Sienipiirakka

Olen aina tykännyt sienestämisestä. Vaikka vihasin lapsena sieniä ja nypin jopa herkkusienet pois pizzasta, pidin silti sienestämisestä. Lähdin usein ystäväperheen mukaan heidän mökille ja sienestimme koko viikonlopun yhdessä. Tykkäsin syksyisestä metsästä, raikkaasta ilmasta ja sienestämiseen liittyvästä jännityksestä sekä löytämisen riemusta.

Sienipiirakka

Sittemmin olen oppinut myös syömään sieniä, onneksi! Se on lisännyt sienestyksen riemua. Säilön sienet yleensä kuivattamalla tai pakastamalla, mutta parhaimmillaan sienet ovat mielestäni heti tuoreina. Teen sienistä vaihtelevasti sienipirakkaa, sieniristtoa, pastaa, keittoja. Sieni on todella monipuolinen raaka-aine. Se sopii myös maustamaan monia arkiruokia. Saatan esimerkiksi murentaa kuivattuja mustatorvisieniä vaikkapa lasagnen joukkoon.

Tällä kertaa leivoin suppilovahveropiirakan, jonne lisäsin myös hieman tatteja. Voit tehdä piirakan mistä tahansa sienistä, vaikkapa kaupan herkkusienistä. Pekoni tuo piirakkaan makua ja suolaisuutta, joten suolaa ei välttämättä tarvitse erikseen lisätä. Pekonin voi toki jättää pois, mikäli haluaa piirakasta kasvisversion. Tällöin suolaa kannattaa lisätä ainakin 1 tl. Tämä sienipiirakka on vakioreseptini, jonka ohjetta on pyydetty useamman kerran.

Suolainen piirakkapohja on suosikkireseptini, se kannattaa napata talteen. Käytän sitä usein leipoessani suolaisen piirakan . Alkuperäinen ohje on kollegan käsialaa (K-Ruoka).

Sienipiirakka

Pohja

  • 2 dl ruisjauhoja
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • ½ tl suolaa
  • 100 g voita
  • 2 rkl vettä

Täyte

  • 1 pkt (140 g) pekonia
  • n. 6 dl suppilovahveroita ja tatteja (tai 2 rs herkkusieniä)
  • 1 iso sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 dl ruokakermaa tai ”kaurakermaa”
  • 2 kananmunaa
  • ripaus mustapippuria
  • 2 dl emmentaljuustoraastetta
  1. Sekoita keskenään jauhot, suola ja pehmeä rasva. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi.
  2. Painele taikina voidellun piirakkavuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka jääkaappiin 15 minuutiksi. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.
  3. Puhdista ja paloittele sienet. Hienonna pekoni. Hienonna myös kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet.
  4. Ruskista pekoni pannulla. Lisää sipulit pannulle kuullottumaan. Lisää myös sienet ja hauduta kuumalla pannulla niin, että neste haihtuu lähes kokonaan.
  5. Levitä sieni-sipuliseos esipaistetun pohjan päälle. Sekoita kananmunat ja ruokakerma, mausta mustapippurilla. Kaada seos vuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste.
  6. Paista sienipiirakka 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä.

Tänä vuonna sienisato on ollut lämpimään ja kuivaan kesään nähden yllättävän hyvä. Vielä ehtii, joten kannattaa ehdottomasti lähteä sieniretkelle!

Parsa on nyt parhaimmillaan

Ihana parsa maistuu keväällä monessa muodossa. Jos saisin valita, söisin parsaa keväällä joka päivä. Ja välillä syönkin!

Parsan kypsennykseen on yhtä monta neuvoa kuin kokkiakin. Listasin mun tavat käsitellä parsaa.

  • En kuori parsaa, jos se on tuoretta ja ohutkuorista. Jos kuitenkin joudun kuorimaan, niin kuorin parsat mahdollisimman ohuelti.
  • Napsautan tyven poikki käsin. Se katkeaa aikalailla itsestään siitä kohti, mistä pitääkin. Taivutan ja napsautan poikki. Mahdollisimman vähän tietenkin, eli aloitan taivuttamisen parsan päästä. Tässä ei kuitenkaan kannata pihistellä, sillä parsan puiseva tyvi ei maistu hyvältä.
  • Kypsennän parsat pääosin mikrossa. Kyllä, mikrossa parsasta tulee parasta! Minulla on mummolta lahjaksi saatu höyrykääre (Lekue-merkkinen, jota myydään näköjään mm. täällä), jonne on helppo laittaa kerta-annos parsaa. Höyrykääreeseen lorautan tilkan vettä ja kuumennan mikrossa 2-3 minuuttia. Parsa on näin aivan täydellistä: sopivan kypsää ja napakkaa, sekä kauniin vihreää. (Höyrykääre on muuten aivan loistava apuväline keittiössä. Teen höyrykääreellä usein myös parsakaalia, joka pysyy siten kauniin vihreänä.)
  • Parsa ei mielestäni oikeastaan missään tilanteessa vaadi keittämistä. Sille riittää pyöräytys pannulla, grillissä tai uunissa. Tykkään, että kasviksissa on purutuntumaa.
  • Mitä syödä parsan kanssa? Yksinkertaiset maut sopivat parsan kanssa parhaiten: suola, pippuri, öljy, balsamicosiirappi, parmesaaniraaste tai sitruuna sopivat parsan kanssa arkisin. Hollandaisekastike ei ehkä kuulu arkiruokien joukkoon, mutta on ihana klassikkoyhdistelmä parsan kanssa.
  • Parsa on monipuolista. Se maistuu ihan sellaisenaan alkupalana, lisäkkeenä tai pääruokana. Parsa on ihanaa parmankinkkuun tai pekoniin käärittynä, salaatissa, piirakassa, pastassa, risotossa, sosekeittona tai esimerkiksi eggs benedict -leivissä uppomunien kanssa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kokeile myös ihanan sitruunapastan kanssa!

Tässä vielä pari hyvää parsareseptiä. Olin aikanaan kovin innoissani tästä ensimmäisestä, johon keksin suikaloida parsat kuorimaveitsellä. Kannattaa kokeilla parsaa eri tavoin valmistettuna!

Parsa uunissa

Tein keväällä 2020 uunifetapastasta inspiroituneena uunifetaparsaa. Kuva ja resepti jäi silloin jakamatta, mutta onneksi parsasesonki tulee joka vuosi uudestaan! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässä se tulee: uunifetaparsa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Uunifetaparsa maistuu ihan sellaisenaan alkupalana tai lämpimänä salaattina. Jos kaipaat tuhdimpaa ruokaa, paloittele parsat ja sekoita joukkoon kypsäksi keitettyä (tuore)pastaa uunifetapastan tapaan.

Uunifetaparsa

nippu parsaa (kuvassa vain 1/2)
oliiviöljyä
paketti fetaa
mustapippuria
hieman juoksevaa hunajaa
(sitruunanmehua)
(muutama kirsikkatomaatti)

  1. Napsauta parsoista paksu tyvi pois. Pane parsat uunivuoan pohjalle ja kaada päälle hieman oliiviöljyä.
  2. Mausta pippurilla, hunajalla ja halutessasi sitruunanmehulla. Lisää vuokaan halutessasi muutama kirsikkatomaatti.
  3. Paista 200-asteisen uunin yläosassa noin 15 minuuttia, tai kunnes parsat ovat hieman pehmenneet ja feta on saanut väriä pintaan. Herkuttele sellaisenaan tai pätki parsat ja sekoita ne tuorepastan joukkoon uunifetapastan tapaan.

(Uunifetaparsa lisätty 4/2021)