ja jouluruoat eivät nimittäin sovi kovin hyvin yhteen. Joulupöytä ja pikkujoulutarjoilut ovat raskaana olevalle aika tylsiä, sillä monet joulun kalapöydän ja juustopöydän antimista löytyy ns. kiellettyjen listalta. Kaikkia juustoja voi kuitenkin syödä kunnolla kuumennettuna. Tällä juustokakulla voit siis ilahduttaa myös heitä, jotka joutuvat muuten kieltäytymään juustopöydän antimista!

Spagettikurpitsa

Kurpitsasesonki on vielä käynnissä. Oletko koskaan testannut spagettikurpitsaa? Sen valmistaminen on todella helppoa! Yksinkertainen kastike valmistuu liedellä samalla kun kurpitsa kypsyy uunissa. Suomalaista spagettikurpitsaa näyttäisi olevan parhaillaan tarjolla todella edullisesti (1-1,5 e/kg), joten ainakaan hinnan ei pitäisi olla esteenä.

Tein spagettikurpitsan päälle todella yksinkertaisen jauhelihakastikkeen, jotta reseptiin olisi matala kynnys tarttua ja se olisi toteutettavissa mahdollisimman pienellä vaivalla. Halusin myös, että itse kurpitsa maistuu, joten kastike on melko maltillisesti maustettu. Tuunaa kastiketta omaan makuusi sopivaksi ja vaihda halutessasi jauhelihan tilalle joku kasviproteiinivalmiste.

Spagettikurpitsa

1 (n. 1,6 kg) spagettikurpitsa
1/2 tl suolaa
öljyä
pippuria

Helppo jauhelihakastike
1 rs (400 g) naudan jauhelihaa (17 %)
1 tlk (500 g) paseerattua tomaattia
1 rkl tomaattisosetta
2 tl basilikaa
1 1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
1 tl oreganoa
ripaus mustapippuria
2-3 dl emmental-mozzarellajuustoraastetta

  1. Puolita spagettikurpitsa pitkittäin kahtia ja koverra siemenet pois lusikalla. Nosta kurpitsat pellille leivinpaperin päälle. Valuta leikkauspinnoille hieman öljyä ja ripottele pinnalle suolaa ja pippuria. Kypsennä kurpitsanpuolikkaita 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes ne pehmenevät.
  2. Valmista sillä välin kastike. Ruskista jauheliha pannulla (voit korvata jauhelihan kasviproteiinivalmisteella). Lisää paseerattu tomaatti, tomaattisose ja mausteet. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä vähintään 20 minuuttia.
  3. Koverra spagettikurpitsan sisusta haarukoiden avulla irti kuoresta siten, että siitä muodostuu irtonaista ”spagettia”.
  4. Jaa kastike kurpitsanpuolikkaiden päälle. Lisää juustoraaste pinnalle ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, tai kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä. Nosta kurpitsat tarjolle sellaisinaan. Kuori toimii kätevänä tarjoiluastiana.

Vinkki! Kastike on tarkoituksella simppeli ja mieto, mutta lisää siihen oman makusi mukaan sipulia, valkosipulia tai esimerkiksi chiliä, tai tarjoa kurpitsabolognesen kanssa srirachaa. Voit myös korvata paseeratun tomaatin valmiiksi maustetulla tomaattimurskalla tai pastakastikkeella.

Kurpitsasta monta ruokaa samalla vaivalla

Kurpitsaruoat saattavat tuntua vähän työläiltä, mutta tosiasiassa yhdestäkin kurpitsasta syntyy näppärästi monta ruokaa samalla vaivalla. Kurpitsaa kannattaakin ostaa riittävän paljon kerralla. Lähes 3 kg:n painoisesta jättikurpitsasta riitti kurpitsalasagneen, pariin sosekeittoon, sämpylätaikinaan ja tortilloihin, ja silti kurpitsasosetta jäi myös pakastettavaksi.

Kurpitsa on mainettaan parempi. Täytyy tunnustaa, että itse vieroksuin kurpitsaa pitkään, sillä mielikuvani perustui kouluruokalassa tarjottuun kurpitsapikkelssiin. Kun työurani alussa pääsin koekeittiöllä maistelemaan kollegojeni loihtimia ihania kurpitsaruokia, ymmärsin, ettei kurpitsa todellakaan ole yhtä kuin joukkoruokalan kurpitsapikkelssi. Kyseessä on todella monipuolinen raaka-aine, joka sopii lukemattomiin eri ruokiin siinä missä porkkana tai bataattikin.

Käytän yleensä myskikurpitsaa, mutta tällä kertaa sain ystävältä jättikurpitsan, josta valmistin monta eri ruokaa. Jättikurpitsa on hieman miedompi ja kosteampi kuin myskikurpitsa. Myskikurpitsa sopii kiinteämmän maltonsa vuoksi jättikurpitsaa paremmin paahdettavaksi uunissa. Tämän huomasi selkeästi käytännössä, sillä kokeilin myös paahtaa jättikurpitsaa.

Leikkasin kurpitsan neljään osaan. Yhden osan viipaloin kuorineen reiluiksi lohkoiksi ja paahdoin uunissa (225 C, 25-30 minuuttia). Irrotin lohkoista kuoret ja tein paahdetusta kurpitsasta nyhtökurpitsaa. Nyhtökurpitsa onnistuu mielestäni paremmin myskikurpitsasta, joten suosittelen valitsemaan nyhtökurpitsaa varten kaupasta myskikurpitsan. Tämä jättikurpitsasta valmistettu versio oli rakenteeltaan aavistuksen vetistä ja löysää, vaikka maku olikin loistava. Söimme nyhtökurpitsan tortillojen kanssa. Nyhtökurpitsatortilloissa oli lisäksi paistettua halloumia, punasipulia, sekä tuoreella mintulla maustettua turkkilaista jogurttia.

Loput kurpitsat kuorin, paloittelin ja keitin suuressa kattilassa. Laitoin kattilan pohjalle tilkan vettä ja soseutin pehmenneet kurpitsat sauvasekoittimella kurpitsasoseeksi. Kurpitsasoseesta valmistin kasvisvohveleiden ohjeella kurpitsavohveleita, sekä alla olevien ohjeiden mukaisesti kurpitsasosekeittoa, kurpitsalasagnea ja kurpitsasämpylöitä. Pakastin sosetta myös myöhempää varten.

Kurpitsasosekeitto

600 g kurpitsasosetta
(2 dl vettä)
2 rkl maapähkinävoita
2 tl srirachaa
n. 1 tl suolaa
ripaus mustapippuria
tuoretta korianteria pinnalle

  1. Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja kuumenna kiehuvaksi. Ripottele pinnalle korianteria ja nauti tuoreen leivän kanssa. Keittoa tulee ohjeella noin 2 annosta.

Huom! Soseen paksuus vaihtelee, joten keittoon tarvittavan nesteen määrä voi vaihdella. Jos sose on paksua, ohenna keittoa vedellä. Itse käytin 2 dl vettä. Lisää tarvittaessa myös muita aineksia samassa suhteessa oman makusi mukaan.

Kurpitsasta, fetasta ja punaisista linsseistä syntyi ihana, helppo kasvislasagne yhdellä kastikkeella. Kasvisruoka maistui vannoutuneelle lihansyöjällekin niin hyvin, että lasagnesta jäi jäljelle yhden ruokailun jälkeen enää puolet.

Kurpitsalasagne

1 l kurpitsasosetta
2 isoa valkosipulinkynttä
1 tlk punaisia linssejä
1 kaurakerma
1/2 dl tomaattisosetta
1 1/2 tl suolaa
1 tl basilikaa
mustapippuria
1 pkt (200 g) fetaa
tuoretta basilikaa
150g emmental-mozzarellaraastetta

  1. (Kuori noin 1,5 kg kurpitsaa ja leikkaa se reiluiksi paloiksi. Pane kurpitsat kattilaan, lisää noin 1 dl vettä ja keitä kurpitsat pehmeiksi. Soseuta ne sauvasekoittimella. Kurpitsasosetta tulisi olla 1 litra. Jos sosetta on liian vähän, lisää nestettä (esim. vettä tai maitoa). Sose saa olla melko löysää.)
  2. Hienonna valkosipulinkynnet. Huuhtele ja valuta linssit.
  3. Lisää kurpitsasoseeseen linssit, kaurakerma, tomaattisose, suola, basilika ja pippuri.
  4. Levitä kauhallinen kurpitsa-linssikastiketta voidellun lasagnevuoan pohjalle. Lado päälle 3 lasagnelevyä. Levitä päälle 1/4 kastikkeesta. Ripottele päälle basilikanlehtiä, 1/4 fetaa ja hieman juustoraastetta. Toista, kunnes ainekset on käytetty. Päällimmäiseksi tulee juustoraastetta ja fetaa.
  5. Paista lasagnea 200-asteisessa uunissa 35-40 minuuttia, kunnes lasagnen pinta saa väriä. Anna lasagnen vetäytyä hetki ennen nauttimista.

Kurpitsasämpylät

Kurpitsasämpylät tein blogista löytyvällä helppojen sämpylöiden reseptillä pienin muunnoksin.

5 dl kurpitsasosetta
1 ps (11 g) kuivahiivaa
4 dl vehnäjauhoja
3 dl kaurahiutaleita
2 dl ruisjauhoja
1 rkl juoksevaa hunajaa, siirappia tai sokeria
1 tl suolaa
1/2 dl öljyä

  1. Lämmitä sose hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi (+ 42c). Sekoita kuivahiiva, hunaja, suola ja osa jauhoista veteen. Alusta taikinaa ja lisää vähitellen loput jauhoista. Lisää lopuksi öljy. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Kohota taikinaa kulhossa peitettynä noin puoli tuntia.
  2. Taputtele jauhotetulla alustalla taikinasta pötkö, ja leikkaa se noin 12 osaan. Muotoile taikinapaloista varovasti sämpylöitä käsissä. (Älä pyörittele taikinaa voimakkaasti pöytää vasten).
  3. Nosta sämpylät pellille leivinpaperin päälle ja kohota. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Nauti kurpitsasämpylät tuoreina tai jäähdytä ja pakasta.

Pinaattipannari

Rakastan pinaattilettuja, mutta en jaksa paistaa niitä kovin usein. Kun noin 10 vuotta sitten maistoin kollegani kehittämää pinaattipannaria koekeittiöllä, otin reseptin talteen. Jonkin aikaa unohduksissa ollut resepti on osoittautunut taaperon kanssa kullan arvoiseksi arjen pelastajaksi. Oletko testannut?

Tällä kertaa korvasin puolet pannarin jauhoista kaurahiutaleilla. Toimi hyvin! Poika söi pannaria 1/4 pellillistä, jonka perusteella voisi arvella, että pinaattipannari maistuu myös lapsille.

Pakastepinaatti on muuten todella hyvä hätävara. Pidän sitä aina pari pussia pakastimessa. Kun pinaattipannari alkaa kyllästyttää, pinaatista syntyy esimerkiksi ihana palak paneer, pinaattinen uunifetapasta, pinaattivohveleita tai vaikka suolainen pinaatti-fetapiirakka yllätysvieraille.

Pinaattipannari

150 g pinaattia (pakaste)
7 dl maitoa
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1 tl suolaa
1/4 dl öljyä

  1. Sulata pinaatti pakkauksen ohjeen mukaan.
  2. Sekoita maito munat, jauhot, hiutaleet, öljy ja suola vatkaimella. Anna turvota noin 30 minuuttia. Sekoita joukkoon sulatettu pinaatti.
  3. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle. Paista 225 asteessa 25-30 minuuttia. Tarjoa pinaattipannukku raejuuston kanssa.

Huom! Alkuperäisessä pinaattipannukakun reseptissä on 2 dl vehnäjauhoja ja 1 1/2 dl hiivaleipäjauhoja.