Haaveiletko talvesta ulkomailla? Niin haaveilin minäkin, joten tilaisuuden tullen olin heti valmis, tai ainakin valmis tekemään kaikkeni, että pääsisimme lähtemään. Haaveilemisen lisäksi lähteminen vaati aika paljon selvitystyötä, järjestelyä, rohkeutta ja ripauksen tuuriakin. Kerron lyhyesti miten onnistuimme lähtemään talveksi ulkomaille perheen kanssa.

Olen ollut opiskelijavaihdossa Espanjan Valenciassa 2009-2010. Siitä lähtien olen ajatellut, että jos joskus elämässä tulee vielä tilaisuus, haluaisin asua ulkomailla edes pienen pätkän. Siispä tein kaikkeni, jotta pääsisimme lähtemään mukaan mieheni työkomennukselle Roomaan. Meillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset, joista pienemmän kanssa olen vielä kotona. Jatkoin hoitovapaata, sillä hän täyttää vasta huhtikuun lopussa 3 vuotta ja ehdimme palata Suomeen ennen sitä. Vanhempi aloitti vasta tammikuussa 2024 päiväkodin, joten hänen kannalta lähteminen oli myös helppoa. Kun lapset eivät ole vielä koulussa, lähteminen on helppoa. Tarvittiin kuitenkin myös tuuria, sillä ilman hoitovapaata en usko, että olisimme pystyneet lähtemään.
Omakotitaloa emme halunneet jättää talveksi tyhjilleen, ja pohdimmekin sen vuokraamista ulkopuoliselle. Lopulta saimmekin sovittua niin, että miehen veli muutti taloomme asumaan talven ajaksi. Tämä oli meille ehkä suurin yksittäinen asia, joka stressasi ennen lähtöä. Olemmekin ihan hurjan kiitollisia, että tämä järjestyi näin!
Kaikki tiet vievät Roomaan
Vastoin kaikkia neuvoja ja pelotteluita, lähdimme Roomaan autolla. Voin tehdä automatkasta erillisen postauksen, jos sellainen kiinnostaa? Ainakin itse sain valtavasti apua blogikirjoituksista, kun suunnittelin reissua. Päätimme lähteä autolla, jotta saisimme tavarat helposti ja pääsisimme tekemään viikonloppureissuja kätevästi. Auton vuokraaminen olisi ollut vaihtoehto, mutta turvaistuinten raahaaminen ei houkutellut. Tämä osoittautui loistavaksi valinnaksi, sillä auto on ollut ahkerassa käytössä ja olemme nähneet sen vuoksi vaikka mitä! Viikonloppureissuista kerron myös myöhemmin erillisissä postauksissa.
Kovasti peloteltiin kolhuilla ja naarmuilla, joita Italiassa tulisi varmasti. Autovarkailla peloteltiin myös, turistien autoihin murtaudutaan ensimmäisenä. Peloteltiin myös ruuhkilla, sekopäisillä ajotavoilla ja kalliilla pysäköintimaksuilla. Tähän mennessä näistä kaksi on pitänyt paikkansa: ruuhkat ja roomalaisten sekopäiset ajotavat! Täällä on kyllä nähty sellaisia suorituksia, että välillä ei voi kuin nauraa. Pysäköidä voi myös ihan mihin tahansa, joten on varmasti vähän totuttelemista, kun palaamme Suomeen.
Automme on siis säilynyt ehjänä, eikä sitä ole varastettu, vaikka olemme pysäköineet sitä kadunvarressa nyt syyskuusta lähtien. Pysköinti tässä keskustan ulkopuolella on pitkälti maksutonta. Yhtenä päivänä jouduimme laittamaan maksulliselle paikalle, kun paikkaa ei löytynyt. Paikan löytäminen on kyllä todella tuskallista, joten helpolla autoa ei pysäköi Roomassa mihinkään, edes maksulliselle paikalle (paitsi ehkä maksulliseen parkkihalliin?).

Asunnon vuokraaminen Roomasta
Lähdimme Roomaan niin, ettei meillä ollut vielä asuntoa. Tällä komennuksella perheet eivät yleensä ole mukana, joten asunnon hankinta (ja maksaminen) on omalla vastuulla. Asunnon vuokraaminen etukäteen Suomesta käsin osoittautui sen verran hankalaksi ja riskialttiiksi, että päätimme lähteä etsimään asuntoa paikan päälle. Koska syyskuussa oli vielä ihanan kesäinen ilma, varasin meille ensimmäisiksi kahdeksi viikoksi pienen mökin campingalueelta. Fabulous Village on noin 30 minuutin matkan päässä Roomasta. Siellä oli valtava uima-allasalue, pari kahvilaa ja ravintolaa ja leikkipuisto lapsille. Campingalueet Etelä-Euroopassa ovat aika eri tasoa, kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.
Viihdyimme pienessä mökissämme tosi hyvin. Ainoa miinuspuoli oli se, että miehen työmatka oli melko pitkä. Hän kulki autolla töihin, mutta jäi iltapäivällä usein ruuhkiin ja tuli kotiin vasta klo 18 aikaan. Päätimme siitä huolimatta jatkaa campingalueella vielä melkein toiset kaksi viikkoa, sillä alueessa oli muuten niin paljon hyviä puolia lasten kanssa oleiluun.
Asunnon etsiminen oli myös Roomasta käsin hankalaa. Netissä olevista ilmoituksista sanotaan suurimman osan olevan huijauksia, joten tarkkana saa olla. Airbnb on helppo ratkaisu, mutta kallis. Lopulta päätimme pätkiä syyskauden osiin. Muutimme campingalueelta kolmeksi viikoksi Airbnb -asuntoon aivan miehen työpaikan viereen. Sen jälkeen asuimme 6 viikkoa työsuhdeasunnossa. Jouluna kävimme Suomessa ja uutena vuotena muutimme Airbnb -asuntoon, jossa olemme loppuajan maaliskuun loppuun asti.

Rooma lasten kanssa
Ennen lähtöä selailin paljon nettiä, blogeja ja FB-sivustoja, ja yritin selvittää millaista arki Roomassa saattaisi olla pienten lasten kanssa. Tiesin, että viihtyisin ja sopeutuisin itse, mutta olin vähän huolissani siitä, miten saisin päivät kulumaan lasten kanssa ja miten pääsisin kulkemaan heidän kanssa suurkaupungissa julkisilla.
Minulle sanottiin etukäteen, ettei Roomassa ole oikein mitään tekemistä pienten lasten kanssa. Sanottiin, että leikkipuistoja ei oikein ole ja ne mitä on, ovat surkeita (tai siis oikeastaan sanottiin, että ne on ihan pas**ja). Olin ensin tosi surullinen ja vähän ahdistunutkin saamistani kommenteista, mutta onneksi sain myös ihania kannustusviestejä Roomassa asuvilta tai asuneilta äideiltä. Niiden vuoksi päätin, että ainakin yritetään. Jos emme viihdy tai keksi tekemistä, voisimme aina palata kotiin. En kuitenkaan millään uskonut, että kurahousut ja toppahaalarit houkuttelisivat niin paljon, että palaisin maitojunalla kotiin. Päiväkotia on kieltämättä ollut välillä ikävä, kun 4-vuotiaan uhma oli pahimmillaan. 🙂
Olin oikeassa. Suomen talvi ei todellakaan ole houkutellut hetkeäkään. (No okei, pari ihanaa Lapin maisemaa somessa on kyllä saanut haikailemaan vähän laskettelemaan, mutta ensi talvena sitten!). Olemme viihtyneet Roomassa todella hyvin. Rooma on osoittautunut yllättävän monipuoliseksi kaupungiksi myös pienten lasten kanssa. Leikkipuistoja on myös paljon, ja pääosin ne ovat hyvässä kunnossa. Lapsiystävällisten paikkojen etsiminen on vaatinut aikamoista salapoliisityötä, mutta olen siinä aika hyvä. Sen lisäksi on vaatinut myös pitkää pinnaa ja kiireettömyyttä, sillä kulkeminen ei todellakaan ole aina helppoa lasten kanssa. Asuinpaikalla on siis iso merkitys!
Lasten kanssa on ollut toki myös pitkiä päiviä, kun on satanut vettä tai olen ollut puolikuntoinen. Onnistuin esimerkiksi saamaan jalkaani jonkinlaisen marssimurtuman syksyllä, ja linkutin itkua pidätellen lähimpään leikkipuistoon lasten kanssa. Helppoa ei siis ole aina ollut, mutta ei se on helppoa aina kotona Suomessakaan! Moni varmasti tietää tunteen, jos on saanut viihdyttää 2- ja 4-vuotiaita pienessä asunnossa esimerkiksi huonon sään tai sairauden vuoksi. Siinä saattaa joutua pari kertaa laskemaan kymmeneen, näin lempeästi sanottuna. Lapset ovat olleet tosi terveitä täällä, sairastuivat vain jouluaattona Suomessa käydessämme.
Ajattelin kertoa vähän meidän arjesta ja viikonloppureissuista Rooman ympäristössä. Olisi kiva kuulla kommentteja tai kysymyksiä, joten kerro ihmeessä mitä haluaisit tietää!

Mitä se maksaa?
Taloudellisesti ulkomaille muuttaminen juuri nyt ei ole millään lailla kannattavaa, mutta kerrankos sitä täällä eletään. Isäni menehtyi aivan yllättäen 65-vuotiaana meidän lähtöä edeltävänä syksynä (tästä syystä blogikin on jäänyt taka-alalle). Lähipiirissäni on muutenkin ollut paljon surua, menetyksiä ja vakavia sairauksia viime vuosina. Olen menettänyt molemmat papat, mutta isän lisäksi myös veljen, kummisedän ja sedän. Heistä vanhin oli 67-vuotias. En siis halua ajatella liikaa eläkesäästöjä tai elää ”sitku”-elämää. Elämä on tässä ja nyt, joten on tehtävä valintoja, jotka tuntuvat oikeilta. Tämä oli juuri sellainen!
Maksamme asumisen Roomassa itse, se on kallista. Asunnot maksaa esimerkiksi Airbnb:n kautta pitkälti yli 2000e kuukaudessa. Paremmilla alueilla puhutaan moninkertaisista hinnoista. Saimme yhden kuukauden ajan asunnon työnantajan kautta, mikä oli meille iso helpotus. Muuten olemme maksaneet asumisesta 1300-2400e/kk, asunnosta riippuen. Edullisin asunto oli camping-alueella. Toiseksi edulllisin asunto on nyt keväällä, sillä saimme sovittua vuokran hieman tiskin alta.
Asumisen lisäksi Italiassa on kalliimpaa esimerkiksi bensa (diesel) ja ruoka. Toisaalta ulkona syöminen, kahvilassa käyminen, viini ja moni muu on huomattavasti edullisempaa kuin meillä Suomessa. Teen arkisin ruoan pääosin kotona, mutta etenkin viikonloppuisin käymme paljon ulkona syömässä. Kahviloissa tulee myös käytyä pienemmällä kynnyksellä, sillä esimerkiksi cappuccino maksaa yleensä 1,40 euroa.
Miehen palkalla saamme katettua toki suurimman osan yhteisistä menoista (vakuutukset yms), mutta olen ollut aina todella säästäväinen ja aloittanut esimerkiksi sijoittamisen melko kauan sitten. Saan tällä hetkellä vain kotihoidontukea ja lapsilisät, mutta säästöjen ja sijoitusten avulla saan jopa hurjan korkeat asuntolainan lyhennykset maksettua ihan itse. Olen säästänyt tietenkin tulevaa varten (ehkä eläkettä?), mutta pääasiassa kuitenkin siksi, että voisin tehdä asioita ja toteuttaa haaveita. Miksi en siis käyttäisi niitä nyt, kun tällainen tilaisuus tarjoutui? Sijoituksiin ei ole tarvinnut vielä kajota, onneksi. Eämä on karulla tavalla opettanut sen, ettei kannata elää sitku-elämää, vaan nauttia tästä hetkestä.

Mainos: BookBeat 30 päivän ilmainen kokeilu*
Linkin kautta pääset kokeilemaan BookBeatia maksutta 30 päivän ajan, jos et ole kokeillut BookBeatia aiemmin. Saat 20 tuntia kuunteluaikaa. (Huom! Etu koskee vain uusia BookBeat-käyttäjiä)
(*) merkityt linkit ovat affiliatelinkkejä eli ns. mainoslinkkejä. Niiden klikkaaminen ei maksa sinulle mitään enkä saa klikkaamisesta mitään tuloja. Jos päädyt ostamaan suosittelemani tuotteen, saan siitä pienen korvauksen kiitoksena suosituksesta. Suosittelen vain tuotteita, joita itse käytän tai olen hyväksi havainnut. En suosittele mitään rahasta.

































