Ei-niin-syntiset cookiet

Kotona ollessani olen kehittänyt itselleni sellaisen huonon tavan, että päiväkahvin kanssa täytyy aina kaivella kaapista jotain pientä hyvää. Toivottavasti en ole ainoa! Olin joskus tallentanut puhelimeeni tällaisen reseptin, jonka alkuperää en valitettavasti enää löytänyt. Näistä tuli sopivat herkulliset, mutta ei-niin-syntiset cookiet, joita voi melko hyvällä omatunnolla kaivaa kahvin kaveriksi. Et ikinä arvaa, mistä nämä cookiet on tehty!

Nämä astetta terveellisemmät, ei-niin-syntiset chocolate chip cookiet, tehdään kikherneistä. Saattaa kuulostaa epäilyttävältä, mutta suosittelen kokeilemaan. Mikäli rakastat raakaa keksitaikinaa, tämä cookietaikina on syötävissä ihan sellaisenaan! Taikina muistuttaa koostumukseltaan makeaa hummusta.

Resepti on tosiaan jostain kuvakaappauksesta peräisin, eikä sen alkuperä ole tiedossa. Reseptiä voisi hieman vielä jatkokehitellä, mutta oikein mainiosti maistui ihan tällaisenaan. Kokeile ja kerro mitä pidit?

Kikherne-cookies

1 tlk (380 g/230 g) kikherneitä valutettuna
1/2 dl maapähkinävoita
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl vaahterasiirappia tai hunajaa
ripaus suolaa
50-100 g tummaa suklaata rouhittuna

  1. Mittaa kaikki raaka-aineet suklaata lukuun ottamatta tehosekoittimeen. Aja seos tasaiseksi.
  2. Sekoita suklaa taikinaan. Pyörittele taikinasta noin 10 palloa ja litistä ne pellille leivinpaperin päälle. Paista noin 12 minuuttia.
Advertisement

Ystävänpäivän sydänvohvelit

Ystävänpäivä 14.2. osuu vuonna 2021 laskiaissunnuntain kanssa samalle päivälle. Laskiaisen ja ystävänpäivän yhdistelmästä syntyivät ystävänpäivän sydänvohvelit. Ystävänpäivän sydänvohvelit maustetaan kardemummalla, ja herkutellaan hillon, marjojen sekä kermavaahdon tai kauravispin kanssa. Ostin kokeeksi Fazer Aito kauravispiä, joka osoittautui aivan loistavaksi tuotteeksi. Vaahto syntyy hetkessä ja kestää pitkään. Voin siis lämpimästi suositella!

Rapeat vohvelit

3 kananmunaa
3 dl maitoa tai kaurajuomaa
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 rkl sokeria
1 tl kardemummaa
1/2 dl öljyä tai voisulaa
2 dl vichyä

  1. Sekoita kaikki ainekset vichyä lukuun ottamatta. Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia. Lisää vichy.
  2. Kuumenna vohvelirauta ja paista taikinasta vohveliraudalla vohveleita. Rasvaa pannua tarvittaessa, jotta vohvelit eivät tartu kiinni.

Ystävänpäivän sydänvohvelit: Leikkaa rapeat vohvelit sydämiksi. Tarjoa ne marjojen, hillon ja kermavaahdon tai vaahdotetun kauravispin kanssa.

Huom! Jos samalla reseptillä syntyvät myös suolaiset vohvelit. Jätä suolaisista vohveleista kardemumma ja sokeri pois.

Tosi helpot runebergintortut

Tosi helpot runebergintortut syntyvät sekoitettavasta taikinasta muffinssien tapaan. Taikina ei vaadi edes vatkaamista, joten ne on helppo leipoa vaikka lasten kanssa.

runebergin torttu

Runebergin päivää vietetään kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä 5.2. Alkuperäisen Fredrika-vaimon kehittelemän tortun reseptistä tulee joka vuosi monenlaisia versioita. Olemme kehitelleet myös K-Ruoka-lehteen muunnoksia perinteisestä runebergintortusta kääretortun, kakun, triflen ja mokkapalojen muodossa. Jos minulta kysytään, niin perinteinen vie silti voiton.

Mikä on paras kaupasta löytyvä runebergintorttu? Tämän vuoden kiintiö alkaa reseptitestailujen jälkeen olla melko täynnä, mutta ensi vuotta varten kuulisin mielelläni suosituksia, jotta selviän vähän vähemmällä maistelulla. Ostin kaupasta pariakin eri merkkiä, mutta en ollut oikein tyytyväinen. Muistelisin, että Fazerin ja Kanniston leipomon tortut olisivat hyviä, mutta tänä vuonna kokeilin muita. Kerro ihmeessä suosituksia, mitä kannattaisi testata seuraavan kerran?

En varmaankaan ole ainoa, jonka keittiöstä puuttuu runebergintorttuvuoka, ja joka haluaisi leipoa mahdollisimman helpot runebergintortut? Runebergintorttuvuoan voi toki korvata esimerkiksi uunin kestävillä kahvikupeilla tai taiteilla vaikka alumiinifoliosta.

Päätin kuitenkin kehitellä helpon, sekoitettavan taikinan, jolla runebergintortut onnistuvat muffinssivuoissa tai muffinssipellillä. Voit leipoa runebergintorttujen tyyliset muffinit vaikka lasten kanssa! Aidot runebergintortut tehdään tietenkin perinteisellä reseptillä, mutta näillä muffinsseilla pääset oikotietä runebergintorttujen makuun.

Helpot runebergintortut eli runeberginmuffinit

2 dl maitoa tai kaurajuomaa
2 kananmunaa
1 dl öljyä tai 100 g voita sulatettuna
1 1/2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 dl keksimuruja (esim. kaurakeksi)
1 dl mantelijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl piparkakkumaustetta
1 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria

(10 kpl)

Kostutus: 1 dl vettä, pari tippaa rommiaromia oman maun mukaan, noin 1 rkl sokeria

Kuorrutus: 1 dl tomusokeria, noin 1 tl vettä (tai valmista tomusokerikuorrutetta)

  1. Sekoita maito, munat ja öljy kulhossa.
  2. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa. Yhdistä ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
  3. Jaa taikina muffinssivuokiin muffinssipellille (10 kpl).
  4. Paista 200-asteisen uunin keskitasossa 15-20 minuuttia. (Siirrä lopuksi uunin alatasolle paistumaan, mikäli pinta meinaa tummua liikaa.)
  5. Kostuta runebergin tortut kastamalla ne yksitellen muutamaksi sekunniksi lautaselle, jossa on kostutuslientä.
  6. Koristele rennosti vadelmamarmeladilla ja tomusokerikuorrutteella.

Voit käyttää kostutukseen punssia, rommiaromia, karvasmanteliaromia, mantelilikööriä tai sitruunanmehua. Kannattaa kostuttaa tortut jo edellisenä päivänä ennen tarjoamista. Jos tarjoat ne heti, voit lisätä kostutuksen määrää. Kostutus ei kuitenkaan ole välttämätön, sillä nämä runebergintortut ovat meheviä myös ihan sellaisenaan.

Huom! Tortut voi paistaa voidellulla muffinssipellillä, mutta parempi lopputulos tuli paperisissa muffinssivuoissa, jotka oli laitettu muffinssipellin koloihin. Tortut irtosivat jäähtyneinä paperisista muffinssivuoista helposti, joten voit tarjota ne ilman vuokia.

runebergin torttu

Runebergintorttu vai runebergin torttu?

Kirjoitetaanko nimi Runebergin torttu, runebergintorttu vai runebergin torttu? Leivoksen nimi kirjoitetaan virallisten ohjeiden mukaan pienellä kirjaimella yhteen runebergintorttu, vaikka juhlapäivä onkin Runebergin päivä. Jos ruokasanojen kirjoitusasut mietityttävät, kannattaa googlen sijaan kurkistaa oikeinkirjoitusohjeita esimerkiksi Kielikellosta.

Raparperi-kinuskikakku

Keväinen, kirpeä raparperi sopii todella hyvin yhteen makean kinuskin kanssa. Raparperilla ja kinuskilla täytetty täytekakku ei ole liian makea, sillä rapaperi taittaa kivasti kinuskin makeutta.

Kakku sopii hyvin kevään ja alkukesän juhliin, kuten valmistujaisiin tai juhannukseen. Tämä raparperi-kinuskikakku oli meillä ristiäiskakkuna (tai siis oikeastaan nimiäiskakkuna). Tein kakkuun tosi nopean ja rennon koristelun pensasmustikoilla ja syreenin oksilla juuri ennen tarjoilua. Lisäksi olin askarrellut vauvan nimestä ”lippusiiman” paperista, narusta ja puisista varrastikuista. Upeat sokerimassakakut jäävät minulla yleensä tekemättä, sillä en niin välitä kreemien ja sokerimassojen makeudesta. Maku on kuitenkin tärkein, joten meillä tarjotaan usein tällaisia vähän rennompia kakkuja.

Kakun alkuperäinen ohje on kollegani Lauran kehittelemä. Tein kakkuun pieniä muutoksia nopeuttaakseni hieman täytekakun valmistusta. Alkuperäisessä kakussa kinuski keitetään kinuskikermasta, ja minä käytin täytteeseen kaupan valmista kinuskikastiketta. Raparperitäytteen kirjoitin tähän reseptiin alkuperäisen ohjeen mukaan, mutta itse laitoin täytteeksi raparperihilloa, joka minulla jäi yli raparperimehua keittäessä. Käytännössä se oli hyvin samanlaista, mutta koska olin tehnyt sen jo aiemmin valmiiksi, se nopeutti kakun leipomista. lepvalmistusta.

Raparperi-kinuskikakku

Pohja
3 kananmunaa
2 1/2 dl sokeria
50 g sulatettua voita
1 dl maitoa tai kaurajuomaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Kostutus
noin 1 1/2 dl omenamehua, maitoa tai kaurajuomaa

Raparperitäyte
1 l (400 g) raparperia viipaleina
1/2-1 dl vettä
1 dl hillosokeria

Lisäksi
1 tlk kinuskikastiketta (kartonkitölkissä)
1 tlk (2 dl) laktoositonta kuohukermaa
2 tl vaniljasokeria
1 tlk (2,5 dl) Valio kinuskikermaa

  1. Voitele ja jauhota pieni irtopohjavuoka (Ø 20 cm). Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitettu voisula ja maito. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan ja kääntele tasaiseksi. Vältä turhaa sekoittamista, ettei taikina sitkisty. Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa uunin alatasolla 40-45 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. Kokeile kypsyyttä tikulla. Peitä vuoka leivinpaperilla paistamisen loppuvaiheessa, jos pinta meinaa tummua liikaa. Kumoa kakku hieman jäähtyneenä. Leikkaa pohja kolmeen osaan.
  2. Mittaa raparperi, vesi ja hillosokeri kattilaan. Keitä noin 10 minuuttia, kunnes seos soseutuu. Jäähdytä.
  3. Vaahdota kuohukerma ja mausta se vaniljasokerilla.
  4. Nosta kakkupohjan alin kerros tarjoiluvadille. Kiristä irtopohjavuoan rengas kakun ympärille, niin kakku on helpompi koota. Kostuta pohjaa hieman pullasudilla.
  5. Levitä pohjan päälle kerros kinuskikastiketta ja raparperisosetta. Lisää puolet kermavaahdosta.
  6. Nosta toinen pohjalevy päälle. Kostuta ja täytä samoin toinen kerros. Kostuta päällimmäinen kakkupohja molemmilta puolilta. Anna kakun tekeytyä jääkaapissa yön yli.
  7. Vaahdota kinuskikerma ja levitä se kakun pinnalle ja reunoille. Koristele kakku haluamallasi tavalla.

Raparperijuustokakku

Juhannuksena on pakko saada jotain hyvää raparperista. Meinasin tehdä raparperipiirakkaa, mutta koska juhannuksena vietettiin myös kolmekymppisiä, ajattelin leipoa kakun. Juustokakun. Voisiko ne yhdistää? Jos paistaisi ensin raparperit kypsiksi ja lisäisi päälle juusokakkumassan… Oli aivan pakko kokeilla, ja kyllä kannatti! Lähes täydellinen kesän juustokakku katosi kahvipöydässä yhdeltä istumalta.

Raparperijuustokakku

Pohja

  • ½ pkt (à 400 g) digestivekeksejä
  • 75 g voita
  • 2 raparperin vartta
  • 1 ¼ dl sokeria
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • ¼ tl kardemummaa
  1. Kiinnitä irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi (⌀ 24 cm).
  2. Murenna keksit ja sekoita keksimurujen joukkoon sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle ja hieman vuoan reunoille.
  3. Paloittele raparperit pieniksi. Sekoita sokeri, jauhot ja kardemumma raparperipalojen joukkoon.
  4. Kaada seos pohjan päälle ja paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 15 minuuttia. (Laita vuoan alle leivinpaperi, jotta mahdollisesti irtoava neste ei valu uunin pohjalle.)

Täyte

  • 1 (2 dl) vispikerma
  • 1 (250 g) maitorahka
  • 1 (180 g) vaniljatuorejuusto
  • 1 ¼ dl sokeria
  • ¾ dl maissitärkkelystä (Maizena)
  • 3 kananmunaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  1. Sekoita kerma, rahka, tuorejuusto, sokeri, maissitärkkelys ja vaniljasokeri keskenään kierrevatkaimella. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten. Kaada täyte vuokaan raparperien päälle.
  2. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen. Jatka juustokakun paistamista 175-asteessa noin 50 minuuttia.
  3. Anna kakun jäähtyä vuoassa huoneenlämpöiseksi. Siirrä vuoka jääkaappiin ja jäähdytä täysin ennen vuoan avaamista. Koristele kakku haluamallasi tavalla ja nauti. (Levitin jäähtyneen kakun pinnalle lisäksi sokerilla makeutettua ranskankermaa, jotta sain pinnasta sileän.)

Donitsit

Donitsit valmistuvat nopeasti helposta taikinasta, joka ei vaadi edes vatkainta. Vappumunkkien sijaan kokeilin leipoa donitseja donitsipellillä. Vein ne siskonpojan synttäreille ja ne tekivät hyvin kauppansa. Värikkäät donitsit ovat varma hitti vappubrunssilla tai lasten synttäreillä!

K-Ruoan donitsitaikina on helppo, sekoitettava kakkutaikina, joka maustetaan kardemummalla. Donitsien leipominen oli yllättävän helppoa! Pienenä vinkkinä täytyy kuitenkin sanoa, että vuokaa ei kannata täyttää liian täyteen. Taikina kohoaa reilusti uunissa, joten osa donitseista meni umpeen päältä ja näyttivät enemmän muffinsseilta. (Tein niihin heti kuumina reiän, joten lopputuloksessa sitä ei huomannut.) Valmistin 1,5 kertaisen annoksen ja leivoin siitä 18 donitsia. Taikina olisi kannattanut jakaa varmaankin 20-22 donitsiksi, niin donitsit olisivat onnistuneet ilman reikien umpeutumista. Näitä teen toistekin!

Donitsit

3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/2-1 tl kardemummaa
50 g voita
1 1/2 dl piimää tai maustamatonta jogurttia
1 kananmuna
(voita donitsipellin voiteluun)

Tomusokerikuorrutus

noin 3 dl tomusokeria
noin 2 rkl kylmää vettä
(+ haluamaasi geeliväriä, kuvassa vihreää)

1. Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe, sooda ja kardemumma keskenään. Sulata voi. Sekoita voisula, piimä tai jogurtti sekä kananmuna jauhoseokseen.
2. Voitele donitsipellin kolot. Pursota taikina pursotinpussilla donitsipellin kokoihin. Voit myös käyttää pakastepussia, josta leikkaat saksilla kulman auki.
3. Paista donitsit 200-asteisessa uunissa 13-15 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.
4. Mittaa tomusokeri kulhoon. Lisää ensin noin 1 rkl vettä ja sekoita hyvin. Lisää tämän jälkeen geeliväriä tippa kerrallaan, kunnes kuorrutteen väri on sopiva. Lisää loput vedestä tippa kerrallaan, kunnes saat tahnamaisen, mutta hieman valuvan kuorrutteen.
5. Kasta donitsit sileä pinta alaspäin yksi kerrallaan tomusokerikuorrutteeseen ja koristele koristerakeilla.

Maailman paras pannukakku

Onko maailman paras pannukakku olemassa? On varmasti, mutta jokaisella on oma suosikkinsa. Toiselle maailman paras pannukakku on kuohkea ja ilmava, toiselle mehevä ja sisältä hieman taikinainen. Kolmannen pannarin kuuluu olla tiivistä.

Äidin tekemä pannari oli lapsuudessa kaikkein parasta – vaikka se varmasti oli joka kerta erilaista, koska se tehtiin ilman tarkkaa reseptiä. Tämä pannari on tähän mennessä testaamistani resepteistä paras.

Pannukakku

  • 1 l kevytmaitoa
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa
  • 1/2 dl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 50 g voita sulatettuna
  1. Vatkaa maidon joukkoon vehnäjauhot, kananmunat, sokeri ja suola. Lisää sulatettu voi taikinaan. Anna taikinan turvota n. 1/2 tuntia.
  2. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun syvään uunipannuun. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 45 minuuttia tai kunnes pannari on kypsä ja pinta on saanut kauniin värin.

Tein tämän pannarin paapalle (90 v.) viemiseksi. Kuulin, että paapan tekisi kauheasti mieli pannaria, mutta mumma ei enää pysty tekemään sitä. Täyden ja painavan pannukakun nostaminen uuniin on liian haastavaa, kun liikkuvuus on mennyt huonoksi. Leivoin pannarin tällä kertaa punaiseen maitoon, leikkasin paloiksi ja vein sen heti lämpimänä mummolaan.

No maistuiko? Pannari teki kuulemma kauppansa. Paappa soitti seuraavana päivänä ja kertoi, että koko pellillinen on tuhottu ja hyvää oli!

Vappu ja munkit

Mitä olisi vappu ilman munkkeja?

Äiti leipoo perinteisesti joka vuosi ison kasan munkkeja. Niiden vuoksi vappuna on aina päästävä kyläilemään kotona, joten munkkikasa kerää ”lapset” kätevästi saman katon alle. Eihän niitä voi vastustaa. Tuoreet, itse tehdyt munkit ovat syntisen hyviä!

Vappumunkit valmistetaan pullataikinasta ja uppopaistetaan kuumassa öljyssä. Uppopaistaminen ei ole vaikeaa, mutta useimpia se vähän jännttää. Munkkien paistaminen on siis melko helppoa, mutta kuuman öljyn kanssa kannattaa olla varovainen.

img_8237

 

Munkkien paistaminen

  • Paista munkit mieluiten valurautapadassa tai -pannulla. Valurauta varaa hyvin lämpöä.
  • Ota esiin kattilaan tai pannuun sopiva kansi. Jos öljy kuumenee liikaa ja leimahtaa tuleen, se pitää tukahduttaa. Älä missään nimessä sammuta liekkejä vedellä!
  • Sulje liesituuletin. Jos öljy kuumenee liikaa ja leimahtaa, liesituuletin saattaa imaista liekit ja aihettaa isomman palon.
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan digitaalista paistomittaria. Seuraa öljyn lämpötilaa ja huolehdi, ettei se nouse yli 180 asteen. Jos mittaria ei ole käytettävissä, savuava öljy kertoo liian kuumasta lämpötilasta. Liian kuumassa öljyssä munkit tummuvat nopeasti, mutta jäävät sisältä raa’aksi.
  • Rasva laitetaan kuivan paistoastian pohjalle, sillä pienikin vesitilkka aiheuttaa räiskymistä. Rasvaa riittää noin 5-10 cm kerros.
  • Rasvan kuumuutta voi kokeilla taikinapalalla. Jos se tulee minuutissa kauniin ruskeaksi, lämpötila on sopiva eli noin 180 °C. Liian kuuma öljy savuaa.
  • Upota kypsennettävät munkit rasvaan ja paista ne kauniin ruskeiksi. Kääntele munkkeja kypsentämisen aikana, jotta ne kypsyvät tasaisesti
  • Nosta valmiit munkit paistamisen jälkeen reikäkauhan avulla talouspaperin päälle valumaan
  • Munkit sokeroidaan lämpiminä. Jos haluat pakastaa munkit, munkit kannattaa pakastaa ennen sokeroimista ja sokeroida vasta sulatuksen jälkeen.
  • Voit säästää öljyn ja paistaa siinä uudelleen munkkeja. Säilytä öljy viileässä ja valolta suojattuna. Öljyä ei saa kaataa viemäriin, joten kaada se esimerkiksi muovipulloon ja hävitä sekajätteiden mukana.

Simaa ja munkkeja – vai ehkä sittenkin donitseja?

Tänä vuonna on noussut trendiksi erilaiset itse tehdyt donitsit. Jos saan kutsuttua kavereita tuhoamaan lopputuloksen, ajattelin kokeilla donitsien leipomista. Niiden taikina muistuttaa enemmän sekoitettavaa kakkutaikinaa ja ne kypsennetään uunissa donitsipellillä.

Ristiäistarjoiluja

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, Hänt’ ihana enkeli kotihin vie. niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vierellä käy.” (Suojelusenkeli)
Isosiskoni on varsinainen kakkutaituri, kuten kuvista näkyy.
Perheessämme on ollut tänä syksynä paljon onnea. Pikkuveljeni sai pienen tyttövauvan 12.8. ja pikkusiskoni tytär syntyi 20.8. Serkuksille tuli ikäeroa kahdeksan päivää, joten ristiäisiäkin vietettiin viikon välein. Minusta tuli veljeni tytön sylikummi. Olen todella onnellinen ja ylpeä, sillä hän on ensimmäinen kummilapseni! Isosiskostani tuli toisen tytön kummi, joten saimme onneksi molemmat oman pienen kummitytön. 🙂
Isosiskon taiteilema ristiäiskakku, pikkusiskon leipomia pikkuleipiä.

Ristiäistarjoilut teimme talkoovoimin. Isosiskoni on todella taitava koristelemaan kakkuja, kuten kuvista näkyy. Jätämme suosiolla kakkutaituroinnin hänelle 🙂 Minä saan usein tehtäväkseni suolaiset tarjoiltavat, kuten tälläkin kertaa.

Kummityttöni juhliin tein lihatäytteisen voileipäkakun (ohje tulossa myöhemmin) ja kylmäsavulohella täytetyn tuulihatturullan. Lisäksi tein cakepopseja ja herrasväen pikkuleipiä. Kummityttöni isä, eli veljeni, leipoi ihanan valkosuklaajuustokakun, jonka pinnalla oli mustaherukoita. Hän valmisti myös katkarapu skagen -leipäsiä. Kuvassa (alla) näkyy myös siskoni lehtikaali-vuohenjuustopiirakka.

Kummityttöni ristiäistarjoilut olivat yksinkertaiset mutta maukkaat.

Kuten kuvasta näkyy, pipertäminen ei ole minun parhainta osaamistani. Jätän sen siksi suosiola siskoni tehtäväksi, etenkin silloin, kun kyseessä on jokin isompi juhla. Näissä ristiäissä oli onneksi läsnä vain oma perhe ja tietysti toiset isovanhemmat vauvan äidin puolelta. 🙂

Cakepops ja sydänpikkuleivät (herrasväen pikkuleivät)

Cakepopsit eli kakkutikkarit valmistin pakastamistani suklaisista muffineista (8 isoa muffinia):
-Sulatin muffinit, murustelin ne kulhoon ja sekoitin niistä massan maustamattoman tuorejuuston kannsa.
-Pyörittelin palloiksi, työnsin niihin puolitetut varrastikut ja laitoin jääkaappiin odottamaan.
-Sulatin noin 200 g tummaa suklaata ja dippasin kakkutikkarit suklaaseen. Ripottelin pinnalle erilaisia strösseleitä ja kaakaojauhetta, sillä strösselit loppuivat kesken kaiken.

Herrasväen pikkuleivät

200 g voita
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl vanilliinisokeria

1. Sekoita sokeri ja huoneenlämpöinen rasva keskenään. Yhdistä kuivat aineet kulhossa ja siivilöi taikinaan. Sekoita tasaiseksi ja nosta jääkaappiin odottamaan noin puoleksi tunniksi.
2. Kauli taikina jauhotetulla leivinalustalla ohueksi. Ota sydänmuotilla kuvioita kuten piparkakkuja tehdessä ja siirrä pikkuleivät pellille leivinpaperin päälle.
3. Paista pikkuleipiä noin 10 minuutin ajan 175-asteisessa uunissa. Koristele jäähtyneinä. Voit halutessasi täyttää pikkuleivät hillolla tai marmeladilla ja painaa kaksi pikkuleipää yhteen. Itse tein yksinkertaisia.

Pikkuleivät koristelin strösseleillä ja pikeerillä. Nimeä ei ollut tiedossa, muuten pikeerillä olisi voinut tehdä nimellä varustettuja pikkuleipiä. Pikeeri on valkuaisesta, tomusokerista ja sitruunamehusta sekoitettavaa koristeluainetta. Muistuttaa tomusokerikuorrutusta, mutta on paljon kovempaa ja kestävämpää. Hyvät ohjeet ja lisätietoa löydät täältä.

Pikeeri

1/4 valkuainen
1 1/2 dl tomusokeria
3 tippaa sitruunanmehua tai etikkaa

1. Vatkaa valkuaista ja 1 dl tomusokeria sähkövatkaimella 3 minuuttia.
2. Sekoita joukkoon sitruunamehu/etikka ja loput tomusokerista. Jatka vatkaamista vielä hetken aikaa. Siirrä pikeeri pursotinpussiin, käytä tarkkuutta vaativiin koristeluihin mahdollisimman pientä tyllaa. Oma pieninkin tyllani oli liian suuri, joten seuraavaa kertaa varten on hankittava vielä pienempi.

Tuulihatturulla on mehevä ja maukas. Suosittelen kokeilemaan!
Voileipäkakku sai pikakoristelun 15 minuuttia ennen vieraiden saapumista, ja sen kyllä huomaa.

Vieraat yllättivät saapuessaan paikalle vähän odotettua aiemmin. Näin ollen viimetinkaan jättämäni voileipäkakun koristelu meinasi jäädä kokonaan tekemättä. Koristelu kannattaa tehdä juuri ennen tarjoilua, vaikka itse voileipäkakku kannattaakin koota ennakkoon jääkaappiin odottamaan ja kostumaan.

Suolaisten piirakoiden suosio on taattu tilanteessa kuin tilanteessa.

Leivoin toisiin ristiäisiin pari suolaista piirakkaa: pinaatti-fetapiirakan ja poro-sienipiirakan. Linkistä pääset suolaisten piirakoiden resepteihin. Piirakoita on helppo muunnella. Täytteet kannattaa miettiä siten, että tarjolla olisi myös kasvisvaihtoehto. Teen siksi usein mieluummin kaksi eri piirakkaa kuin yhden ison.

Ristiäislahja

Risitäislahja aiheutti minulle paljon päänvaivaa. Halusin antaa jotain pysyvää, mutta en perinteistä kummilusikkaa. Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon; kastehelmet, vauvasormus, valokuvakehykset, rasiat, säästölippaat ja vaikka mitä muuta. Ostin kummitytölleni pitkän pohdinnan jälkeen kummilahjaksi Kalevalakorun Siivet.

Siipien suojassa on turvallista kulkea. Lapselle enkelin siipien suojelu on erityisen tärkeää. Pienokaiselle koru toivottaa hyvää matkaa sekä muistuttaa aina, kuinka ainutlaatuinen hän on. Siipien voima kannattelee elämän kaikissa vaiheissa. Iloissa, suruissa ja elämän suurissa muutoksissa Siivet-sarjan herkät korut antavat turvaa ja onnea.” Design Saija Saarela.

Tosi helppo omenapiirakka

 
Helpoista helpoin omenapiirakka syntyy lapsuudestani tutulla reseptillä. Ala-asteella vierailin paljon parhaan ystäväni luona, ja teimme tätä piirakkaa syksyisin lähes joka kerta koulun jälkeen. Kirjoitin reseptin kaverini luona paperilapulle, joten sen alkuperäistä lähdettä ei ole saatavilla. Ohje oli hänen äitinsä reseptivihossa. Kiitos siitä, sillä resepti on ollut tähän päivään asti ahkerassa käytössä!

 Omenapiirakka

2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 1/2 dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
2 dl piimää tai kermaviiliä
75 g voita
1 kananmuna
Piirakan pinnalle:
4-6 omenaa
2 tl sokeria
1 tl kanelia
1. Huuhtele omenat ja poista siemenkodat. Viipaloi omenat kuorineen ohuiksi viipaleiksi. Sulata voi.2. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää kulhoon piimä tai kermaviili, jäähtynyt voi sekä kananmuna. Sekoita. 
3. Kaada taikina piirakkavuokaan ja asettele pinnalle omenaviipaleet. Ripottele pintaan kaneli ja sokeri. 
4. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 25-30 minuuttia. Piirakka maistuu parhaalta lämpimänä kylmän jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Huom! Piirakkapohja toimii hyvin myös erilaisten marjapiirakoiden tai raparperipiirakan pohjana. Maitotuotteeksi sopii maustamaton jogurtti, piimä, viili, kermaviili tai muu hapanmaitotuote. Myös kasviperäinen tuote sopii hyvin, kunhan se on riittävän hapan. Olen testannut piirakassa voin tilalta myös öljyä. Öljy toimii hyvin, piirakasta tulee ihanan pehmeä. Maun puolesta voi on kuitenkin ehdottomasti parempi.