Donitsit

Donitsit valloittivat tänä vappuna ja siskonpojan lastenkutsuilla.

Vappumunkkien sijaan kokeilin tänä vappuna leipoa donitseja donitsipellillä. Vein ne siskonpojan synttäreille ja ne tekivät hyvin kauppansa.

Donitsitaikina on helppo, sekoitettava kakkutaikina, joka maustetaan kardemummalla. Donitsien leipominen oli yllättävän helppoa! Pienenä vinkkinä täytyy kuitenkin sanoa, että vuokaa ei kannata täyttää liian täyteen. Taikina kohoaa reilusti uunissa, joten osa donitseista meni umpeen päältä ja näyttivät enemmän muffinsseilta. (Tein niihin heti kuumina reiän, joten lopputuloksessa sitä ei huomannut.) Valmistin 1,5 kertaisen annoksen ja leivoin siitä 18 donitsia. Taikina olisi kannattattanut jakaa varmaankin 20-22 donitsiksi, niin donitsit olisivat onnistuneet ilman reikien umpeutumista.

Näitä teen toistekin!

Maailman paras pannukakku

Onko maailman paras pannukakku olemassa? On varmasti, mutta jokaisella on oma suosikkinsa. Toiselle maailman paras pannukakku on kuohkea ja ilmava, toiselle mehevä ja sisältä hieman taikinainen. Kolmannen pannarin kuuluu olla tiivistä.

Äidin tekemä pannari oli lapsuudessa kaikkein parasta – vaikka se varmasti oli joka kerta erilaista, koska se tehtiin ilman tarkkaa reseptiä. Tämä pannari on tähän mennessä testaamistani resepteistä paras.

 

Pannukakku

  • 1 l kevytmaitoa
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa
  • 1/2 dl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 50 g voita sulatettuna
  1. Vatkaa maidon joukkoon vehnäjauhot, kananmunat, sokeri ja suola. Lisää sulatettu voi taikinaan. Anna taikinan turvota n. 1/2 tuntia.
  2. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun syvään uunipannuun. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 45 minuuttia tai kunnes pannari on kypsä ja pinta on saanut kauniin värin.

 

Tein tämän pannarin paapalle (90 v.) viemiseksi. Kuulin, että paapan tekisi kauheasti mieli pannaria, mutta mumma ei enää pysty tekemään sitä. Täyden ja painavan pannukakun nostaminen uuniin on liian haastavaa, kun liikkuvuus on mennyt huonoksi. Leivoin pannarin tällä kertaa punaiseen maitoon, leikkasin paloiksi ja vein sen heti lämpimänä mummolaan.

No maistuiko? Pannari teki kuulemma kauppansa. Paappa soitti seuraavana päivänä ja kertoi, että koko pellillinen on tuhottu ja hyvää oli!

Vappu ja munkit

Mitä olisi vappu ilman munkkeja?

Äiti leipoo perinteisesti joka vuosi ison kasan munkkeja. Niiden vuoksi vappuna on aina päästävä kyläilemään kotona, joten munkkikasa kerää “lapset” kätevästi saman katon alle. Eihän niitä voi vastustaa. Tuoreet, itse tehdyt munkit ovat syntisen hyviä!

Vappumunkit valmistetaan pullataikinasta ja uppopaistetaan kuumassa öljyssä. Uppopaistaminen ei ole vaikeaa, mutta useimpia se vähän jännttää. Munkkien paistaminen on siis melko helppoa, mutta kuuman öljyn kanssa kannattaa olla varovainen.

img_8237

 

Munkkien paistaminen

  • Paista munkit mieluiten valurautapadassa tai -pannulla. Valurauta varaa hyvin lämpöä.
  • Ota esiin kattilaan tai pannuun sopiva kansi. Jos öljy kuumenee liikaa ja leimahtaa tuleen, se pitää tukahduttaa. Älä missään nimessä sammuta liekkejä vedellä!
  • Sulje liesituuletin. Jos öljy kuumenee liikaa ja leimahtaa, liesituuletin saattaa imaista liekit ja aihettaa isomman palon.
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan digitaalista paistomittaria. Seuraa öljyn lämpötilaa ja huolehdi, ettei se nouse yli 180 asteen. Jos mittaria ei ole käytettävissä, savuava öljy kertoo liian kuumasta lämpötilasta. Liian kuumassa öljyssä munkit tummuvat nopeasti, mutta jäävät sisältä raa’aksi.
  • Rasva laitetaan kuivan paistoastian pohjalle, sillä pienikin vesitilkka aiheuttaa räiskymistä. Rasvaa riittää noin 5-10 cm kerros.
  • Rasvan kuumuutta voi kokeilla taikinapalalla. Jos se tulee minuutissa kauniin ruskeaksi, lämpötila on sopiva eli noin 180 °C. Liian kuuma öljy savuaa.
  • Upota kypsennettävät munkit rasvaan ja paista ne kauniin ruskeiksi. Kääntele munkkeja kypsentämisen aikana, jotta ne kypsyvät tasaisesti
  • Nosta valmiit munkit paistamisen jälkeen reikäkauhan avulla talouspaperin päälle valumaan
  • Munkit sokeroidaan lämpiminä. Jos haluat pakastaa munkit, munkit kannattaa pakastaa ennen sokeroimista ja sokeroida vasta sulatuksen jälkeen.
  • Voit säästää öljyn ja paistaa siinä uudelleen munkkeja. Säilytä öljy viileässä ja valolta suojattuna. Öljyä ei saa kaataa viemäriin, joten kaada se esimerkiksi muovipulloon ja hävitä sekajätteiden mukana.

Simaa ja munkkeja – vai ehkä sittenkin donitseja?

Tänä vuonna on noussut trendiksi erilaiset itse tehdyt donitsit. Jos saan kutsuttua kavereita tuhoamaan lopputuloksen, ajattelin kokeilla donitsien leipomista. Niiden taikina muistuttaa enemmän sekoitettavaa kakkutaikinaa ja ne kypsennetään uunissa donitsipellillä.

Pataleipä

Pataleipä on varmasti yksi viime vuosien suosituimmista resepteistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on niin ihana, että en ihmettele. Reseptejä löytyy monenlaisia sekä ruokalehdstä että blogeista. Otin ohjeen täältä (K-ruoka), mutta jouduin tuplaamaan taikinan, sillä minulla on vain todella iso Hackmannin pata. Pataleipä onnistui ohjeella hyvin suurennettunakin. Jätin myös auringonkukansiemenet pois.

39cc2-dsc_0458

Pataleipä

14 dl jauhoja (vehnäjauhoja ja/tai hiivaleipäjauhoja)

8 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
n. 3 tl suolaa

  1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon 42-asteinen vesi ja sekoita nopeasti (älä vaivaa taikinaa). Peitä taikinakulho kelmulla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön 12-16 tunniksi.
  2. Kääntele taikinasta kulhossa pyöre leipä (kääntele reunoja leivän alle). Älä vaivaa taikinaa tässäkään vaiheessa. Anna leivän kohota leivinliinalla peitettynä noin 30 minuuttia.
  3. Laita kannellinen valurautainen pata (tilavuus noin 6 litraa) kylmään uuniin ja anna uunin kuumentua 225 asteeseen. Kun uuni on kuuma, lisää leipä kuumaan pataan ja peitä pata kannella. Paista leipää kannen alla noin 35 minuuttia. Poista kansi ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia.
  4. Kumoa leipä jäähtymään hetkeksi ritilän päälle. Kuori pysyy rapeana, kun et peitä leipää leivinliinalla.

Miten onnistui?

Ensimmäinen leipäni ei onnistunut, koska lähdin soveltamaan ohjetta liikaa. Laitoin liikaa ruisjauhoja, jonka vuoksi leipään ei tullut kunnon sitkoa, vaan siitä tuli tiivis ja hieman raaka sisältä. Siinäkin leivässä kuoret olivat niin hyviä, että söin ne silti. Toisella kertaa noudatin ohjetta ja onnistuin täydellisesti. Vaikka patani on suurempi, oli paistoaika suunnillen sama kuin alkuperäisessä ohjeessa.

56df5-dsc_0534


Valmis pataleipä on niin kaunis, että sitä tuntee helposti itsensä astetta paremmaksi kotileipuriksi. Tosiasiassa ne, jotka ovat tehneet pataleipää, tietävät totuuden. Helpompaa leipää ei voi olla! Pataleipää ei vaivata, vaan taikina sekoitetaan ja jätetään yöksi kohoamaan. Jos et ole vielä tehnyt pataleipää, niin suosittelen kyllä kokeilemaan.