Coleslaw

Amerikkalainen kaalisalaatti eli coleslaw on parhaimmillaan kesällä varhaiskaalista tehtynä, mutta vielä ehtii! Kesäkaalit ja porkkanat ovat nyt edullisia ja maukkaita, joten niitä kannattaa hyödyntää moneen. Coleslaw sopii hampurilaisten ja grilliruoan lisäksi myös melkeinpä minkä tahansa ruoan lisäkkeeksi.

Suomalaisen varhaiskaalin paras sesonki kestää vain noin kuukauden. Sen jälkeen puhutaan kesä-, syys- ja talvikaaleista. Varastoimatonta kesäkaalia saadaan kuitenkin vielä syksyllä, joten raikas coleslaw onnistuu myös kesän vaihtuessa syksyyn.

Coleslaw

1/2 (n. 500 g) kaalia
2-3 (n. 200 g) porkkanaa
1 1/2 dl itse tehtyä tai laadukasta majoneesia (esim. Hellmann’s)
1 dl ranskankermaa tai turkkilaista jogurttia
1 rkl omenaviinietikkaa
1/2-1 rkl Dijon-sinappia
1/4 tl suolaa
1/4 tl pippuria
(1 tl sokeria)

  1. Suikaloi tai raasta kaali. Kaalin raastaminen onnistuu kätevästi juustohöylän avulla. Kuori ja raasta porkkanat.
  2. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. (Sokeri ei ole välttämättä tarpeen, jos kaali ja porkkanat ovat riittävän makeita.) Yhdistä raasteet ja lisää kastike. Voit lisätä kastiketta vähän kerrallaan, jotta voit itse päättää sopivan määrän. Anna salaatin tekeytyä jääkaapissa, maista ja mausta vielä tarvittaessa.

Vinkki! Coleslaw on helposti muokattavissa. Lisää joukkoon retiisiä, inkivääriä tai vaikkapa tuoreita yrttejä (esimerkiksi persiljaa tai korianteria), niin saat vaihtelua. Punakaalista saat coleslaw-salaattiin ihanan värin! Kuvan salaatti on retiisi-coleslaw, eli joukossa on hieman retiisiä.

Coleslaw valmistuu kaalin ja porkkanan raastamisen jälkeen hetkessä, mutta sen kannattaa antaa tekeytyä jääkaapissa. Coleslaw säilyy hyvin muutaman päivän, joten samalla vaivalla kannattaa tehdä iso salaatti. Voit keventää salaattia korvaamalla majoneesin ja ranskankerman samalla määrällä turkkilaista jogurttia. Coleslaw onnistuu hyvin ilman majoneesia.

Jos olet kaalin ystävä, niin suosittelen kokeilemaan myös maailman parasta kaalilaatikkoa eli gruusialaista kaalilaatikkoa!

Helppo wokki varhaiskaalista

Kesäporkkanat ja varhaiskaali ovat ihania sellaisenaan tai esimerkiksi coleslaw-salaatissa. Tällä kertaa halusin kuitenkin tehdä niistä jotain lämmintä ruokaa, mutta ei tehnyt mieli perinteistä kaalilaatikkoa. Näin syntyi varhaiskaaliwokki, jonka kastikkeeseen laitoin maapähkinävoita ja hoisin-kastiketta. Nam!

Jaoin Instagramissa kuvan wokista ja sen reseptiä kyseltiin kovasti, joten lupasin kirjoittaa sen blogin puolelle. Jääkaapissa oli varhaiskaalia, kesäporkkanoita ja paketti broilerin jauhelihaa. Meinasin tosiaan tehdä niistä jonkinlaisen kaalilaatikon, mutta se tuntui jotenkin syksyiseltä. Siitä se idea sitten lähti.. Nappaa idea ja tuunaa omaan makuusi sopivaksi!

Varhaiskaaliwokki

125 g vehnänuudeleita
n. 700 g varhaiskaalia suikaloituna
3 kesäporkkanaa viipaloituna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
n. 2 rkl seesamiöljyä
400 g broilerin jauhelihaa (tai 1 pkt esim. härkistä)
1 tl suolaa
3 rkl maapähkinävoita
2-3 rkl hoisin-kastiketta
2 rkl soijakastiketta
1-2 rkl limetinmehua

Lisäksi:
1 dl suolapähkinöitä
1-2 kevätsipulin vartta hienonnettuna
1 mieto chili viipaloituna
(korianteria hienonnettuna)

  1. Keitä nuudeleita noin 4 minuuttia ja valuta ne.
  2. Ruskista jauheliha tai härkis öljyssä isolla paistinpannulla tai wokissa. Mausta suolalla. Lisää valkosipuli ja hetken kuluttua myös kaali ja porkkanat. Sekoittele, kunnes kasvikset ovat hieman pehmenneet.
  3. Lisää nuudelit, maapähkinävoi, hoisin-kastike, soija ja limetinmehu. Kääntele sekaisin.
  4. Ripottele pinnalle lopuksi suolapähkinät, kevätsipuli, chili ja halutessasi korianteria. Maista ja lisää kastikkeita tarvittaessa. Maustekastikkeissa voi olla isojakin eroja. Tarjoa wokki hoisin-kastikkeen kanssa.

Gazpacho maistuu helteellä

Gazpacho eli espanjalainen kylmä tomaattikeitto on yksi lemppareistani. Syön aina Espanjassa ollessani gazpachoa lähes päivittäin. Onneksi sitä voi tehdä myös kotona! Kylmä tomaattikeitto ei välttämättä kuulosta kovin houkuttelevalta, mutta kannattaa antaa gazpacholle mahdollisuus. Siihen jää helposti koukkuun!

Espanja vei täysin sydämeni, kun olin opiskelijavaihdossa Valenciassa vuonna 2009. Sain sieltä myös espanjalaisen ystävän, joten Espanjaan on päästävä säännöllisin väliajoin. Sattuneesta syystä edellisestä reissusta on jo aikaa, mutta gazpacho toi pientä helpotusta ikävään (ja helteeseen).

Ostan gazpachon Espanjassa usein valmiina kaupasta. Tuore, kylmästä myytävä gazpacho ei sisällä mitään ylimääräisiä ainesosia ja se maistuu ihan kotitekoiselta. Ostan pahvitetroissa myytävää gazpachoa usein myös tuliaiseksi kotiin. Suomessa teen gazpachon itse. Resepti on smoothieiden tapaan hieman suuntaa antava, sillä kasvisten koko ja vesipitoisuus vaihtelee. Maistele ja tuunaa omaan makuusi sopivaksi! Leipää ei ole välttämätöntä lisätä, mutta se pehmentää ja sakeuttaa keittoa kivasti.

Gazpacho

n. 1 kg kypsiä tomaatteja
1 kurkku tai 2 avomaankurkkua
1 vihreä paprika
2 viipaletta vaaleaa leipää
2 valkosipulinkynttä
n. ½ dl oliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
n. 1 tl suolaa
½ tl sokeria

  1. Halkaise tomaatit, leikkaa kanta pois ja lohko tomaatit. Kuori ja paloittele kurkut.
  2. Halkaise paprika, poista siemenet ja paloittele. Kuori ja paloittele valkosipulinkynnet.
  3. Soseuta kaikki ainekset tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Anna koneen käydä riittävän pitkään, jotta saat keitosta samettisen pehmeän. Maista keittoa ja lisää tarvittaessa suolaa tai muita mausteita. Jos keitto on kovin paksua, voit myös lisätä hieman vettä. Jäähdytä keitto jääkaapissa ennen nauttimista.

Vinkki! Voit tarjota gazpachon laseista tai kulhoista. Koristele keitto halutessasi hienonnetuilla vihanneksilla (kurkku, tomaatti, paprika) ja oliiviöljyllä. Gazpacho on hyvä eväs rannalle tai piknikille: kaada keitto pulloon ja pakkaa kylmälaukkuun. Vaalealla leivällä tarkoitetaan patongin kaltaista vaaleaa leipää. Jos sellaista ei satu olemaan, voit korvata leivän paahtoleivällä, korppujauhoilla tai jopa kauraleivällä. Joskus ostan paistopisteeltä pienen sämpylän ihan vain gazpachoa varten, sillä valkoista leipää tulee syötyä harvemmin.

Gazpachon tuhdimpi vaihtoehto salmorejo on myös Espanjasta Andalucian alueelta. Se sisältään gazpachoa enemmän leipää ja oliiviöljyä. Salmorejo on hieman vaaleampi väriltään. Tein aikanaan K-Ruokaan salmorejon reseptin, jota kannattaa kokeilla. Vihreä gazpacho syntyy vihreistä raaka-aineista. Vihreän gazpachon reseptini löydät täältä.

Raparperimehu maistuu kesältä

Raparperista syntyy mehu ja hillo kätevästi samalla kertaa. Keitän raparperimehun yleensä tiivisteenä, jolloin se vie vähemmän säilytystilaa jääkaapista tai pakastimesta. Tiivistettä on helppo laimentaa omaan makuun sopivaksi (noin 1:3). Raparperimehun keittämisestä jäävää raparperimössöä ei kannata heittää hukkaan, vaan se kannattaa kiehauttaa samalla vaivalla raparperihilloksi.

Raparperimehu

1 1/2 kg raparperia
1/2 l vettä
noin 3 dl sokeria

  1. Pese raparperit tarvittaessa ja paloittele ne (noin 1 cm:n paloiksi). Kiehauta vesi ja lisää raparperipalat. Keitä hiljalleen kannen alla noin 15 minuuttia.
  2. Kastele puhdas sideharso ja levitä se ison siivilän päälle. Pane siivilä ison kattilan päälle ja kaada raparperikeitos siivilään. Anna valua hetken aikaa ja kierrä liina sitten tiukaksi kierteeksi. Purista kaikki mehu vähitellen kattilaan kiertämällä liinaa tiukemmaksi.
  3. Lisää mehun joukkoon sokeri. Lisää sokerin määrää, jos haluat mehusta makeampaa. Raparperien maku vaihtelee, joten toisinaan tarvitsee lisätä enemmän sokeria. Kuumenna mehu kiehuvaksi. Kuori pinnalle muodostuva vaahto tarvittaessa reikäkauhalla.
  4. Pullota tai purkita mehu puhtaisiin pulloihin tai tölkkeihin, jäähdytä ja säilytä mehu kylmässä. Jos haluat säilyttää mehua pidempään, se kannattaa pakastaa.

Raparperihillo raparperimössöstä

Hyödynnä mehusta yli jäänyt raparperimössö: Kiehauta raparperimössö ja tilkka vettä (1/2-1 dl) pienessä kattilassa hillosokerin kanssa. Laita sokeria oman maun mukaan, mikäli hillo syödään heti. Muussa tapauksessa käytä pakkauksen ohjetta sokerin määrän arvioimiseen (noin 500 g hillosokeria per 1 kg raparperia). Raparperitahnan voi myös pakastaa, jolloin sokeria tarvitsee vähemmän. Raparperihillo maistuu esimerkiksi lettujen päällä, jäätelön kanssa tai täytekakun välissä (kokeile esimerkiksi ihanaa raparperi-kinuskikakkua). Lisää raparperihillon joukkoon muutama mansikka, niin hillosta tulee vielä astetta herkullisempi!

Raparperijuustokakku

Juhannuksena on pakko saada jotain hyvää raparperista. Meinasin tehdä raparperipiirakkaa, mutta koska juhannuksena vietettiin myös kolmekymppisiä, ajattelin leipoa kakun. Juustokakun. Voisiko ne yhdistää? Jos paistaisi ensin raparperit kypsiksi ja lisäisi päälle juusokakkumassan… Oli aivan pakko kokeilla, ja kyllä kannatti! Lähes täydellinen kesän juustokakku katosi kahvipöydässä yhdeltä istumalta.

Raparperijuustokakku

Pohja

  • ½ pkt (à 400 g) digestivekeksejä
  • 75 g voita
  • 2 raparperin vartta
  • 1 ¼ dl sokeria
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • ¼ tl kardemummaa
  1. Kiinnitä irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi (⌀ 24 cm).
  2. Murenna keksit ja sekoita keksimurujen joukkoon sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle ja hieman vuoan reunoille.
  3. Paloittele raparperit pieniksi. Sekoita sokeri, jauhot ja kardemumma raparperipalojen joukkoon.
  4. Kaada seos pohjan päälle ja paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 15 minuuttia. (Laita vuoan alle leivinpaperi, jotta mahdollisesti irtoava neste ei valu uunin pohjalle.)

Täyte

  • 1 (2 dl) vispikerma
  • 1 (250 g) maitorahka
  • 1 (180 g) vaniljatuorejuusto
  • 1 ¼ dl sokeria
  • ¾ dl maissitärkkelystä (Maizena)
  • 3 kananmunaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  1. Sekoita kerma, rahka, tuorejuusto, sokeri, maissitärkkelys ja vaniljasokeri keskenään kierrevatkaimella. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten. Kaada täyte vuokaan raparperien päälle.
  2. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen. Jatka juustokakun paistamista 175-asteessa noin 50 minuuttia.
  3. Anna kakun jäähtyä vuoassa huoneenlämpöiseksi. Siirrä vuoka jääkaappiin ja jäähdytä täysin ennen vuoan avaamista. Koristele kakku haluamallasi tavalla ja nauti. (Levitin jäähtyneen kakun pinnalle lisäksi sokerilla makeutettua ranskankermaa, jotta sain pinnasta sileän.)

Lettutaikina

Kesän paras hetki koittaa, kun saa syödä ensimmäiset muurinpohjaletut. Parhaalta letut maistuvat jäätelön tai kermavaadon ja tuoreiden marjojen kanssa. Tai sokerin kanssa. Lämpiminä tai kylminä. Tai suolaisella täytteellä. Tai ihan vain sellaisenaan.

Lettutaikina

Lettutaikina

  • 1/2 l maitoa
  • 2 – 2 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 rkl öljyä
  • voita paistamiseen

1. Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää joukkoon maito, jauhot, suola ja öljy. Jätä taikina turpoamaan noin 30 minuutiksi. Paista taikinasta pieniä tai suuria lettuja kuumalla pannulla.

Muurinpohjaletut

Muurinpohjaletuissa käytetään usein vehnäjauhojen lisäksi ohrajauhoja, jotka antavat lettuihin enemmän makua. Jos ohrajauhoja ei satu löytymään mökin kaapista, niin tavallinen lettutaikina sopii toki myös muurinpohjalettuihin.

  • 1/2 l maitoa
  • 2 kananmunaa
  • 1 dl ohrajauhoja
  • 1 1/2 – 2 dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl öljyä
  • 1/2 tl suolaa
  • voita paistamiseen
  1. Vatkaa munien rakenne rikki ja sekoita joukkoon maito. Lisää suola ja jauhot samalla sekoittaen. Lisää öljy ja anna taikinan turvota noin 30 minuuttia.
  2. Kuumenna muurinpohjapanu tai valurautapannu kuumaksi. Lisää pannuun öljyä tai voita ja noin 1 dl taikinaa. Levitä tasaiseksi lastan avulla. Kun pohja on kypsynyt ja lettu irtoaa helposti pannusta, käännä lettu varovasti ja paista se kypsäksi.

muurinpohjaletut

Nämä ihanat muurinpohjaletut nappasin mukaan mökiltä juhannuksena. Iskän paistamat muurinpohjaletut maistuivat taivaalliselta myös seuraavana päivänä.