Talvi Italiassa perheen kanssa

Haaveiletko talvesta ulkomailla? Niin haaveilin minäkin, joten tilaisuuden tullen olin heti valmis, tai ainakin valmis tekemään kaikkeni, että pääsisimme lähtemään. Haaveilemisen lisäksi lähteminen vaati aika paljon selvitystyötä, järjestelyä, rohkeutta ja ripauksen tuuriakin. Kerron lyhyesti miten onnistuimme lähtemään talveksi ulkomaille perheen kanssa.

Olen ollut opiskelijavaihdossa Espanjan Valenciassa 2009-2010. Siitä lähtien olen ajatellut, että jos joskus elämässä tulee vielä tilaisuus, haluaisin asua ulkomailla edes pienen pätkän. Siispä tein kaikkeni, jotta pääsisimme lähtemään mukaan mieheni työkomennukselle Roomaan. Meillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset, joista pienemmän kanssa olen vielä kotona. Jatkoin hoitovapaata, sillä hän täyttää vasta huhtikuun lopussa 3 vuotta ja ehdimme palata Suomeen ennen sitä. Vanhempi aloitti vasta tammikuussa 2024 päiväkodin, joten hänen kannalta lähteminen oli myös helppoa. Kun lapset eivät ole vielä koulussa, lähteminen on helppoa. Tarvittiin kuitenkin myös tuuria, sillä ilman hoitovapaata en usko, että olisimme pystyneet lähtemään.

Omakotitaloa emme halunneet jättää talveksi tyhjilleen, ja pohdimmekin sen vuokraamista ulkopuoliselle. Lopulta saimmekin sovittua niin, että miehen veli muutti taloomme asumaan talven ajaksi. Tämä oli meille ehkä suurin yksittäinen asia, joka stressasi ennen lähtöä. Olemmekin ihan hurjan kiitollisia, että tämä järjestyi näin!

Kaikki tiet vievät Roomaan

Vastoin kaikkia neuvoja ja pelotteluita, lähdimme Roomaan autolla. Voin tehdä automatkasta erillisen postauksen, jos sellainen kiinnostaa? Ainakin itse sain valtavasti apua blogikirjoituksista, kun suunnittelin reissua. Päätimme lähteä autolla, jotta saisimme tavarat helposti ja pääsisimme tekemään viikonloppureissuja kätevästi. Auton vuokraaminen olisi ollut vaihtoehto, mutta turvaistuinten raahaaminen ei houkutellut. Tämä osoittautui loistavaksi valinnaksi, sillä auto on ollut ahkerassa käytössä ja olemme nähneet sen vuoksi vaikka mitä! Viikonloppureissuista kerron myös myöhemmin erillisissä postauksissa.

Kovasti peloteltiin kolhuilla ja naarmuilla, joita Italiassa tulisi varmasti. Autovarkailla peloteltiin myös, turistien autoihin murtaudutaan ensimmäisenä. Peloteltiin myös ruuhkilla, sekopäisillä ajotavoilla ja kalliilla pysäköintimaksuilla. Tähän mennessä näistä kaksi on pitänyt paikkansa: ruuhkat ja roomalaisten sekopäiset ajotavat! Täällä on kyllä nähty sellaisia suorituksia, että välillä ei voi kuin nauraa. Pysäköidä voi myös ihan mihin tahansa, joten on varmasti vähän totuttelemista, kun palaamme Suomeen.

Automme on siis säilynyt ehjänä, eikä sitä ole varastettu, vaikka olemme pysäköineet sitä kadunvarressa nyt syyskuusta lähtien. Pysköinti tässä keskustan ulkopuolella on pitkälti maksutonta. Yhtenä päivänä jouduimme laittamaan maksulliselle paikalle, kun paikkaa ei löytynyt. Paikan löytäminen on kyllä todella tuskallista, joten helpolla autoa ei pysäköi Roomassa mihinkään, edes maksulliselle paikalle (paitsi ehkä maksulliseen parkkihalliin?).

Asunnon vuokraaminen Roomasta

Lähdimme Roomaan niin, ettei meillä ollut vielä asuntoa. Tällä komennuksella perheet eivät yleensä ole mukana, joten asunnon hankinta (ja maksaminen) on omalla vastuulla. Asunnon vuokraaminen etukäteen Suomesta käsin osoittautui sen verran hankalaksi ja riskialttiiksi, että päätimme lähteä etsimään asuntoa paikan päälle. Koska syyskuussa oli vielä ihanan kesäinen ilma, varasin meille ensimmäisiksi kahdeksi viikoksi pienen mökin campingalueelta. Fabulous Village on noin 30 minuutin matkan päässä Roomasta. Siellä oli valtava uima-allasalue, pari kahvilaa ja ravintolaa ja leikkipuisto lapsille. Campingalueet Etelä-Euroopassa ovat aika eri tasoa, kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.

Viihdyimme pienessä mökissämme tosi hyvin. Ainoa miinuspuoli oli se, että miehen työmatka oli melko pitkä. Hän kulki autolla töihin, mutta jäi iltapäivällä usein ruuhkiin ja tuli kotiin vasta klo 18 aikaan. Päätimme siitä huolimatta jatkaa campingalueella vielä melkein toiset kaksi viikkoa, sillä alueessa oli muuten niin paljon hyviä puolia lasten kanssa oleiluun.

Asunnon etsiminen oli myös Roomasta käsin hankalaa. Netissä olevista ilmoituksista sanotaan suurimman osan olevan huijauksia, joten tarkkana saa olla. Airbnb on helppo ratkaisu, mutta kallis. Lopulta päätimme pätkiä syyskauden osiin. Muutimme campingalueelta kolmeksi viikoksi Airbnb -asuntoon aivan miehen työpaikan viereen. Sen jälkeen asuimme 6 viikkoa työsuhdeasunnossa. Jouluna kävimme Suomessa ja uutena vuotena muutimme Airbnb -asuntoon, jossa olemme loppuajan maaliskuun loppuun asti.

Rooma lasten kanssa

Ennen lähtöä selailin paljon nettiä, blogeja ja FB-sivustoja, ja yritin selvittää millaista arki Roomassa saattaisi olla pienten lasten kanssa. Tiesin, että viihtyisin ja sopeutuisin itse, mutta olin vähän huolissani siitä, miten saisin päivät kulumaan lasten kanssa ja miten pääsisin kulkemaan heidän kanssa suurkaupungissa julkisilla.

Minulle sanottiin etukäteen, ettei Roomassa ole oikein mitään tekemistä pienten lasten kanssa. Sanottiin, että leikkipuistoja ei oikein ole ja ne mitä on, ovat surkeita (tai siis oikeastaan sanottiin, että ne on ihan pas**ja). Olin ensin tosi surullinen ja vähän ahdistunutkin saamistani kommenteista, mutta onneksi sain myös ihania kannustusviestejä Roomassa asuvilta tai asuneilta äideiltä. Niiden vuoksi päätin, että ainakin yritetään. Jos emme viihdy tai keksi tekemistä, voisimme aina palata kotiin. En kuitenkaan millään uskonut, että kurahousut ja toppahaalarit houkuttelisivat niin paljon, että palaisin maitojunalla kotiin. Päiväkotia on kieltämättä ollut välillä ikävä, kun 4-vuotiaan uhma oli pahimmillaan. 🙂

Olin oikeassa. Suomen talvi ei todellakaan ole houkutellut hetkeäkään. (No okei, pari ihanaa Lapin maisemaa somessa on kyllä saanut haikailemaan vähän laskettelemaan, mutta ensi talvena sitten!). Olemme viihtyneet Roomassa todella hyvin. Rooma on osoittautunut yllättävän monipuoliseksi kaupungiksi myös pienten lasten kanssa. Leikkipuistoja on myös paljon, ja pääosin ne ovat hyvässä kunnossa. Lapsiystävällisten paikkojen etsiminen on vaatinut aikamoista salapoliisityötä, mutta olen siinä aika hyvä. Sen lisäksi on vaatinut myös pitkää pinnaa ja kiireettömyyttä, sillä kulkeminen ei todellakaan ole aina helppoa lasten kanssa. Asuinpaikalla on siis iso merkitys!

Lasten kanssa on ollut toki myös pitkiä päiviä, kun on satanut vettä tai olen ollut puolikuntoinen. Onnistuin esimerkiksi saamaan jalkaani jonkinlaisen marssimurtuman syksyllä, ja linkutin itkua pidätellen lähimpään leikkipuistoon lasten kanssa. Helppoa ei siis ole aina ollut, mutta ei se on helppoa aina kotona Suomessakaan! Moni varmasti tietää tunteen, jos on saanut viihdyttää 2- ja 4-vuotiaita pienessä asunnossa esimerkiksi huonon sään tai sairauden vuoksi. Siinä saattaa joutua pari kertaa laskemaan kymmeneen, näin lempeästi sanottuna. Lapset ovat olleet tosi terveitä täällä, sairastuivat vain jouluaattona Suomessa käydessämme.

Ajattelin kertoa vähän meidän arjesta ja viikonloppureissuista Rooman ympäristössä. Olisi kiva kuulla kommentteja tai kysymyksiä, joten kerro ihmeessä mitä haluaisit tietää!

Mitä se maksaa?

Taloudellisesti ulkomaille muuttaminen juuri nyt ei ole millään lailla kannattavaa, mutta kerrankos sitä täällä eletään. Isäni menehtyi aivan yllättäen 65-vuotiaana meidän lähtöä edeltävänä syksynä (tästä syystä blogikin on jäänyt taka-alalle). Lähipiirissäni on muutenkin ollut paljon surua, menetyksiä ja vakavia sairauksia viime vuosina. Olen menettänyt molemmat papat, mutta isän lisäksi myös veljen, kummisedän ja sedän. Heistä vanhin oli 67-vuotias. En siis halua ajatella liikaa eläkesäästöjä tai elää ”sitku”-elämää. Elämä on tässä ja nyt, joten on tehtävä valintoja, jotka tuntuvat oikeilta. Tämä oli juuri sellainen!

Maksamme asumisen Roomassa itse, se on kallista. Asunnot maksaa esimerkiksi Airbnb:n kautta pitkälti yli 2000e kuukaudessa. Paremmilla alueilla puhutaan moninkertaisista hinnoista. Saimme yhden kuukauden ajan asunnon työnantajan kautta, mikä oli meille iso helpotus. Muuten olemme maksaneet asumisesta 1300-2400e/kk, asunnosta riippuen. Edullisin asunto oli camping-alueella. Toiseksi edulllisin asunto on nyt keväällä, sillä saimme sovittua vuokran hieman tiskin alta.

Asumisen lisäksi Italiassa on kalliimpaa esimerkiksi bensa (diesel) ja ruoka. Toisaalta ulkona syöminen, kahvilassa käyminen, viini ja moni muu on huomattavasti edullisempaa kuin meillä Suomessa. Teen arkisin ruoan pääosin kotona, mutta etenkin viikonloppuisin käymme paljon ulkona syömässä. Kahviloissa tulee myös käytyä pienemmällä kynnyksellä, sillä esimerkiksi cappuccino maksaa yleensä 1,40 euroa.

Miehen palkalla saamme katettua toki suurimman osan yhteisistä menoista (vakuutukset yms), mutta olen ollut aina todella säästäväinen ja aloittanut esimerkiksi sijoittamisen melko kauan sitten. Saan tällä hetkellä vain kotihoidontukea ja lapsilisät, mutta säästöjen ja sijoitusten avulla saan jopa hurjan korkeat asuntolainan lyhennykset maksettua ihan itse. Olen säästänyt tietenkin tulevaa varten (ehkä eläkettä?), mutta pääasiassa kuitenkin siksi, että voisin tehdä asioita ja toteuttaa haaveita. Miksi en siis käyttäisi niitä nyt, kun tällainen tilaisuus tarjoutui? Sijoituksiin ei ole tarvinnut vielä kajota, onneksi. Eämä on karulla tavalla opettanut sen, ettei kannata elää sitku-elämää, vaan nauttia tästä hetkestä.

Mainos: BookBeat 30 päivän ilmainen kokeilu*

Linkin kautta pääset kokeilemaan BookBeatia maksutta 30 päivän ajan, jos et ole kokeillut BookBeatia aiemmin. Saat 20 tuntia kuunteluaikaa. (Huom! Etu koskee vain uusia BookBeat-käyttäjiä)

(*) merkityt linkit ovat affiliatelinkkejä eli ns. mainoslinkkejä. Niiden klikkaaminen ei maksa sinulle mitään enkä saa klikkaamisesta mitään tuloja. Jos päädyt ostamaan suosittelemani tuotteen, saan siitä pienen korvauksen kiitoksena suosituksesta. Suosittelen vain tuotteita, joita itse käytän tai olen hyväksi havainnut. En suosittele mitään rahasta.

Pad thai – thaimaan auringon alla

Näillä pakkaskeleillä ja pandemian asettamien matkustusrajoitusten aikana mieli haikailee palmujen alle. Huomaan selaavani puhelimen kuvista entistä elämää, jolloin matkustaminen etelän lämpöön oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Miten ihanalta tuntuikaan upottaa varpaat vaaleaan hiekkaan ja kuunnella aaltojen kohinaa!

Phi phi island

Rantahiekalle ei ihan hetkeen päästä, paitsi kuvien ja muistojen kautta. Koska ruoka on reissuillani tärkeässä roolissa, kaipaan matkoilta auringon lisäksi erityisesti kaikkia ihania ruokia. Mikään ei estä tuomasta näitä makuja kotikeittiöön, joten ajattelin, että voisin jakaa muutamia ruokajuttuja maailmalta. Täysin autenttista en kotikeittiössä edes tavoittele, sillä kuten olen jo varmasti aiemmin maininnut, haluan päästä arkiruoanlaitossa helpolla.

Thairuoka

Osallistuin mieheni kanssa Krabilla thaimaalaisen ruoan ruokakurssille. Kurssin aikana opimme tekemään autenttista thairuokaa helposti. Suurin yllätys kurssilla oli nimenomaan se, miten helppoa thairuoan valmistus oikeastaan onkaan. Etenkin, jos currytahnan korvaa kaupan valmiilla tahnoilla, on thairuoka todellista pikaruokaa. Teimme kurssilla muun muassa erilaisia currytahnoja (punainen, keltainen ja panang), paistettuja nuudeleita (pad thai), kookos-kanakeittoa (tom kha gai), papaijasalaattia (som tam) ja tahmeaa riisiä tuoreen mangon kanssa (mango sticky rice).

Thairuokakurssi

Thairuoan salaisuus on yksinkertainen: se noudattaa neljän S:n sääntöä: sweet, salty, spicy, sour. Thairuoka onnistuukin mielestäni parhaiten, kun ohjetta on valmis hieman soveltamaan. Tärkeää on maistella ja luottaa omaan makuaistiin. Erilaisissa kastikkeissa (soija, kalakastike, osterikastike) on niin paljon eroja, että aivan täydellisen varmoja määriä on lähes mahdotonta antaa. Siispä maistele ruokaa. Onko siinä riittävästi makeutta? Entä suolaisuutta? Happoa ja tulisuutta? Kun maku on tasapainossa, esimerkiksi Pad thaista tulisi löytyä myös erilaista suutuntumaa, esimerkiksi rouskuvia pähkinöitä tai ituja.

Pad thai tehtiin kurssilla kaasuhellalla kuumassa wokkipannussa. Valmistus on simppeliä: ensin paistetaan tofut, broilerit, valkosipuli ja kananmuna. Siirretään sivuun odottamaan. Nuudelit kiehautetaan kypsiksi veden ja kastikkeen seoksessa. Lopuksi kaikki yhdistetään ja kuumennetaan. Kotikeittiössä nuudeleiden kypsyminen saattaa vaatia hieman enemmän aikaa ja sekoittelemista, riippuen pannun muodosta ja siitä, miten hyvin se johtaa lämpöä. Tässä kuitenkin kurssilla opittu helppo pad thai -resepti, jolla olen onnistunut saamaan ihanan makumatkan Thaimaan lämpöön. Reseptini on alun perin julkaistu Pirkka-lehdessä ja K-ruoan verkkosivuilla.

Pad thai
Pad thain raaka-aineet

Pad thai

(2 annosta)

125 g tofua
n. 100 g broilerin fileesuikaleita
2 rkl rypsiöljyä
3 valkosipulinkynttä viipaloituna
1 kananmuna
2 dl mungpavun ituja
1 porkkana ohuina suikaleina
1 kevätsipulin varsi paloiteltuna noin 3-4 cm paloiksi
3 1/2 dl vettä
n. 100 g riisinuudeleita
maapähkinöitä rouhittuna
limetinlohkoja

Pad thai -kastike
2 rkl osterikastiketta
1 1/2 rkl sokeria (tai palmusokeria)
1 1/2 rkl viinietikkaa (tai tamarind-kastiketta)
1 1/2 rkl kalakastiketta

  1. Viipaloi ja kuivaa tofu talouspaperilla. Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi. Ruskista tofukuutiot, broileri ja valkosipulit öljyssä. Lisää kananmuna ja kypsennä sekoitellen.
  2. Siirrä seos sivuun odottamaan itujen, porkkanan ja kevätsipulin kanssa.
  3. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Kaada vesi ja kastikeainekset kuumalle pannulle. Kiehauta ja lisää joukkoon nuudelit. Keitä sekoitellen, kunnes nuudelit ovat kypsiä ja vesi on lähes täysin haihtunut. (Jos vesi on haihtunut, mutta nuudelit ovat vielä raakoja, lisää hiukan vettä ja jatka kypsennystä. Jos taas nuudelit ovat jo kypsiä, mutta neste ei meinaa haihtua, voit kaataa sen varovasti pois. Veden määrä riippuu pannusta ja siitä, miten kovalla neste kiehuu. Tästä syystä tarvittava nesteen määrä voi hieman vaihdella.)
  4. Kaada nuudeleiden joukkoon kaikki muut ainekset ja kuumenna vielä hetki, jotta kaikki ainekset kuumenevat. Porkkanoiden ja itujen kuuluu jäädä hieman rapeiksi.
  5. Lisää annoksiin lopuksi maapähkinärouhetta ja limetinlohkoja.

Vinkki! Pad thain voi tehdä myös esimerkiksi katkaravuilla tai kasvisversiona tofulla, ilman kananmunaa. Osterikastikkeen tilalla voi käyttää siitakesienistä valmistettua korvaavaa kastiketta, jota saattaisi löytyä etnisistä kaupoista (esimerkkikuva alempana). Kalakastikkeen voi korvata esimerkiksi soijalla, mutta maku on toki erilainen. Kurssilla emme kuorineet tai viipaloineet thaimaalaisia valkosipuleita, vaan ne heitettiin pannulle kuorineen. Suosittelen kuitenkin kuorimaan ja viipaloimaan ne.

Thairuoka on yleensä todella kauniisti aseteltu. Esillepanoon emme kurssilla panostaneet, kuten kuvasta näkyy. Tässä esimerkki ravintolassa tilaamastani pad thai -annoksesta, josta kannattaa ennemmin ottaa mallia. 🙂

Ennen kuin hedelmien ja kasvisten tuominen EU:n ulkopuolelta kiellettiin jouluna 2019 (Lue lisää Tullin sivuilta), minulla oli tapana tuoda tuoreet raaka-aineet mukanani aina lomilta ja työreissuilta. Kaffirlimetinlehdet, chilit, galangaljuuri ja sitruunanruoho kulkivat kätevästi kotiin saakka matkalaukussa. Samoin tuoreet mangot ja passiohedelmät, niitä tulee ikävä! Vaikka näitä tuoretuotteita ei saa enää tuoda, maustekastikkeita ja monia muita tuotteita saa. Osterikastikkeen ja kalakastikkeen voi hyvin tuoda matkalaukussa kotiin, kunhan pakkaa mahdollisen lasipullon huolella. Chilitahnaa (kuva alla keskellä) käytimme muun muassa tom yam -keittoon. Osterikastikkeen voi korvata kuvassa näkyvällä sienistä tehdyllä kastikkeella.

Nyt kun matkustamista on poikkeustilanteen vuoksi rajoitettu, kannattaa matkustaa lähimpään etniseen kauppaan. Niistä löytyy uskomaton valikoima erilaisia tuotteita. Jos sinulla on joku suosikkituote, niin vinkkaa ihmeessä kommenttikenttään!

Thairuoka

Kuvassa näkyvät minun ja mieheni aikaansaannokset ruokakurssilla. Teimme molemmat yhden keiton, yhden curryn ja yhden paistetun ruoan. Lisäksi teimme papaijasalaatin morttelilla sekä mango sticky rice -jälkiruoan. Voisin jakaa muitakin thaireseptejä kotikeittiöön sovellettuna. Minkä reseptin haluaisit?

Pad thai
Pad thai on suosittu katuruoka.

Santorini

Santorini

Kippis ja hyvää juhannusta! Sateinen juhannus Suomessa ei houkutellut, joten vietin juhannuksen ensimmäistä kertaa ulkomailla, Kreikassa. Kun some juhannusaattona täyttyi toppatakkipäivityksistä, ei kaduttanut hetkeäkään. Suomessa oli pari astetta lämmintä ja paikoin satoi räntää.

 

Santorini

Päädyimme saarihyppelylle Kreikan saaristoon. Ostimme lennot Helsingistä Ateenaan ja paluulennot Santorinilta Helsinkiin. Ateenasta menimme lautalla Aeginan saarelle ja sieltä lautalla Santorinille.

 

Fira

Santorinia ei turhaan ole valittu yhdeksi maailman kauneimmista saarista. Firan kaupunki on tuttu lukuisista kuvista, mutta en ole ymmärtänyt miten hurja korkeusero todellakin on.

Fira

Joku jossain suositteli kävelyretkeä Firasta Oiaan. Pakkohan se oli toteuttaa, vaikka lämpötila lähenteli +35 astetta. Matkaa kertyy noin 10 km ja aikaa siihen kuluu reilu pari tuntia. Fiksumpi olisi lähtenyt aikaisin aamulla, mutta me lähdimme kävelemään juuri kuumimpaan aikaan päivästä. Patikointi oli parasta Santorinilla, suosittelen lämpimästi! Lisää patikkakokemuksia voit lukea vaikka Tripadvisorista.

Island hopping in Greece

Alkumatka tuntui uuvuttavalta, mutta kävelyretki oli ehdottomasti Santorinin paraas kokemus. Polku on epätasaista ja matka on rankka, joten kovin huonokuntoiselle tai heikkojalkaiselle en sitä suosittele. Matkalla ei ole juuri yhtään varjoa eikä kauppaa, joten ota reilusti vettä ja aurinkorasvaa mukaan!

 

Perissa

Majoituimme toisella puolen saarta Perissassa. Oli vaikea valita majoituspaikkaa, sillä löysin kokemuksia sekä Perissan että Kamarin puolesta. Voin omasta puolestani sanoa, että valinta oli ehdottomasti oikea. Riippuu tietenkin siitä mitä hakee.

Perissa on pieni rantakylä, joka muistutti minua monesta surffikylästä. Rannassa oli monta hyvää ravintolaa ja ihanan rauhallista. Kuvan jättikokoinen salaatti on Tranquilo -ravintolasta Perissasta. ISO suositus!

IMG_9993

Urheilullisina reissaajina kävelimme myös Perissasta Kamariin niiden välissä olevan vuoren yli. Matka ei ollut niin pitkä kuin Firasta Oiaan, mutta tällä kertaa ymmärsimme lähteä hieman ennen auringonlaskua. Reitillä ei ole opasteita eikä valoja, joten vähän seikkailumieltä tarvitaan.

Kamari oli myös kiva kaupunki, mutta se muistutti enemmän esimerkiksi kanariansaaria. Kauppoja, ravintoloita ja palveluita oli enemmän kuin Perissassa. Veikkaisin, että myös yöelämää löytyisi enemmän Kamarista. Tällä kokemuksella suosittelisin Kamaria yöelämää kaipaavalle ja lapsiperheille. Perissaa sen sijaan rauhaa kaipaaville, esimerkiksi pariskunnille.

 

Ammoudi

Ammoudi

Kun kävelee Oian kaupungin läpi päätyy alas Ammoudin kalastajakylään. Ammoudi on tunnettu kalaravintoloiden lisäksi kristallinkirkkaasta vedestä ja pienistä, salaisista rantapoukamista.

 

Island hopping in Greece

En rehellisesti sanottuna odottanut Santorinilta juuri mitään. Pidin Santorinia ehkä jonkinlaisena ylihinnoiteltuna turistirysänä, enkä ymmärtänyt ollenkaan sen upeat maisemat ja luonto siellä odottaa. Santorini on ehdottomasti kaiken hypetyksen arvoinen. Huonojalkaiselle siellä ei ole paljon nähtävää, sillä kaupungin kadut ovat pelkästään portaita ylös ja alas. Ota siis kunnon kengät ja reipas asenne mukaan.