Jäikö saaristolaisleivän aineksia joulusta yli? Saaristolaissämpylöiden resepti on odotellut blogin luonnoksissa jo viime keväästä, jolloin tyhjensin kuiva-ainekaappia muuttoa varten. En halunnut muuttaa kaikenlaisia avattuja pusseja uuteen kotiin, sillä tiedossa oli välimuutto ja keittiöremontti. Kaapista löytyi kaljamaltaita, joita olin ostanut joulun saaristolaisleipiä varten. Kokeilin leipoa niistä saaristolaissämpylöitä kaapista löytyvillä aineksilla. Kun julkaisin kuvan Instagramissa, saaristolaissämpylöiden reseptiä pyydettiin. Testasin reseptin vielä uudelleen ja nyt kun olen lopputulokseen tyytyväinen, uskallan jakaa ohjeen teillekin. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan?
Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva nesteeseen. Sekoita joukkoon kaljamaltaat ja muut ainekset. Alusta taikinaa ja lisää vehnäjauhoja vähän kerrallaan. Sekoita öljy lopuksi taikinan joukkoon. Taikina saa jäädä melko löysäksi, kuten saaristolaisleivän taikina. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi, noin 30 minuuttia.
Kaada taikina jauhotetulle alustalle. Leivo taikina sämpylöiksi (noin 16 kpl) rennosti pyöräyttämällä. Nosta sämpylät leivinpaperin päälle pellille. Kohota vielä 30 minuuttia. Voitele sämpylät halutessasi kevyesti siirapin ja veden sekoituksella.
Paista 225-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Anna sämpylöiden hieman jäähtyä ennen leikkaamista.
Vinkki! Täytä saaristolaissämpylät esimerkiksi graavi- tai kylmäsavulohella, kurkulla, salaatilla, ruohosipulilla ja tuorejuustolla tai aiolilla.
Rakastan pinaattilettuja, mutta en jaksa paistaa niitä kovin usein. Kun noin 10 vuotta sitten maistoin kollegani kehittämää pinaattipannaria koekeittiöllä, otin reseptin talteen. Jonkin aikaa unohduksissa ollut resepti on osoittautunut taaperon kanssa kullan arvoiseksi arjen pelastajaksi. Oletko testannut?
Tällä kertaa korvasin puolet pannarin jauhoista kaurahiutaleilla. Toimi hyvin! Poika söi pannaria 1/4 pellillistä, jonka perusteella voisi arvella, että pinaattipannari maistuu myös lapsille.
Löytyykö kaapistasi vohvelirauta? Jos löytyy, kannattaa ottaa se aktiiviseen käyttöön! Vohvelit ovat monipuolisia, sillä vohvelitaikinaan ja -täytteisiin voi käyttää lähes mitä tahansa. Keväisin vihreät pinaattivohvelit voi valmistaa yhtä hyvin myös nokkosista. Nokkosvohvelit ovatkin varma kevään merkki!
Vohvelirauta tuntui minusta pitkään turhakkeelta. En viitsinyt ostaa vohvelirautaa, sillä ajattelin, että vohvelit ovat turhan epäterveellisiä, jos niitä syö vähän väliä. Jostain syystä vohveliraudan omistaminen alkoi pari vuotta sitten yhtäkkiä houkutella, ja nyt olen aivan innoissani tori.fi:stä löytämästäni 5 euron vohveliraudasta. Se on osoittautunut todella monipuoliseksi kapistukseksi!
Vohveliraudalla voi paistaa vaikka mitä, esimerkiksi lämpimiä voileipiä. Vohveleidenkaan ei tarvitse olla aina hillolla ja kermavaahdolla höystettyjä herkkuja. Esimerkiksi kaurajauhoista valmistetut pinaattivohvelit/nokkosvohvelit eivät ole välttämättä ollenkaan epäterveellisiä, riippuen toki mitä pitää terveellisenä. Nokkosvohvelit tai pinaattivohvelit maistuvat aika herkuilta raejuuston, fetan ja basilikan kanssa.
Pinaattivohvelit (nokkosvohvelit)
2 kananmunaa 4 dl kaurajuomaa tai maitoa 3 dl vehnäjauhoja tai hienoja kaurajauhoja 1 tl leivinjauhetta noin 1 tl suolaa ripaus sokeria ripaus mustapippuria 2 rkl öljyä 1 ps (150 g) hienonnettua pinaattia (pakaste) tai vastaava määrä tuoretta nokkosta ryöpättynä
Riko kananmunat ja sekoita niiden joukkoon kaurajuoma, jauhot, leivinjauhe, suola, sokeri, pippuri ja öljy.
Sulata pinaatti esimerkiksi mikrossa. Lisää taikinan joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota noin 15 minuuttia.
Paista taikinasta vohveleita kuumalla vohveliraudalla. Vohveleita tulee annoksesta noin 8 kpl.
Vohvelien täytteet
Mitä vohveleiden kanssa voi syödä? Sanoisin, että vohvelin päälle voi laittaa melkein mitä tahansa. Mieti mitä söisit lettujen, pannarin tai blinien kanssa. Myös tortilloista tutut täytteet sopivat vohveleiden kanssa. Vohvelien täytteissä vain mielikuvitus on rajana!
Täytteet makeille vohveleille: kokeile hilloa, marjoja, hedelmiä, hedelmäsoseita, jäätelöä, kermavaahtoa, nutellaa, suklaahippuja, maapähkinävoita, marjarahkaa, vaahterasiirappia, hunajaa tai vaikkapa kinuskia.
Pinaattivohveleiden kanssa maistuu esimerkiksi puolukkahillo, feta, raejuusto, uppomuna ja lämmin- tai kylmäsavulohi.
Vohveliraudalla voi paistaa vohveleiden lisäksi muutakin. Vohveliraudalla voi paistaa rapeita korvapuustivohveleita, falafeleja, suolaisia lettuja, banaanilettuja, munakkaita, rapeita blinivohveleita ja monia muita.
Kokeile myös ihania sydänvohveleita, jotka sopivat ystävänpäivän lisäksi tulevaan äitienpäivään! Sivulta löytyvä ”rapeat vohvelit” -taikina on ihan paras tavallinen vohvelitaikina suolaisille tai makeille vohveleille. Suolaiset vohvelit saat jättämällä taikinasta pois kardemumman ja sokerin.
Kasvisvohvelit maistuvat myös vauvalle
Erilaisista kasvissoseista valmistetut kasvisvohvelit ovat pelastaneet meillä monta arkista lounashetkeä, kun olen yrittänyt keksiä jotain helppoa ruokaa minulle ja vauvalle. Pinaattivohveleita ei vauvalle suositella nitraatin vuoksi, mutta tällä ohjeella olen tehnyt ainakin parsakaalivohveleita, kukkakaalivohveleita, kurpitsavohveleita ja bataattivohveleita. Näihin voi hyvin käyttää myös kaupan valmiita soseita.
Ajatus kasvisvohveleista lähti alun perin samasta syystä kuin parsakaalilettujen resepti: halusin tarjota vauvalle sormiruokaa, mutta jotain sellaista, mitä voisin samasta padasta -ajatuksella syödä itsekin. Samalla saisin myös omat kädet vapaaksi. Pikkulettujen paistaminen on vähän hidasta, joten vohveliraudalla sain valmistettua pieniä sydänvohveleita paljon nopeammin. Kasvisvohvelit maistuvat myös minulle lounaaksi, esimerkiksi raejuuston tai muiden täytteiden kanssa. Paistan vauvalle hieman pehmeämpiä vohveleita ja itselleni rapeampia. Pakastin loput vohvelit sydäminä, ja sulatin niitä vauvalle välipalaksi ja lounaaksi.
Kasvisvohvelit
5 dl kasvissosetta (rakenteeltaan lähes juoksevaa, smoothien kaltaista) 3 kananmunaa 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1/2 tl timjamia tai muuta yrttimaustetta
Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa ja anna taikinan turvota hetki. Paista vohveliraudalla vohveleiksi.
Vinkki! Taikinan paksuus riippuu käyttämäsi kasvissoseen paksuudesta, joten aivan tarkkoja määriä on vaikea antaa. Voit siis joutua hieman säätämään, jotta saat taikinasta sopivaa. Paista yksi vohveli kokeeksi, ja lisää tarvittaessa hieman jauhoja. Käyttämäni kasvissose oli melko ohutta, joten jos käyttämäsi kasvissose on paksua, lisää jauhoja ensin vähemmän kuin ohjeessa. Jos et halua syödä suolattomia vohveleita, paista vauvan vohvelit ensin, lisää taikinaan hieman suolaa, ja paistaa loput vohvelit itsellesi.
Kun akuutti sämpylähimo iskee, on helppo ja nopea sämpyläresepti paikallaan. Vaikka parhaat sämpylät syntyvät mielestäni rapeat sämpylät -reseptillä (tai vastaavalla yön yli kohotettavalla sämpylätaikinalla), on niiden tekeminen toisinaan liian hidasta. Samoin hapanjuurisämpylät vaativat kunnon suunnittelun, eikä niitä oikein voi leipoa hetken mielijohteesta. Ei kai seuraavan päivän sämpylähimoa voi ennustaa edellisenä päivänä?
Tämä helppojen sämpylöiden resepti on vakiintunut lemppariksi, jauhoja välillä vaihdellen. Vehnäjauhoja kannattaa olla noin puolet jauhoista, jotta taikinaan muodostuu kunnon sitko. Aiemmin sovelsin sämpyläreseptejä miten sattuu, ja lopputuloksena oli turhan tiiviitä tai kuivia sämpylöitä. Kyllä, myös ammattilainen voi möhliä näinkin yksinkertaisen asian! Suosittelen siis pitäytymään ohjeessa, ainakin itse olen onnistunut tällä reseptillä joka kerta. Sämpylätaikina kohotetaan kuivahiivalla, jota on hyvä pitää varalta kaapissa.
Helpot sämpylät
5 dl vettä tai muuta nestettä 1 ps (11 g) kuivahiivaa n. 11 dl sämpyläjauhoja tai muita jauhoja (tällä kertaa: 1 dl ruisjauhoja, 1 dl kaurajauhoja, 3 dl kaurahiutaleita, 6 dl vehnäjauhoja) 1-2 rkl juoksevaa hunajaa, siirappia tai sokeria 1 tl suolaa 1/2 dl öljyä
Lämmitä vesi hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi (+ 42c). Sekoita kuivahiiva, hunaja, suola ja osa jauhoista veteen. Alusta taikinaa ja lisää vähitellen loput jauhoista. Lisää lopuksi öljy. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Kohota taikinaa kulhossa peitettynä noin puoli tuntia.
Taputtele jauhotetulla alustalla taikinasta pötkö, ja leikkaa se noin 12 osaan. Muotoile taikinapaloista varovasti sämpylöitä käsissä. (Älä pyörittele taikinaa voimakkaasti pöytää vasten).
Nosta sämpylät pellille leivinpaperin päälle ja kohota. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Nauti sämpylät tuoreina ja pakasta tarvittaessa loput heti jäähtyneinä.
Vinkki! Ripottele halutessasi sämpylöiden pinnalle esimerkiksi kauraleseitä ennen paistamista.
Vähän törkeä otsikko, mutta minkäs teet! Tästä kasvispiirakasta tuli niin hyvä, että vannoutunut lihansyöjä meinasi kotiin tullessaan syödä koko piirakan. Ruokahalu ei hävinnyt edes sen jälkeen, kun kerroin piirakkapohjan olevan kaiken lisäksi gluteeniton.
Ostin suuren kimpun tuoretta pinaattia aasialaisesta ruokakaupasta Itä-Helsingistä. Jääkaapissa oli pala fetaa ja kaapissa gluteenitonta jauhoseosta. Siitä se ajatus sitten lähti. Piirakka onnistuu myös pakastepinaatilla, mutta kannattaa tehdä tuoreella, jos vain onnistuu saamaan sellaista käsiinsä.
Vaikka et heti innostuisi leipomaan, kannattaa napata gluteenittoman piirakkapohjan resepti talteen, sillä se on oikeasti älyttömän hyvä. Se maistuu rukiiselta piirakkapohjalta, jota yleensä käytän suolaisiin piirakoihin. Käytin Pirkka tummaa gluteenitonta jauhoseosta. En voi luvata, että ohje toimisi yhtä hyvin muilla seoksilla, sillä jauhoseoksissa on suuria eroja. Tein gluteenittoman piirakkapohjan öljyyn, ja se toimi todella hyvin. Piirakkapohja on siis myös maidoton ja vegaaninen. Täydellinen suolaisen piirakan pohja juhliin!
Sekoita kaikki ainekset keskenään. Painele voideltuun tai öljyttyyn piirakkavuokaan.
Esipaista pohjaa 225-asteisen uunin alatasolla noin 10 minuuttia ennen täyttämistä.
Ihana pinaatti-fetapiirakka
300 g tuoretta pinaattia (tai pakastettua lehtipinaattia) 1 iso valkosipulinkynsi ripaus suolaa ja pippuria 1 tl sitruunanmehua 1 pkt (200 g) fetaa 1/2 dl kaurajuomaa tai maitoa 2 kananmunaa
Valmista ensin gluteeniton piirakkapohja ohjeen mukaan.
Leikkaa tuoreen pinaatin varret pienemmiksi paloiksi. Leikkaa myös lehtiä pienemmiksi, mikäli ne ovat todella suuria.
Hauduta pinaattia pannulla ilman rasvaa miedolla lämmöllä niin kauan, että siitä irtoava neste on lähes täysin haihtunut. (Jos neste ei meinaa millään haihtua, voit valuttaa pinaatin lävikössä.) Lisää hienonnettu valkosipulinkynsi ja mausta pinaatti ripauksella suolaa ja pippuria. Lisää sitruunanmehu.
Murustele feta pannulle. Sekoittele, kunnes feta on sulanut. Kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle.
Sekoita kananmunat kaurajuoman joukkoon ja kaada täytteen päälle. Sekoittele hieman, jotta munamaito sekoittuu hieman pinaattitäytteen kanssa.
Paista 225-asteisen uunin alatasolla noin 25 minuuttia, tai kunnes kasvispiirakka on saanut kauniin värin.
Kokeile myös ihanaa kasvispiirakkaa, joka aiheuttaa aina ihastelua.
Voiko naanleipää tehdä itse? Periaatteessa voi, mutta aivan autenttista ei kotona saa tehtyä, ellei kotona ole tandooriuunia. Aito naanleipä paistetaan kuumassa tandooriuunissa, jota on vaikea korvata. Parhaaseen lopputulokseen kotona pääsee, kun paistaa naanleivät valurautapannulla – ja kääntää pannun ympäri!
Naanleivät juuri ennen voitelua.
Blogipostauksen lopussa on naanleivän ohje, jolla saat helposti flatbread-tyyliset, herkulliset leivät. Niistä tuli mukavasti palautetta ja kiitosta, että ne olivat onnistuneet hyvin. Minua jäi kuitenkin mietityttämään, eikö kotona saa tehtyä naanleipää, joka muistuttaisi vielä enemmän aitoa tandooriuunissa paistettua naanleipää?
Niinpä jatkoin tutkimista ja testaamista. Löysin reseptin, johon ei tule hiivaa, vaan leipä kohotetaan leivinjauheella. Taikina oli ihanan helppo tehdä ja käsitellä! Leipien paistaminen oli mielenkiintoista: naanleivät paistetaan valurautapannulla, joka käännetään ympäri, jotta leivän pinta paistuisi kuten tandooriuunissa.
Huom! Suosittelen katsomaan Youtubesta tämän videon, jotta ymmärrät reseptin paremmin. Resepti on helppo, mutta pitkä, koska yritin kirjoittaa kohdat mahdollisimman selkeästi.
Nämä naanleivät ovat maultaan mielestäni lähempänä autenttisia naanleipiä, mutta toki rakenteeltaan hieman erilaisia. Toivottavasti maistuu myös sinulle!
Sekoita kulhossa kaikki kuivat aineet. Lisää öljy ja sekoita. Sekoita joukkoon jogurtti ja neste. Alusta taikina tasaiseksi käsin. Siitä pitäisi tulla pehmeä, mutta tarttumaton pallo. Jätä taikina kostean liinan tai tuorekelmun alle kulhoon mieluiten pariksi tunniksi.
Taputtele taikina pötköksi ja jaa se 6 palaan. Peitä muut palat, jotta ne eivät kuivu.
Kauli yksi taikinapallo litteäksi ja pyöreähköksi lätyksi. Kauli keskeltä reunoja kohti. Käytä apuna jauhoja.
Kuumenna (mieluiten valurautainen) pannu keskilämmöllä. Oikea lämpötila löytyy kokeilemalla. Ota taikinalätty käteesi ja kastele sen toinen puoli vedellä. Kastele leipä kunnolla. Pane se kostutettu puoli alaspäin pannulle (ilman rasvaa).
Kypsennä leipää hetken aikaa. Leivän pitäisi alkaa hiljalleen kuplia. Kypsyyttä ei pysty kokeilemaan, mutta pienikin ”palaneen” tuoksu on merkki viimeistään kääntää pannu.
Käännä pannu – siis kirjaimellisesti koko paistinpannu – ympäri. Leipä pysyy pannun pohjassa kiinni veden avulla. Katso, että leipä ei osu levyyn, vaan niiden väliin jää ilmaa. Leipä paistuu kuumaa levyä vasten kuin tandooriuunissa. Kurki leipää välillä, jotta se ei pääse palamaan. Jos leivässä on korkeat ilmakuplat, ne kannattaa puhkaista ennen paistamista, jotta leipä ei osu kuumaan levyyn.
Paista kaikki leivät näin. Pidä valmiit leivät lämpimänä liinan alla. Voitele leivät sulatetulla voilla ja lisää halutessasi myös valkosipulia. (Videolla neuvotaan lisäämään valkosipuli jo ennen paistamista, mutta en halunnut ottaa riskiä sen polttamisesta.)
Huom! Pannun kääntäminen ei onnistu induktioliedellä, sillä induktiolevy sammuu, kun pannun kääntää ympäri. Kokeilin paistaa leivät myös induktioliedellä valurautapannussa siten, että käänsin leivät pannulla paistamisen puolivälissä. Näin leivät eivät tule ihan yhtä ilmaviksi, mutta parempaa ratkaisua en induktioliedellä vielä ole keksinyt.
Leivät ovat parhaimmillaan juuri tuoreina, joten paista ne vasta juuri ennen ruokailua. Jos leipiä jää, ne kannattaa peittää hyvin ja käyttää seuraavana päivänä mikron kautta. Leivinjauheella kohotetut leivonnaiset eivät ole seuraavana päivänä kovin herkullisia, joten näitä ei kannata säästellä.
Sekoita kulhossa kaurajuoma ja turkkilainen jogurtti. Lämmitä seos mikrossa hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi (+42 C). Lisää kuivahiiva, sokeri ja suola.
Lisää jauhoja vähän kerrallaan ja vaivaa taikina kimmoisaksi. Lisää lopuksi öljy.
Anna taikinan kohota lämpimässä kaksinkertaiseksi, noin puoli tuntia.
Muotoile taikina jauhotetulla alustalla pötköksi. Jaa taikina 4-8 osaan riippuen siitä, minkä kokoisia leipiä haluat. (Tein 4 leipää noin 20 cm halkaisijaltaan.)
Taputtele ja venyttele taikinapalat leipäsiksi jauhojen avulla. Öljyä leivän pinta (helpointa käsin) ja nosta valurautapannulle paistumaan. Huolehdi, ettei pannu ole liian kuuma, jotta leivät eivät pala. Käännä leipä, kun se on kohonnut ja saanut hieman väriä. Tarjoa naanleivät heti lämpiminä.
Huom!
Voit kokeilla myös näihin naanleipiin ylempänä mainittua kikkaa, eli kääntää pannun ympäri. Tällä taikinalla en ole itse sitä testannut. Kerrothan kommentteihin, jos testasit!
Valmiiden leipien pintaan hankasin halkaistua valkosipulia ja voitelin leivät voilla. Näin saat ihanat garlic naan -leivät. Kuvassa olevia leipiä ei ole vielä voideltu.
Naanleipä maistuu parhaalta heti tuoreena, joten leipiä ei kannata paistaa etukäteen odottamaan.
Jos kaipaat vegaanisia naanleipiä, löydät vegaaniset naanleivät esimerkiksi täältä.
Jos et ole vielä testannut helppoja ja ihanan rapeita sämpylöitä, on korkea aika!
Rapeiden sämpylöiden suosio lähti liikkeelle varmastikin Sikke Sumarin rapeakuorisista aamusämpylöistä. Netistä löytyy paljon erilaisia muunnoksia, mutta periaate on sama; taikina sekoitetaan nopeasti illalla, kohotetaan yön yli jääkaapissa, lusikoidaan pellille ja paistetaan kuumassa uunissa. Kokeile eri versioita, käytä haluamiasi jauhoja ja löydä suosikkisi.
”Tein taas niitä Sannan sämpylöitä”, kuulin jälleen yhdeltä tutulta. Kehittelin alla olevan rapeiden sämpylöiden reseptin aikanaan K-Ruoka-lehteen. Näitä sämpylöitä tulee tehtyä melko usein, sillä niiden leipominen on superhelppoa. Ei vaivaamista, ei pyörittelyä, ei sotkua! Kun taikinan pyöräyttää perjantaina jääkaappiin, voi samasta taikinasta paistaa tuoreet sämpylät sekä lauantaina että sunnuntaina. Kätevää!
Nappaa taikinasta pieni osa sivuun ennen suolan lisäämistä. Näin saat pienen taikinan myös vauvalle sopivia sämpylöitä. Vinkin löysin Samasta padasta -sivuston kehutusta Loputtomat ruissämpylät -reseptistä. Poika tykkäsi kovasti, joten näitä tehdään jatkossakin.
Rapeat sämpylät
6 dl vettä 1/2 pkt hiivaa 1 dl ruisjauhoja 1 dl kaurahiutaleita 2 tl suolaa (huom! Lisää suola vasta lopuksi, jos haluat leipoa sämpylöitä myös vauvalle) n. 8 dl vehnäjauhoja
Liuota hiiva viileään veteen. Sekoita joukkoon ruisjauhot, kaurahiutaleet ja suola.
Lisää vehnäjauhot vähän kerrallaan taikinan joukkoon. Sekoita varovasti, älä vaivaa taikinaa. Taikina saa jäädä löysäksi. Peitä kulho ja nosta se jääkaappiin yön yli.
Aamulla: Kuumenna uuni 225-asteiseksi. Lusikoi taikinasta pellille leivinpaperin päälle. Paista sämpylöitä noin 30 minuuttia hieman alatasoa ylempänä. Älä peitä sämpylöitä paistamisen jälkeen, jotta kuori pysyy rapeana.
Olen aina tykännyt sienestämisestä. Vaikka vihasin lapsena sieniä ja nypin jopa herkkusienet pois pizzasta, pidin silti sienestämisestä. Lähdin usein ystäväperheen mukaan heidän mökille ja sienestimme koko viikonlopun yhdessä. Tykkäsin syksyisestä metsästä, raikkaasta ilmasta ja sienestämiseen liittyvästä jännityksestä sekä löytämisen riemusta.
Sittemmin olen oppinut myös syömään sieniä, onneksi! Se on lisännyt sienestyksen riemua. Säilön sienet yleensä kuivattamalla tai pakastamalla, mutta parhaimmillaan sienet ovat mielestäni heti tuoreina. Teen sienistä vaihtelevasti sienipirakkaa, sieniristtoa, pastaa, keittoja. Sieni on todella monipuolinen raaka-aine. Se sopii myös maustamaan monia arkiruokia. Saatan esimerkiksi murentaa kuivattuja mustatorvisieniä vaikkapa lasagnen joukkoon.
Tällä kertaa leivoin suppilovahveropiirakan, jonne lisäsin myös hieman tatteja. Voit tehdä piirakan mistä tahansa sienistä, vaikkapa kaupan herkkusienistä. Pekoni tuo piirakkaan makua ja suolaisuutta, joten suolaa ei välttämättä tarvitse erikseen lisätä. Pekonin voi toki jättää pois, mikäli haluaa piirakasta kasvisversion. Tällöin suolaa kannattaa lisätä ainakin 1 tl. Tämä sienipiirakka on vakioreseptini, jonka ohjetta on pyydetty useamman kerran.
Suolainen piirakkapohja on suosikkireseptini, se kannattaa napata talteen. Käytän sitä usein leipoessani suolaisen piirakan . Alkuperäinen ohje on kollegan käsialaa (K-Ruoka).
Sienipiirakka
Pohja
2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
100 g voita
2 rkl vettä
Täyte
1 pkt (140 g) pekonia
n. 6 dl suppilovahveroita ja tatteja (tai 2 rs herkkusieniä)
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl ruokakermaa tai ”kaurakermaa”
2 kananmunaa
ripaus mustapippuria
2 dl emmentaljuustoraastetta
Sekoita keskenään jauhot, suola ja pehmeä rasva. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi.
Painele taikina voidellun piirakkavuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka jääkaappiin 15 minuutiksi. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.
Puhdista ja paloittele sienet. Hienonna pekoni. Hienonna myös kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet.
Ruskista pekoni pannulla. Lisää sipulit pannulle kuullottumaan. Lisää myös sienet ja hauduta kuumalla pannulla niin, että neste haihtuu lähes kokonaan.
Levitä sieni-sipuliseos esipaistetun pohjan päälle. Sekoita kananmunat ja ruokakerma, mausta mustapippurilla. Kaada seos vuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste.
Paista sienipiirakka 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä.
Tänä vuonna sienisato on ollut lämpimään ja kuivaan kesään nähden yllättävän hyvä. Vielä ehtii, joten kannattaa ehdottomasti lähteä sieniretkelle!
Tästä reseptistä olen kuullut niin hyvää palautetta, että täytyyhän se jakaa. Kehittelimme sen kollegani Lauran kanssa K-Ruoka-lehteen (4/2017). Kasvispiirakka sisältää maitotuotteita, joten se sopii lakto-vegetaariseen ruokavalioon. Resepti on tosi helppo, mutta toki kasvisten suikalointi ja rullaus vaativat pientä näpertelyä.
Olin viikonloppuna siskoni synttäreillä. Pikkuserkkuni toi sinne tämän piirakan, koska oli kuulemma himoinnut sitä jo lehden ilmestymisestä lähtien. Piirakka sai kehuja kasvissyöjiltä: ”Tää on parasta kasvispiirakkaa, mitä oon syönyt. Tää oikeesti maistuu joltain!”. Piirakka maistui oikein hyvin myös ilman yrttiöljyä.
Suolainen piirakka on varmasti yksi suosituimmista tarjottavista monenlaisissa juhlissa. Makuja on monia, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Alkuperäinen resepti kuvineen ja videoineen löytyy tietenkin täältä.
Kasvispiirakka
Pohja
1 1/2 dl ruisjauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
100 g voita
2 rkl vettä
Täyte
1 (n. 340 g) kesäkurpitsa
3 (300 g) porkkanaa
1 pkt (200 g) Pirkka Parhaat fetajuustoa
1/2 dl maitoa
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
150 g emmental-mozzarellajuustoraastetta
ripaus mustapippuria
Yrttiöljy
1/2 dl oliiviöljyä
1 ruukku tuoretta basilikaa
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
ripaus mustapippuria
Sekoita jauhot, suola ja pehmeä rasva keskenään. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi.
Painele taikina voidellun piirakkavuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka jääkaappiin 15 minuutiksi. Pistele pohja haarukalla. Esipaista pohjaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.
Kuori porkkanat ja leikkaa porkkanat pitkittäin ohuiksi suikaleiksi kuorimaveitsellä. Höylää kesäkurpitsasta juustohöylän avulla ohuita viipaleita ja halkaise viipaleet pitkittäin kahtia.
Soseuta fetajuusto ja maito sauvasekoittimella tasaiseksi. Sekoita joukkoon valkosipuli, juustoraaste ja pippuri. Levitä täyte pohjan päälle. Rullaa kasvissuikaleita tiukiksi rulliksi ja paina ne täytteen päälle pystyyn ruusukkeiksi.
Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla 30 minuuttia. Nosta piirakka ylätasolle ja paista vielä 5-10 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä.
Valmista yrttiöljy soseuttamalla öljy ja basilikanlehdet sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon valkosipuli ja pippuri. Valuta öljy piirakan pinnalle ennen tarjoilua tai tarjoa yrttiöljy erikseen.
Saaristolaisleipä onnistuu tällä reseptillä varmasti. Useampaa saaristolaisleivän reseptiä testattuamme olemme päätyneet jo vuosia leipomaan saaristolaisleipää Kustavilaisen saaristolaisleivän reseptin mukaan.
Saaristolaisleipien tekeminen on todella helppoa, kunhan varaat riittävästi aikaa niiden kohottamiseen ja paistamiseen. Taikina on helppo, sekoitettava taikina. Taikinasta tulee 2 isoa tai 3 pienempää leipää, joten leipää riittää isommallekin porukalle tai jouluviemiseksi.
Saaristolaisleipä maistuu taivaalliselta joulukalojen, esimerkiksi kylmäsavulohen tai mätileipien kanssa. Saaristolaisleipä maistuu myös rapujuhlissa ja skagenröran kanssa. Saaristolaisleipä on kiva ruokalahja, joka ei taatusti jää syömättä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!
Kustavilainen saaristolaisleipä
1 l piimää
75 g hiivaa (1 1/2 pkt)
3 dl tummaa siirappia
1 rkl suolaa
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
3 dl kaljamaltaita (huom! ei mämmimaltaita)
1 l vehnäjauhoja
Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Liuota joukkoon hiiva. Lisää suola ja siirappi.
Lisää vehnäleseet, ruisjauhot ja kaljamaltaat.
Lisää vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa. Taikina jää melko löysäksi. Anna nousta liinan alla noin 1 tunti.
Vuoraa leivinpaperilla 2 isoa tai 3 pientä vuokaa. Jätä kohoamisvaraa eli täytä vuoat puolilleen. Anna leipien nousta vielä 1h, kunnes tilavuus on tuplaantunut.
Paista leipiä 175 °C:ssa 1,5 – 2h. Anna leipien jäähtyä ennen kumoamista. Saaristolaisleipä säilyy hyvänä pitkään, ja leivät voi myös pakastaa.
Alkuperäinen resepti löytyi Helsingin Sanomista muistaakseni jo vuonna 2008. Resepti on testattu toimivaksi myös maustamattomalla jogurtilla ja omenamehulla. Leseet on korvattu välillä kauraleseillä tai kolmen viljan leseillä. Joskus hiiva on loppunut kesken, mutta pussi kuivahiivaa on toiminut hyvin tuorehiivan jatkeena. Sen sijaan maltaiden kohdalla kannattaa olla tarkkana. Ensimmäisellä kerralla olin ostanut kaupasta vahingossa mämmimaltaita. Lopputuloksena leipävuoissa oli raakaa leipätaikinaa, joka ei kypsynyt millään. Leivät voi paistamisen lopussa valella halutessaan siirappi-vesiseoksella, mutta itse olen yleensä jättänyt sen tekemättä. Suolaa on toisissa ohjeissa reilummin, jopa 3 rkl, mutta koska syömme leivän usein suolaisten kalojen kanssa, ei leipä ole tuntunut vähäsuolaiselta tällä alkuperäisen reseptin suolamäärällä.
Vinkki! (lisätty joulukuussa 2021)
Tänä vuonna leivoin leivät muuttamalla hieman jauhojen suhdetta. Lisäsin ruisjauhojen määrää (3 dl -> 4 dl) ja vähensin hieman vehnäjauhojen määrää (1 litra -> 8 dl). Leivistä tuli, jos mahdollista, vielä entistäkin paremmat! Leivistä tuli aavistuksen tummemmat ja pehmeämmät.
Tein leipätaikinan tällä kertaa yön yli -menetelmällä, joten vinkkinä sinulle, joka et ehdi kohottaa leipiä saman päivän aikana: tein taikinan illalla kylmään nesteeseen (piimä) ja panin leivät leipävuoissa yöksi kohoamaan jääkaappiin, liinalla peitettyinä. Seuraavana päivänä annoin leipien kohota vielä pöydällä tunnin verran ennen paistamista. Leivät onnistuivat todella hyvin!
HELSINKITCHEN 