Made on keskitalven sesonkiherkku, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Mateen mieto ja hienostunut maku ei vaadi juuri muita mausteita kuin suolaa. Siitä syntyy ihana keitto, mutta mateen voi hyvin paistaa myös ihan sellaisenaan fileenä pannulla. Kaupasta saa madetta valmiiksi nyljettynä tai jopa valmiina fileinä, joten kalan käsittelyä ei kannata turhaan jännittää.
Ostimme kokonaisen mateen kaupasta, sillä mies halusi harjoitella mateen käsittelyä. Hyviä videoita ja ohjeita mateen nylkemiseen ja käsittelyyn löytyy melko paljon. Käsittelimme mateen tämän Kespron videon avulla. Mateen maksa ja mäti kannattaa myös ottaa talteen!
Madekeitto
800 g kiinteää perunaa 1 (150 g) sipuli 1 valkosipulinkynsi 2 rkl voita 8 dl kalalientä 8 kokonaista maustepippuria 1 – 2 laakerinlehteä n. 1 tl suolaa n. 600 g madetta ruodottomana fileenä 1 prk (2 dl) ruokakermaa, kaurakermaa tai kermaa ½ dl tilliä
Jos sinulla on kokonainen (nyljetty) made, keitä perkeistä ensin helppo kalaliemi (ohje reseptin lopussa).
Kuori ja paloittele perunat. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynsi. Kuullota sipuleita rasvassa kattilan pohjalla, kunnes ne ovat läpikuultavia. Lisää perunat ja paista niitä hetki sekoitellen.
Lisää liemi ja mausteet. (Lisää suolaa oman maun mukaan riippuen siitä, onko kalaliemessäsi valmiiksi suolaa.) Keitä noin 10 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsiä.
Paloittele kala reiluiksi paloiksi ja lisää keittoon. Keitä 2-3 minuuttia. Lisää kerma sekä tilli. Maista keittoa ja lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa tuoreen ruisleivän kanssa.
Helppo kalaliemi
Yksinkertaisimmillaan kalaliemi syntyy näin: pane kalan perkeet kattilaan. Lisää vettä sen verran, että perkeet peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin 15 minuuttia. Siivilöi liemi. Jos haluat, voit lisätä kattilaan perkeiden kanssa esimerkiksi lohkotun sipulin mutta se ei mielestäni ole välttämätöntä. Lisään suolan aina vasta valmiiseen ruokaan. Näin tiedän, että esimerkiksi pakastamassani kalaliemessä ei ikinä ole valmiiksi suolaa.
Huom!
Madekeitto tehdään useissa resepteissä siten, että kala keitetään ensin kokonaisena tai paloiteltuna, ja perataan keittämisen jälkeen. Teimme mieluummin toisin, eli perkasimme kalan ensin ja keitimme liemen perkeistä erikseen. Kumpi sopii sinulle paremmin? Esimerkiksi Marttojen madekeitto ja K-Ruoan madekeitto on tehty kokonaisena keitetystä kalasta. Valitse itsellesi mieluisampi tapa, lopputulokseen tavalla ei ole juuri vaikutusta.
Kurpitsasesonki on vielä käynnissä. Oletko koskaan testannut spagettikurpitsaa? Sen valmistaminen on todella helppoa! Yksinkertainen kastike valmistuu liedellä samalla kun kurpitsa kypsyy uunissa. Suomalaista spagettikurpitsaa näyttäisi olevan parhaillaan tarjolla todella edullisesti (1-1,5 e/kg), joten ainakaan hinnan ei pitäisi olla esteenä.
Tein spagettikurpitsan päälle todella yksinkertaisen jauhelihakastikkeen, jotta reseptiin olisi matala kynnys tarttua ja se olisi toteutettavissa mahdollisimman pienellä vaivalla. Halusin myös, että itse kurpitsa maistuu, joten kastike on melko maltillisesti maustettu. Tuunaa kastiketta omaan makuusi sopivaksi ja vaihda halutessasi jauhelihan tilalle joku kasviproteiinivalmiste.
Spagettikurpitsa
1 (n. 1,6 kg) spagettikurpitsa 1/2 tl suolaa öljyä pippuria
Puolita spagettikurpitsa pitkittäin kahtia ja koverra siemenet pois lusikalla. Nosta kurpitsat pellille leivinpaperin päälle. Valuta leikkauspinnoille hieman öljyä ja ripottele pinnalle suolaa ja pippuria. Kypsennä kurpitsanpuolikkaita 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes ne pehmenevät.
Valmista sillä välin kastike. Ruskista jauheliha pannulla (voit korvata jauhelihan kasviproteiinivalmisteella). Lisää paseerattu tomaatti, tomaattisose ja mausteet. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä vähintään 20 minuuttia.
Koverra spagettikurpitsan sisusta haarukoiden avulla irti kuoresta siten, että siitä muodostuu irtonaista ”spagettia”.
Jaa kastike kurpitsanpuolikkaiden päälle. Lisää juustoraaste pinnalle ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, tai kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä. Nosta kurpitsat tarjolle sellaisinaan. Kuori toimii kätevänä tarjoiluastiana.
Vinkki! Kastike on tarkoituksella simppeli ja mieto, mutta lisää siihen oman makusi mukaan sipulia, valkosipulia tai esimerkiksi chiliä, tai tarjoa kurpitsabolognesen kanssa srirachaa. Voit myös korvata paseeratun tomaatin valmiiksi maustetulla tomaattimurskalla tai pastakastikkeella.
Kurpitsaruoat saattavat tuntua vähän työläiltä, mutta tosiasiassa yhdestäkin kurpitsasta syntyy näppärästi monta ruokaa samalla vaivalla. Kurpitsaa kannattaakin ostaa riittävän paljon kerralla. Lähes 3 kg:n painoisesta jättikurpitsasta riitti kurpitsalasagneen, pariin sosekeittoon, sämpylätaikinaan ja tortilloihin, ja silti kurpitsasosetta jäi myös pakastettavaksi.
Kurpitsa on mainettaan parempi. Täytyy tunnustaa, että itse vieroksuin kurpitsaa pitkään, sillä mielikuvani perustui kouluruokalassa tarjottuun kurpitsapikkelssiin. Kun työurani alussa pääsin koekeittiöllä maistelemaan kollegojeni loihtimia ihania kurpitsaruokia, ymmärsin, ettei kurpitsa todellakaan ole yhtä kuin joukkoruokalan kurpitsapikkelssi. Kyseessä on todella monipuolinen raaka-aine, joka sopii lukemattomiin eri ruokiin siinä missä porkkana tai bataattikin.
Käytän yleensä myskikurpitsaa, mutta tällä kertaa sain ystävältä jättikurpitsan, josta valmistin monta eri ruokaa. Jättikurpitsa on hieman miedompi ja kosteampi kuin myskikurpitsa. Myskikurpitsa sopii kiinteämmän maltonsa vuoksi jättikurpitsaa paremmin paahdettavaksi uunissa. Tämän huomasi selkeästi käytännössä, sillä kokeilin myös paahtaa jättikurpitsaa.
Leikkasin kurpitsan neljään osaan. Yhden osan viipaloin kuorineen reiluiksi lohkoiksi ja paahdoin uunissa (225 C, 25-30 minuuttia). Irrotin lohkoista kuoret ja tein paahdetusta kurpitsasta nyhtökurpitsaa. Nyhtökurpitsa onnistuu mielestäni paremmin myskikurpitsasta, joten suosittelen valitsemaan nyhtökurpitsaa varten kaupasta myskikurpitsan. Tämä jättikurpitsasta valmistettu versio oli rakenteeltaan aavistuksen vetistä ja löysää, vaikka maku olikin loistava. Söimme nyhtökurpitsan tortillojen kanssa. Nyhtökurpitsatortilloissa oli lisäksi paistettua halloumia, punasipulia, sekä tuoreella mintulla maustettua turkkilaista jogurttia.
Loput kurpitsat kuorin, paloittelin ja keitin suuressa kattilassa. Laitoin kattilan pohjalle tilkan vettä ja soseutin pehmenneet kurpitsat sauvasekoittimella kurpitsasoseeksi. Kurpitsasoseesta valmistin kasvisvohveleiden ohjeella kurpitsavohveleita, sekä alla olevien ohjeiden mukaisesti kurpitsasosekeittoa, kurpitsalasagnea ja kurpitsasämpylöitä. Pakastin sosetta myös myöhempää varten.
Kurpitsasosekeitto
600 g kurpitsasosetta (2 dl vettä) 2 rkl maapähkinävoita 2 tl srirachaa n. 1 tl suolaa ripaus mustapippuria tuoretta korianteria pinnalle
Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja kuumenna kiehuvaksi. Ripottele pinnalle korianteria ja nauti tuoreen leivän kanssa. Keittoa tulee ohjeella noin 2 annosta.
Huom! Soseen paksuus vaihtelee, joten keittoon tarvittavan nesteen määrä voi vaihdella. Jos sose on paksua, ohenna keittoa vedellä. Itse käytin 2 dl vettä. Lisää tarvittaessa myös muita aineksia samassa suhteessa oman makusi mukaan.
Kurpitsasta, fetasta ja punaisista linsseistä syntyi ihana, helppo kasvislasagne yhdellä kastikkeella. Kasvisruoka maistui vannoutuneelle lihansyöjällekin niin hyvin, että lasagnesta jäi jäljelle yhden ruokailun jälkeen enää puolet.
(Kuori noin 1,5 kg kurpitsaa ja leikkaa se reiluiksi paloiksi. Pane kurpitsat kattilaan, lisää noin 1 dl vettä ja keitä kurpitsat pehmeiksi. Soseuta ne sauvasekoittimella. Kurpitsasosetta tulisi olla 1 litra. Jos sosetta on liian vähän, lisää nestettä (esim. vettä tai maitoa). Sose saa olla melko löysää.)
Hienonna valkosipulinkynnet. Huuhtele ja valuta linssit.
Lisää kurpitsasoseeseen linssit, kaurakerma, tomaattisose, suola, basilika ja pippuri.
Levitä kauhallinen kurpitsa-linssikastiketta voidellun lasagnevuoan pohjalle. Lado päälle 3 lasagnelevyä. Levitä päälle 1/4 kastikkeesta. Ripottele päälle basilikanlehtiä, 1/4 fetaa ja hieman juustoraastetta. Toista, kunnes ainekset on käytetty. Päällimmäiseksi tulee juustoraastetta ja fetaa.
Paista lasagnea 200-asteisessa uunissa 35-40 minuuttia, kunnes lasagnen pinta saa väriä. Anna lasagnen vetäytyä hetki ennen nauttimista.
Lämmitä sose hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi (+ 42c). Sekoita kuivahiiva, hunaja, suola ja osa jauhoista veteen. Alusta taikinaa ja lisää vähitellen loput jauhoista. Lisää lopuksi öljy. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Kohota taikinaa kulhossa peitettynä noin puoli tuntia.
Taputtele jauhotetulla alustalla taikinasta pötkö, ja leikkaa se noin 12 osaan. Muotoile taikinapaloista varovasti sämpylöitä käsissä. (Älä pyörittele taikinaa voimakkaasti pöytää vasten).
Nosta sämpylät pellille leivinpaperin päälle ja kohota. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Nauti kurpitsasämpylät tuoreina tai jäähdytä ja pakasta.
Olen aina tykännyt sienestämisestä. Vaikka vihasin lapsena sieniä ja nypin jopa herkkusienet pois pizzasta, pidin silti sienestämisestä. Lähdin usein ystäväperheen mukaan heidän mökille ja sienestimme koko viikonlopun yhdessä. Tykkäsin syksyisestä metsästä, raikkaasta ilmasta ja sienestämiseen liittyvästä jännityksestä sekä löytämisen riemusta.
Sittemmin olen oppinut myös syömään sieniä, onneksi! Se on lisännyt sienestyksen riemua. Säilön sienet yleensä kuivattamalla tai pakastamalla, mutta parhaimmillaan sienet ovat mielestäni heti tuoreina. Teen sienistä vaihtelevasti sienipirakkaa, sieniristtoa, pastaa, keittoja. Sieni on todella monipuolinen raaka-aine. Se sopii myös maustamaan monia arkiruokia. Saatan esimerkiksi murentaa kuivattuja mustatorvisieniä vaikkapa lasagnen joukkoon.
Tällä kertaa leivoin suppilovahveropiirakan, jonne lisäsin myös hieman tatteja. Voit tehdä piirakan mistä tahansa sienistä, vaikkapa kaupan herkkusienistä. Pekoni tuo piirakkaan makua ja suolaisuutta, joten suolaa ei välttämättä tarvitse erikseen lisätä. Pekonin voi toki jättää pois, mikäli haluaa piirakasta kasvisversion. Tällöin suolaa kannattaa lisätä ainakin 1 tl. Tämä sienipiirakka on vakioreseptini, jonka ohjetta on pyydetty useamman kerran.
Suolainen piirakkapohja on suosikkireseptini, se kannattaa napata talteen. Käytän sitä usein leipoessani suolaisen piirakan . Alkuperäinen ohje on kollegan käsialaa (K-Ruoka).
Sienipiirakka
Pohja
2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
100 g voita
2 rkl vettä
Täyte
1 pkt (140 g) pekonia
n. 6 dl suppilovahveroita ja tatteja (tai 2 rs herkkusieniä)
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl ruokakermaa tai ”kaurakermaa”
2 kananmunaa
ripaus mustapippuria
2 dl emmentaljuustoraastetta
Sekoita keskenään jauhot, suola ja pehmeä rasva. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi.
Painele taikina voidellun piirakkavuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka jääkaappiin 15 minuutiksi. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.
Puhdista ja paloittele sienet. Hienonna pekoni. Hienonna myös kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet.
Ruskista pekoni pannulla. Lisää sipulit pannulle kuullottumaan. Lisää myös sienet ja hauduta kuumalla pannulla niin, että neste haihtuu lähes kokonaan.
Levitä sieni-sipuliseos esipaistetun pohjan päälle. Sekoita kananmunat ja ruokakerma, mausta mustapippurilla. Kaada seos vuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste.
Paista sienipiirakka 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä.
Tänä vuonna sienisato on ollut lämpimään ja kuivaan kesään nähden yllättävän hyvä. Vielä ehtii, joten kannattaa ehdottomasti lähteä sieniretkelle!
Ihana parsa maistuu keväällä monessa muodossa. Jos saisin valita, söisin parsaa keväällä joka päivä. Ja välillä syönkin!
Parsan kypsennykseen on yhtä monta neuvoa kuin kokkiakin. Listasin mun tavat käsitellä parsaa.
En kuori parsaa, jos se on tuoretta ja ohutkuorista. Jos kuitenkin joudun kuorimaan, niin kuorin parsat mahdollisimman ohuelti.
Napsautan tyven poikki käsin. Se katkeaa aikalailla itsestään siitä kohti, mistä pitääkin. Taivutan ja napsautan poikki. Mahdollisimman vähän tietenkin, eli aloitan taivuttamisen parsan päästä. Tässä ei kuitenkaan kannata pihistellä, sillä parsan puiseva tyvi ei maistu hyvältä.
Kypsennän parsat pääosin mikrossa. Kyllä, mikrossa parsasta tulee parasta! Minulla on mummolta lahjaksi saatu höyrykääre (Lekue-merkkinen, jota myydään näköjään mm. täällä), jonne on helppo laittaa kerta-annos parsaa. Höyrykääreeseen lorautan tilkan vettä ja kuumennan mikrossa 2-3 minuuttia. Parsa on näin aivan täydellistä: sopivan kypsää ja napakkaa, sekä kauniin vihreää. (Höyrykääre on muuten aivan loistava apuväline keittiössä. Teen höyrykääreellä usein myös parsakaalia, joka pysyy siten kauniin vihreänä.)
Parsa ei mielestäni oikeastaan missään tilanteessa vaadi keittämistä. Sille riittää pyöräytys pannulla, grillissä tai uunissa. Tykkään, että kasviksissa on purutuntumaa.
Mitä syödä parsan kanssa? Yksinkertaiset maut sopivat parsan kanssa parhaiten: suola, pippuri, öljy, balsamicosiirappi, parmesaaniraaste tai sitruuna sopivat parsan kanssa arkisin. Hollandaisekastike ei ehkä kuulu arkiruokien joukkoon, mutta on ihana klassikkoyhdistelmä parsan kanssa.
Parsa on monipuolista. Se maistuu ihan sellaisenaan alkupalana, lisäkkeenä tai pääruokana. Parsa on ihanaa parmankinkkuun tai pekoniin käärittynä, salaatissa, piirakassa, pastassa, risotossa, sosekeittona tai esimerkiksi eggs benedict -leivissä uppomunien kanssa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kokeile myös ihanan sitruunapastan kanssa!
Tässä vielä pari hyvää parsareseptiä. Olin aikanaan kovin innoissani tästä ensimmäisestä, johon keksin suikaloida parsat kuorimaveitsellä. Kannattaa kokeilla parsaa eri tavoin valmistettuna!
Tein keväällä 2020 uunifetapastasta inspiroituneena uunifetaparsaa. Kuva ja resepti jäi silloin jakamatta, mutta onneksi parsasesonki tulee joka vuosi uudestaan! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässä se tulee: uunifetaparsa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!
Uunifetaparsa maistuu ihan sellaisenaan alkupalana tai lämpimänä salaattina. Jos kaipaat tuhdimpaa ruokaa, paloittele parsat ja sekoita joukkoon kypsäksi keitettyä (tuore)pastaa uunifetapastan tapaan.
Uunifetaparsa
nippu parsaa (kuvassa vain 1/2) oliiviöljyä paketti fetaa mustapippuria hieman juoksevaa hunajaa (sitruunanmehua) (muutama kirsikkatomaatti)
Napsauta parsoista paksu tyvi pois. Pane parsat uunivuoan pohjalle ja kaada päälle hieman oliiviöljyä.
Mausta pippurilla, hunajalla ja halutessasi sitruunanmehulla. Lisää vuokaan halutessasi muutama kirsikkatomaatti.
Paista 200-asteisen uunin yläosassa noin 15 minuuttia, tai kunnes parsat ovat hieman pehmenneet ja feta on saanut väriä pintaan. Herkuttele sellaisenaan tai pätki parsat ja sekoita ne tuorepastan joukkoon uunifetapastan tapaan.
HELSINKITCHEN 