Pyttipannu pelastaa

Pyttipannu, pyttis eli spydäri on vähän aliarvioitu klassikko. Sehän on mitä kätevin tapa vähentää hävikkiä ja taikoa ruokaa kaapin antimista! Pyttis on monipuolinen, vain mielikuvitus on rajana. Kesäinen muurikkapyttis vähentää mökkireissuilta ja juhannuksesta syntyvää grilliruokahävikkiä. Kaupan valmiista savukalasta ja edellisen päivän uusista perunoista saa herkullisen lohipyttiksen. Pyttipannun vegeversio eli nyhtispyttis syntyy nyhtökaurasta.

Pyttipannu on hyvää kesäruokaa, sillä perunat ja muut kasvikset ovat parhaimmillaan. Pyttipannu ei vaadi tarkkaa reseptiä, mutta se kannattaa maustaa hyvin ja paistaa kunnolla rapeaksi. Komponentit kannattaa silputa pieniksi, jos haluaa maksimoida rapean paistopinnan määrän. Jonkinlainen kastike tuo pyttikseen kivan lisän.

Muurikkapyttis

Juhannus tai mökkiviikonloppu päättyy yleensä siihen, että jääkaapista löytyy edellisten iltojen grilliruokien tähteitä. Erilaisista nyssäköistä paljastuu muutama erilainen makkara, yksittäinen pihvi, herkkusieniä ja muita grillikasviksia. Tuttua? Grilliruoka ei maistu kovin hyvältä mikrossa lämmitettynä, joten tähteet jäävät helposti syömättä. Olemme ratkaisseet tämän ongelman jo kauan sitten, mutta jos idea ei ole vielä sinulle tuttu, niin tässä se tulee: muurikkapyttis! Paloittele kaikki jäljelle jääneet pihvit, makkarat, herkkusienet, keitetyt uudet perunat ja muut kasvikset pieniksi suupaloiksi. Paista ne öljyssä kuumalla muurikalla rapeiksi. Lisää päälle vielä mahdollisesti hienonnettuja yrttejä tai kevätsipulia. Muurikkapyttiksen avulla saat kaapit tyhjiksi ja mahat täyteen ennen kotimatkaa. Kätevää, eikö?

Lohipyttis

Lohipyttistä varten tarvitset muutaman keitetyn (uuden) perunan, palan savukalaa sekä kevät- tai ruohosipulia. Parsa, parsakaali tai kesäkurpitsa sopivat myös hyvin lohipyttikseen. Paista perunat ja muut kasvikset rapeiksi kuumalla pannulla. Lisää paloiteltu kala ja anna sen lämmetä hieman. Lisää kevätsipuli vasta lopuksi. Lohipyttiksen kanssa maistuu sitruunalla, suolalla ja pippurilla maustettu nopea jogurttikastike.

Nyhtispyttis

Eräänä päivänä yksin kotona ollessani piti ratkaista päivittäinen Mitä tänään syötäisiin? -ongelma. Jääkaapissa oli keitettyjä uusia perunoita, nyhtökauraa ja pakastimessa vihreitä papuja. Paistoin näistä nopean nyhtökaurapyttipannun, jonka pinnalle löysin kuvan ottamisen jälkeen tuoreita yrttejä (korianteria ja basilikaa). Pyttipannu on loistava kaappiruoka, sillä siihen voit hyvin käyttää jääkaapin perälle unohtuneet kasvikset. Lisään usein pyttikseen esimerkiksi lehtikaalia, mutta tällä kertaa sitä ei ollut. Ohje on suuntaa antava, koska maustoin ruoan tällä kertaa fiilispohjalla ilman mittaamista.

n. 450 g keitettyä (uutta) perunaa
1/2 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
1/2 rs nyhtökauraa
100 g vihreitä papuja (pakaste)
n. 1/2 tl suolaa
ripaus mustapippuria
ripaus savupaprikaa
ripaus juustokuminaa

Kastike
n. 1 dl ranskankermaa tai turkkilaista jogurttia
n. 1 rkl vahvaa sinappia tai srirachaa
ripaus suolaa ja sokeria

  1. Paloittele perunat sopiviksi suupaloiksi. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
  2. Ruskista perunat ja sipulit öljyssä pannulla. Lisää nyhtökaura ja pavut. Lisää tarvittaessa hieman öljyä.
  3. Mausta esimerkiksi suolalla, pippurilla, savupaprikalla ja juustokuminalla. Maista ja lisää mausteita oman makusi mukaan. (Voit myös käyttää valmiiksi maustettua nyhtökauraa, jolloin et välttämättä tarvitse muita mausteita).
  4. Paista halutessasi 1 kananmuna ruokailijaa kohden. Pyttipannusta tulee noin 2 annosta. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja tarjoa nyhtispyttiksen kanssa.

Vinkki! Nyhtispyttis on luonnollisesti vegaaninen, kun jätät kananmunan pois ja teet kastikkeen esim. kaurafraichesta.

Kokeile myös kesäistä pyttistä, jonka muutama vuosi sitten kehittelimme kesän K-Ruoka-lehteä varten. Kesäinen pyttis on helppo tuunata sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Kesäkurpitsa sopii pyttikseen yllättävän hyvin (muista paistaa kunnolla!), kannattaa kokeilla.

Gazpacho maistuu helteellä

Gazpacho eli espanjalainen kylmä tomaattikeitto on yksi lemppareistani. Syön aina Espanjassa ollessani gazpachoa lähes päivittäin. Onneksi sitä voi tehdä myös kotona! Kylmä tomaattikeitto ei välttämättä kuulosta kovin houkuttelevalta, mutta kannattaa antaa gazpacholle mahdollisuus. Siihen jää helposti koukkuun!

Espanja vei täysin sydämeni, kun olin opiskelijavaihdossa Valenciassa vuonna 2009. Sain sieltä myös espanjalaisen ystävän, joten Espanjaan on päästävä säännöllisin väliajoin. Sattuneesta syystä edellisestä reissusta on jo aikaa, mutta gazpacho toi pientä helpotusta ikävään (ja helteeseen).

Ostan gazpachon Espanjassa usein valmiina kaupasta. Tuore, kylmästä myytävä gazpacho ei sisällä mitään ylimääräisiä ainesosia ja se maistuu ihan kotitekoiselta. Ostan pahvitetroissa myytävää gazpachoa usein myös tuliaiseksi kotiin. Suomessa teen gazpachon itse. Resepti on smoothieiden tapaan hieman suuntaa antava, sillä kasvisten koko ja vesipitoisuus vaihtelee. Maistele ja tuunaa omaan makuusi sopivaksi! Leipää ei ole välttämätöntä lisätä, mutta se pehmentää ja sakeuttaa keittoa kivasti.

Gazpacho

n. 1 kg kypsiä tomaatteja
1 kurkku tai 2 avomaankurkkua
1 vihreä paprika
2 viipaletta vaaleaa leipää
2 valkosipulinkynttä
n. ½ dl oliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
n. 1 tl suolaa
½ tl sokeria

  1. Halkaise tomaatit, leikkaa kanta pois ja lohko tomaatit. Kuori ja paloittele kurkut.
  2. Halkaise paprika, poista siemenet ja paloittele. Kuori ja paloittele valkosipulinkynnet.
  3. Soseuta kaikki ainekset tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Anna koneen käydä riittävän pitkään, jotta saat keitosta samettisen pehmeän. Maista keittoa ja lisää tarvittaessa suolaa tai muita mausteita. Jos keitto on kovin paksua, voit myös lisätä hieman vettä. Jäähdytä keitto jääkaapissa ennen nauttimista.

Vinkki! Voit tarjota gazpachon laseista tai kulhoista. Koristele keitto halutessasi hienonnetuilla vihanneksilla (kurkku, tomaatti, paprika) ja oliiviöljyllä. Gazpacho on hyvä eväs rannalle tai piknikille: kaada keitto pulloon ja pakkaa kylmälaukkuun. Vaalealla leivällä tarkoitetaan patongin kaltaista vaaleaa leipää. Jos sellaista ei satu olemaan, voit korvata leivän paahtoleivällä, korppujauhoilla tai jopa kauraleivällä. Joskus ostan paistopisteeltä pienen sämpylän ihan vain gazpachoa varten, sillä valkoista leipää tulee syötyä harvemmin.

Gazpachon tuhdimpi vaihtoehto salmorejo on myös Espanjasta Andalucian alueelta. Se sisältään gazpachoa enemmän leipää ja oliiviöljyä. Salmorejo on hieman vaaleampi väriltään. Tein aikanaan K-Ruokaan salmorejon reseptin, jota kannattaa kokeilla. Vihreä gazpacho syntyy vihreistä raaka-aineista. Vihreän gazpachon reseptini löydät täältä.

Pasta carbonara sienillä

Löytyykö pakastimestasi kantarelleja tai muita sieniä? Vaikka kesä on vasta aluillaan, on sienestyskausi yllättävän lähellä. Meillä syödään sieniä joka viikko, mutta silti niitä on pakastimessa vielä kilokaupalla. Sienet sopivat carbonaran joukkoon todella hyvin, kannattaa kokeilla! Ja vaikka pekoni on olennainen osa pasta carbonaraa, se onnistuu myös kasvisversiona!

Sienijuttu

Olen varmaan jo maininnut, että olemme kovia sienestämään? Viime syksynä meidän piti lähteä häiden jälkeen pienelle lomamatkalle jonnekin Eurooppaan. Oikea häämatka olisi ollut edessä vasta jouluna, joten tämän piti olla vain sellainen ihana pieni hengähdystauko häiden jälkeen. Sattuneesta syystä lomamatka peruuntui (kuten myös häämatkamme). Lomaviikko oli kuitenkin edessä, joten päätimme vuokrata asuntoauton ja lähteä kiertelemään kansallispuistoja. 4kk:n ikäinen poika matkusti sujuvasti mukana.

Kerron reissusta toiste enemmän, mutta tämä sienijuttu on pakko jakaa tässä yhteydessä, koska se liittyy olennaisesti reseptiin. Lomareissun loppupuolella osuimme aivan parkkialueen vieressä kultasuoneen. Löysimme niin paljon kantarelleja, etten ole ikinä nähnyt sellaista määrää. Keräsimme astiat ja sylit täyteen, kävimme asuntoautolla hakemassa lisää astioita ja jatkoimme keräämistä. Arvaatte varmaan mitä teimme häämatkamme viimeisenä iltana? Vauva nukkui tyytyväisenä asuntoauton perällä ja me valvoimme aamuyön pikkutunneille sieniä peraten! Mutta kyllä kannatti, sillä saamme edelleen herkutella niillä joka viikko. Saimme samalla taatusti unohtumattoman tarinan ”häämatkaltamme” (vaikka pelkkä asuntoautoilukin olisi varmasti riittänyt). Toivottavasti pääsemme silti oikeallekin häämatkalle vielä joskus.

Voiko carbonaran tehdä ilman pekonia?

Pasta carbonara onnistuu myös ilman pekonia, vaikka ei heti uskoisi! Kylmäsavunmakuinen tofu maistuu rapeaksi paistettuna erehdyttävän paljon pekonilta.

Kasviscarbonaraa varten kuivaa tofu huolella talouspaperiin. Revi se silpuksi ja paahda kuumalla pannulla sen aikaa, että saat pintaan väriä ja nesteet haihtumaan. Laske lämpöä, lisää hieman öljyä ja paista tofu niin rapeaksi, kuin saat. Käytä rapeaksi paistettua tofua paistetun pekonin tapaan ja valmista ruoka ohjeen mukaan.

Jos haluat valmistaa täysin vegaanisen carbonaran, joudut hieman poikkeamaan klassikosta: korvaa kananmuna esimerkiksi kaurakermalla ja juusto vegaanisella vaihtoehdolla (esimerkiksi tällä).

Pasta carbonara sienillä

400 g pastaa
1 pkt (150 g) pekonia
200 g kantarelleja tai muita sieniä puhdistettuna
(1/2-1 sipuli hienonnettuna)
2 kananmunaa
n. 1 tl mustapippuria
100 g parmesaania

  1. Suikaloi pekoni. (Suikalointi onnistuu kätevimmin saksilla!) Lisää pekoni kylmälle pannulle ja paista miedolla lämmöllä, kunnes pekoni on kypsää ja rapeaa. Lisää hienonnetut sienet (ja sipulit) pannulle. Hauduta miedolla lämmöllä, kunnes sienistä haihtuu neste ja sipulit pehmenevät.
  2. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan.
  3. Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja mausta mustapippurilla. Raasta juusto hienoksi raasteeksi.
  4. Ota pastan keitinvettä 1-2 dl talteen. Valuta pasta ja kaada se takaisin kattilaan.
  5. Sekoita pastan joukkoon pekoni ja sienet. Kaada kananmunat pastan joukkoon samalla sekoittaen. Sekoita joukkoon puolet juustoraasteesta ja lisää tarvittaessa keitinvettä, jos pasta tuntuu liian kuivalta. Rouhi carbonaran pinnalle reilusti pippuria. Lisää loput juustoraasteet annosten pinnalle.

Vinkki! Sama resepti toimii luonnollisesti myös ilman sieniä. Astetta nopeampi carbonara syntyy tuorepastasta (1 pkt eli noin 250g), mutta väittäisin, että laadukas spagetti on melkein parasta. Oma suosikkini on tällä hetkellä ihana Rummo pasta, jota voin lämpimästi suositella. Carbonaraan voi lorauttaa myös tilkan kermaa tai ruokakermaa, mutta aitoon italialaiseen carbonaraan ei tule kermaa.

Vohvelit sopivat joka tilanteeseen!

Löytyykö kaapistasi vohvelirauta? Jos löytyy, kannattaa ottaa se aktiiviseen käyttöön! Vohvelit ovat monipuolisia, sillä vohvelitaikinaan ja -täytteisiin voi käyttää lähes mitä tahansa. Keväisin vihreät pinaattivohvelit voi valmistaa yhtä hyvin myös nokkosista. Nokkosvohvelit ovatkin varma kevään merkki!

Vohvelirauta tuntui minusta pitkään turhakkeelta. En viitsinyt ostaa vohvelirautaa, sillä ajattelin, että vohvelit ovat turhan epäterveellisiä, jos niitä syö vähän väliä. Jostain syystä vohveliraudan omistaminen alkoi pari vuotta sitten yhtäkkiä houkutella, ja nyt olen aivan innoissani tori.fi:stä löytämästäni 5 euron vohveliraudasta. Se on osoittautunut todella monipuoliseksi kapistukseksi!

Vohveliraudalla voi paistaa vaikka mitä, esimerkiksi lämpimiä voileipiä. Vohveleidenkaan ei tarvitse olla aina hillolla ja kermavaahdolla höystettyjä herkkuja. Esimerkiksi kaurajauhoista valmistetut pinaattivohvelit/nokkosvohvelit eivät ole välttämättä ollenkaan epäterveellisiä, riippuen toki mitä pitää terveellisenä. Nokkosvohvelit tai pinaattivohvelit maistuvat aika herkuilta raejuuston, fetan ja basilikan kanssa.

Pinaattivohvelit (nokkosvohvelit)

2 kananmunaa
4 dl kaurajuomaa tai maitoa
3 dl vehnäjauhoja tai hienoja kaurajauhoja
1 tl leivinjauhetta
noin 1 tl suolaa
ripaus sokeria
ripaus mustapippuria
2 rkl öljyä
1 ps (150 g) hienonnettua pinaattia (pakaste) tai vastaava määrä tuoretta nokkosta ryöpättynä

  1. Riko kananmunat ja sekoita niiden joukkoon kaurajuoma, jauhot, leivinjauhe, suola, sokeri, pippuri ja öljy.
  2. Sulata pinaatti esimerkiksi mikrossa. Lisää taikinan joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota noin 15 minuuttia.
  3. Paista taikinasta vohveleita kuumalla vohveliraudalla. Vohveleita tulee annoksesta noin 8 kpl.

Vohvelien täytteet

Mitä vohveleiden kanssa voi syödä? Sanoisin, että vohvelin päälle voi laittaa melkein mitä tahansa. Mieti mitä söisit lettujen, pannarin tai blinien kanssa. Myös tortilloista tutut täytteet sopivat vohveleiden kanssa. Vohvelien täytteissä vain mielikuvitus on rajana!

  • Täytteet makeille vohveleille: kokeile hilloa, marjoja, hedelmiä, hedelmäsoseita, jäätelöä, kermavaahtoa, nutellaa, suklaahippuja, maapähkinävoita, marjarahkaa, vaahterasiirappia, hunajaa tai vaikkapa kinuskia.
  • Täytteet suolaisille vohveleille: kokeile savulohta, nyhtökauraa, nyhtöpossua, jauhelihaa, broileria, lämpimiä kasviksia, salaattia, yrttejä, fetaa, vuohenjuustoa, halloumia, raejuustoa tai maustettua tuorejuustoa. Texmex-vohvelit syntyvät tortillan täytteillä, blinivohvelit blinien täytteillä.
  • Pinaattivohveleiden kanssa maistuu esimerkiksi puolukkahillo, feta, raejuusto, uppomuna ja lämmin- tai kylmäsavulohi.

Vohveliraudalla voi paistaa vohveleiden lisäksi muutakin. Vohveliraudalla voi paistaa rapeita korvapuustivohveleita, falafeleja, suolaisia lettuja, banaanilettuja, munakkaita, rapeita blinivohveleita ja monia muita.

Kokeile myös ihania sydänvohveleita, jotka sopivat ystävänpäivän lisäksi tulevaan äitienpäivään! Sivulta löytyvä ”rapeat vohvelit” -taikina on ihan paras tavallinen vohvelitaikina suolaisille tai makeille vohveleille. Suolaiset vohvelit saat jättämällä taikinasta pois kardemumman ja sokerin.

Kasvisvohvelit maistuvat myös vauvalle

Erilaisista kasvissoseista valmistetut kasvisvohvelit ovat pelastaneet meillä monta arkista lounashetkeä, kun olen yrittänyt keksiä jotain helppoa ruokaa minulle ja vauvalle. Pinaattivohveleita ei vauvalle suositella nitraatin vuoksi, mutta tällä ohjeella olen tehnyt ainakin parsakaalivohveleita, kukkakaalivohveleita, kurpitsavohveleita ja bataattivohveleita. Näihin voi hyvin käyttää myös kaupan valmiita soseita.

Ajatus kasvisvohveleista lähti alun perin samasta syystä kuin parsakaalilettujen resepti: halusin tarjota vauvalle sormiruokaa, mutta jotain sellaista, mitä voisin samasta padasta -ajatuksella syödä itsekin. Samalla saisin myös omat kädet vapaaksi. Pikkulettujen paistaminen on vähän hidasta, joten vohveliraudalla sain valmistettua pieniä sydänvohveleita paljon nopeammin. Kasvisvohvelit maistuvat myös minulle lounaaksi, esimerkiksi raejuuston tai muiden täytteiden kanssa. Paistan vauvalle hieman pehmeämpiä vohveleita ja itselleni rapeampia. Pakastin loput vohvelit sydäminä, ja sulatin niitä vauvalle välipalaksi ja lounaaksi.

Kasvisvohvelit

5 dl kasvissosetta (rakenteeltaan lähes juoksevaa, smoothien kaltaista)
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl timjamia tai muuta yrttimaustetta

  1. Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa ja anna taikinan turvota hetki. Paista vohveliraudalla vohveleiksi.

Vinkki! Taikinan paksuus riippuu käyttämäsi kasvissoseen paksuudesta, joten aivan tarkkoja määriä on vaikea antaa. Voit siis joutua hieman säätämään, jotta saat taikinasta sopivaa. Paista yksi vohveli kokeeksi, ja lisää tarvittaessa hieman jauhoja. Käyttämäni kasvissose oli melko ohutta, joten jos käyttämäsi kasvissose on paksua, lisää jauhoja ensin vähemmän kuin ohjeessa. Jos et halua syödä suolattomia vohveleita, paista vauvan vohvelit ensin, lisää taikinaan hieman suolaa, ja paistaa loput vohvelit itsellesi.

Tervetuloa seuraamaan myös Instagramissa ja Facebookissa!

Uunifetaperunasalaatti

Helpoista helpoin perunasalaatti valmistuu yhden pellin taktiikalla ilman, että perunoita tarvitsee erikseen keittää. Kun pellille latoo lisäksi parsaa ja fetaa, ei voi mennä pahasti pieleen, eihän? Uunifetapastan tapaan valmistetun perunasalaatin suosio on taattu!

Uunifetapastan tapaan tehty perunasalaatti valmistuu kätevästi yhdellä pellillä. Keväällä vapun aikaan kotimaisia uusia perunoita ei ole vielä saatavilla, mutta tämä onnistuu hyvin ihan tavallisista perunoista. Voit halutessasi kuoria perunat, mutta se ei ole välttämätöntä.

Uunifetaperunasalaatti

noin 800 g perunaa
2 rkl oliiviöljyä
3/4 tl suolaa
1/2 nippu (noin 200 g) parsaa
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 pkt (200 g) fetaa
1 rkl oliiviöljyä
mustapippuria

Marinoitu punasipuli

1 punasipuli suikaloituna tai hienonnettuna
1/2 dl omenaviinietikkaa
1 1/2 rkl oliiviöljyä
1/2 rkl sokeria
1/4 tl suolaa

tuoretta basilikaa

  1. Pese ja paloittele perunat sopiviksi suupaloiksi. Kuori perunat tarvittaessa. Levitä perunat pellille leivinpaperin päälle. Sekoita öljy ja suola perunoiden joukkoon. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.
  2. Huuhtele sillä aikaa parsat. Katkaise kuiva kanta pois ja paloittele parsat noin 2 cm pätkiksi.
  3. Lisää parsat ja valkosipulit pellille perunoiden päälle. Nosta feta päällimmäiseksi. Valuta päälle 1 rkl öljyä ja rouhi pinnalle vielä mustapippuria. Jatka paistamista noin 10 minuuttia tai kunnes parsat ovat kypsiä ja feta on hieman sulanut. (Voit nostaa pellin myös uunin ylätasolle, mutta tarkkaile uunia, ettei feta pääse palamaan.)
  4. Sekoita marinoidun punasipulin ainekset keskenään. Levitä seos pellille ja pyörittele perunasalaatti sekaisin.
    Lisää vielä tuoretta basilikaa ja tarvittaessa hieman oliiviöljyä. Sekoittele. Tarjoa uunifetaperunasalaatti mieluiten lämpimänä.

Vinkki! Perunasalaattiin voit lisätä halutessasi myös oliiveja, kirsikkatomaatteja, aurinkokuivattuja tomaatteja tai muita Välimeren makuja.

Halloumi-kasvispihvit

Helpot kolmen raaka-aineen kasvispihvit valmistuvat hetkessä. Ihana halloumi tuo pihveihin makua ja rakennetta. Kasvispihvit maistuvat ihan sellaisenaan esimerkiksi tsatsikin kanssa. Testasin pihvit sekä parsakaalista että kesäkurpitsasta, mutta näihin sopii varmasti monet muutkin kasvikset.

Idean pihveihin sain tästä kollegan tekemästä kasvispihvien ohjeesta, jota hieman yksinkertaistin. Koska minulla tosiaan on tapana oikaista mutkat suoriksi, näistä tuli lopulta tosi helpot kasvispihvit. Pihvit onnistuvat hyvin myös raastetusta kesäkurpitsasta. Testasin senkin, koska näistä tuli niin hyviä, että oli pakko saada lisää.

Halloumi-kasvispihvit

300 g parsakaalia raastettuna tai pieneksi hienonnettuna (tai valmista Tuorekset parsakaalimurua)
1 pkt (200 g) halloumia tai grillijuustoa
3 kananmunaa
ripaus mustapippuria
(1 valkosipulinkynsi)

  1. Raasta halloumi kartioraastimella karkeaksi raasteeksi. Sekoita se parsakaaliraasteen joukkoon.
  2. Sekoita massaan 3 rikottua kananmunaa. Mausta pippurilla (ja halutessasi hienonnetulla valkosipulilla).
  3. Nostele öljytylle lettupannulle lusikalla pieniä kasoja. Litistä niitä hieman lastalla. Massa on irtonaista, mutta kananmunan ja juuston avulla siitä muodostuu pihvejä, jotka pysyvät hyvin kasassa. Paista pari minuuttia ja käännä, kun pihvi pysyy kasassa ja on saanut hieman väriä. Paista toiselta puolelta myös pari minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

Parsakaalipasta

Parsakaali tuo pastaan keväisen vihreän värin, ihanan maun ja paljon hyviä ravintoaineita. Nopeassa parsakaalipastassa on vain parsakaalia, valkosipulia, sitruunanmehua ja parmesaania. Muuta ei tarvita!

Parsakaalipasta valmistui tällä kertaa supernopeasti Tuorekset parsakaalimurusta. Voit ihan yhtä hyvin raastaa parsakaalin itse. Valmis parsakaalimuru oli minulle uusi tuttavuus, ja kieltämättä se teki pastasta todellista pikaruokaa. Tuorepastan ansiosta parsakaalipasta valmistui alle 15 minuutissa! (Huom! Tämä ei ole maksettu mainos, vaan pelastin tuotteen hävikkilaatikossa.)

Parsakaalipasta
(2-3 annosta)

250 g tagliatellea (tuorepasta)
300 g Tuorekset parsakaalimurua tai tuoretta parsakaalia raastettuna
2-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
n. 3 rkl öljyä
n. 1/2 tl suolaa
ripaus mustapippuria
2 tl sitruunanmehua
1 dl parmesaania raastettuna

  1. Keitä tuorepasta reilusti suolatussa vedessä.
  2. Pyörittele parsakaalimurua ja hienonnettua valkosipulia kuumalla pannulla reilussa öljyssä muutama minuutti, kunnes parsakaali pehmenee hieman. Lisää öljyä tarvittaessa. Mausta seos suolalla, pippurilla ja sitruunanmehulla.
  3. Ota noin 1 dl pastan keitinvettä talteen. Valuta pasta ja sekoita se parsakaalimurun joukkoon. Lisää keitinvettä ja parmesaania. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa tai sitruunanmehua. Tarjoa parsakaalipasta sellaisenaan tai halutessasi esimerkiksi broilerin kanssa.

Vinkki! Parsakaalipasta ei varmasti muutu ainakaan huonommaksi, jos lisäät pastan sekaan lorauksen kermaa tai hieman ranskankermaa. Parmesaania ei myöskään voi olla liikaa, joten lisää sitä huoletta oman makusi mukaan!

Vauvavinkki! Ennen maustamista otin hieman parsakaali-valkosipulipaistosta sivuun vauvalle. Sitä voi sekoittaa vaikka perunasoseen joukkoon tai valmiin purkkiruoan joukkoon tuomaan lisää makua ja väriä. Meillä ainakin uppoaa kaikki, missä on parsakaalia!

Ps. Tuli tässä samalla mieleen, että sain aikanaan töissä kehitellä uudelle Tuorekset kukkakaalimurulle reseptin. Siitä syntyi lopulta kiva kukkakaalipizzapohja, joka taipuu jäähtyneenä myös vaikka tortillaksi. Jos kaipaat kevyempää pizzapohjaa/ketopizzapohjaa/karppipizzapohjaa, kannattaa testata! Kukkakaalin voi toki raastaa ihan itse myös näihin, jos halua. Alkuperäiseen reseptiin tämä onkin muutettu, sillä tuotteen valmistus oli jonkin aikaa katkolla.

Gnocchivuoka tuo vaihtelua arkeen

Jos kaipaat vaihtelua pastaruoille, kokeile helppoa gnocchivuokaa! Gnocchit ovat italialaisia pieniä palleroita, mykyjä, jotka valmistetaan yleensä perunasta.

Gnocchit voi tehdä alusta asti itse kuten pastankin, mutta kaupan valmiit gnocchit ovat arjen kiireessä todella hyviä ja käteviä. Ne ovat myös varsin nopeita, sillä ne kypsyvät 3 minuutissa aivan kuten tuorepasta! Jos et halua valmistaa ruokaa uunissa, gnocchit voi nauttia sellaisenaan hyvän kastikkeen kanssa. Uuniruokien ystävälle suosittelen kuitenkin gnocchivuokaa, sillä sekin valmistuu alle puolessa tunnissa!

Gnocchivuoka

500 g gnoccheja
1 tlk (400 g) kuorittuja tomaatteja tai tomaattimurskaa
1 tlk kidneypapuja, mustapapuja tai kikherneitä valutettuina
2 dl vettä
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 tl basilikaa
1-1 1/2 tl suolaa
ripaus sokeria
ripaus pippuria
1/2 rs (à 250 g) kirsikkatomaatteja
2 ps (à 125 g) mozzarellaa

  1. Levitä gnocchit uunivuokaan. Lisää vuokaan tomaattisäilyke, pavut, vesi, hienonnetut valkosipulit sekä mausteet. Sekoita.
  2. Lisää vuokaan kirsikkatomaatit. Revi päälle mozzarella.
  3. Paista vuokaa 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna vuoan tekeytyä hetki ennen tarjoamista.

Huom! Gnocchi-nimellä myydään myös kuviopastaa, joten ole tarkkana, että ostat oikean tuotteen. Gnocchit löytyvät kaupan pastahyllystä tai tuorepastojen luota. Jos haluat valmistaa ruokaa suuremmalle joukolle, kannattaa annos tuplata. Jos et ole aiemmin maistanut gnoccheja, voivat ne ensimmäisellä maistokerralla olla hieman erikoisia. Gnocchien perunasta tehty rakenne voi tuntua alkuun oudolta, mutta mikäli pelmenit, dumplingit ja muut ”taikinanyytit” maistuvat, pidät varmasti myös gnoccheista.

Sitruunainen silakkalaatikko

Uutisissa patistettiin muutama viikko sitten suomalaisia syömään enemmän kalaa. Ja nimenomaan kotimaista kalaa, sillä alle 20 % suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Otin haasteen vastaan ja päätin, että meillä syödään tästä lähtien monipuolisemmin kalaa. Syömme melko säännöllisesti lohta, kuhaa, siikaa ja ahventa, mutta esimerkiksi silakkaa todella harvoin. Kysyin Instagramissa uutisten jälkeen, kaipaisivatko seuraajat enemmän kalareseptejä, ja tulos oli yksimielinen: 100 % toivoi lisää helppoja kalareseptejä. Tässä tulee ensimmäinen tosi helppo silakkaresepti.

Silakkaa uudella tavalla

Silakka on hyvänmakuinen ja monipuolinen kala, mutta jostain syystä mielikuva silakasta on vähän vanhanaikainen ja tunkkainen. Vai onkohan se vain minun päässäni? Perinteinen silakkalaatikko tehdään porsaankyljestä. Halusin kehitellä silakasta helpon laatikkoruoan, joka olisi vähän raikkaampi. Sitruunainen ja valkosipulinen laatikko tehdään valmiista peruna-sipulisekoituksesta, joten se on valmis uuniin muutamassa minuutissa. En halunnut laatikkoon munamaitoa, joten se tehdään kiusausten tapaan ruokakermasta (käytin itse kauravalmistetta). Sitruunainen silakkalaatikko on helppo ja edullinen arkiruoka (silakat maksoivat lähikaupassamme perattuina ja puhdistettuina fileinä 5,90 euroa/kg).

Sitruunainen silakkalaatikko

400 g silakoita perattuna
2 ps (à 500 g) peruna-sipulisekoitusta (pakaste)
1 1/2 dl ruohosipulia (tai tilliä) hienonnettuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 prk (à 2 dl) ruokakermaa tai kauravalmistetta
1 dl maitoa tai kaurajuomaa
1-2 tl sitruunankuorta
n. 1 1/2 tl suolaa
mustapippuria
sitruunaviipaleita

  1. Paloittele silakkafileet sopiviksi suupaloiksi (noin neljään osaan, riippuen silakoiden koosta).
  2. Levitä peruna-sipulisekoitus uunivuokaan ja sekoita joukkoon kalapalat, ruohosipuli sekä valkosipulinkynnet.
  3. Sekoita ruokakerma, maito, sitruunankuori ja mausteet. Kaada seos tasaisesti vuokaan. Levitä pinnalle sitruunaviipaleet.
  4. Paista 200-asteisessa uunissa noin 1h.

Vinkki! Tarvitset ruokaan yhden sitruunan. Raasta siitä kuorta (1-2 tl) ja viipaloi loppu sitruuna vuoan pinnalle.

Syökää kalaa!

Ylen uutisen mukaan nykyhallituksen ohjelmassa halutaan kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö. Tavoitteena on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti viikossa keskimäärin 2,5 annosta kalaa nykyisen 1,7 annoksen sijaan. Silakkaa kalastetaan Suomessa eniten, joten etenkin silakkaa toivotaan lisää suomalaisten ruokapöytiin. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on silakan kotimaisen elintarvikekäytön viisikertaistuminen. Siinä riittääkin tehtävää. Nyt olisi loistaville kalatuotteille tarvetta!

Belugabolognese ja belugalasagne

Kävin läpi kuiva-ainekaappia ja nostin pöydälle tuotteet, joiden päiväys oli umpeutumassa lähiaikoina. Teen tätä säännöllisesti, koska olen innokas shoppailija, ja kuiva-ainekaappiimme kertyy helposti vähän liikaa tuotteita. Loistava tapa vähentää ruokahävikkiä, saa käyttää!

Kaapista löytyi pussillinen belugalinssejä. Belugalinssit ovat mustia, joten ne muistuttavat maailman kalleinta beluga-kaviaaria. Siitä niiden nimikin on peräisin. Olen nostanut linssipussin aiemminkin pöydälle, mutta siirtänyt sen sitten takaisin kaappiin odottamaan. Nyt päätin, että belugalinssit on syötävä. Ja kyllä muuten kannatti!

Linsseistä syntyi aivan uskomattoman hyvä kasvisbolognese! Teki mieli lusikoida sitä suoraan pannulta. Belugabolognese toimisi loistavasti sellaisenaan pastakastikkeena perinteisen jauhelihabolognesen tapaan. Sen voi myös jatkojalostaa lasagneksi. Belugalasagnen resepti löytyy postauksen lopusta. Pussin loput belugalinssit keitin valmiiksi, ja jaan niistä pari ideaa myöhemmin.

Huom! Voit tehdä linssibolognesen myös punaisista linsseistä tai valmiiksi kypsennetyistä linsseistä, joita myydään säilykkeenä. Jos käytät valmiiksi kypsennettyjä linssejä, tarvitset huomattavasti vähemmän keittoaikaa. Voit siinä tapauksessa jättää bolognesesta myös veden pois. Lisää vettä vain tarvittaessa. Suosittelen kuitenkin lämpimästi kokeilemaan tätä versiota, sillä belugalinssit ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia.

Belugabolognese

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
1 1/2 tl suolaa
1 tl juustokuminaa
2 tl basilikaa
2 tl sokeria
ripaus mustapippuria
1 rkl balsamicoa
2 rkl tomaattisosetta
2 dl mustia belugalinssejä
4 dl vettä
2 tlk (à 400 g) kokonaisia tomaatteja tomaattimehussa

  1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita öljyssä pannulla. Lisää mausteet, balsamico, tomaattisose, linssit ja vesi. Keitä noin 10 minuuttia.
  2. Lisää tomaattisäilykkeet pannulle. Riko hieman tomaattien rakennetta. Kuumenna kiehuvaksi ja jatka hauduttamista 10-20 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä. (Keittoaika vaihtelee hieman riippuen linssien tuoreudesta. Linssien keittoaika 20-30 minuuttia).
  3. Tarjoa belugabolognese sellaisenaan pastakastikkeena tai käytä linssilasagnen valmistukseen.

Belugalasagne

Valmista ensin belugabolognese ohjeen mukaisesti.

Valkokastike
2 rkl voita
1/2 dl vehnäjauhoja tai kaurajauhoja
6 dl maitoa tai kaurajuomaa
1/2 tl suolaa
ripaus mustapippuria
n. 100 g juustoraastetta (emmental-mozzarella)

Pinnalle
50 g juustoraastetta

  1. Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon jauhot kierrevatkaimella. Kaada kattilaan puolet nesteestä ja sekoita tasaiseksi. Lisää loppu neste, kuumenna koko ajan sekoittaen ja keitä pari minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon lopuksi juustoraaste.
  2. Öljyä suorakaiteen muotoinen vuoka. Levitä pohjalle linssibolognesea ja sen päälle lasagnelevyjä. Kaada levyjen päälle linssibolognesea ja juustokastiketta. Täytä näin kaksi seuraavaa kerrosta. Viimeisen kerroksen päälle tulee vain juustokastiketta ja pinnalle juustoraastetta.
  3. Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Anna lasagnen vetäytyä peitettynä noin 15 minuuttia ennen tarjoamista.

Gluteeniton lasagne: Korvaa lasagnelevyt gluteenittomilla lasagnelevyillä. Suurusta valkokastike gluteenittomilla kaurajauhoilla, maizenalla tai gluteenittomalla jauhoseoksella