Soulsisters Kitchen Ravintolapäivässä

Jätä kommentti


Päätimme siskoni kanssa jo ajat sitten, että joskus perustaisimme Ravintolapäivän ravintolan. Ajatus on hautunut taustalla, mutta vasta nyt toteutimme pitkäaikaisen haaveemme ja perustimme Soulsisters Kitchen -ravintolan. Soulsisters Kitchen aukesi ensimmäistä kertaa 17.5.2014 Ravintolapäivässä.
Juomat katoimme erilliseen pöytään kauniisiin lasipulloihin. Tarjolla oli alkoholitonta mojitoboolia ja sitruunalla maustettua vettä.
 
Soulsisters Kitchen  lähti tällä kertaa lähi-idän makuja kohti (lainaten hieman makuja muualtakin maailmasta). Olemme Ravintolapäivän kiskurihintoja vastaan, joten halusimme reilut annokset kohtuulliseen hintaan. Menun hinnaksi asetimme 5 euroa. Tavoitteena ei ollut voiton tekeminen, vaan hyvä fiilis ja hauskanpito.

Soulsisters Menu 17.5.2014

Tabbouleh-salaatti
Tsatsiki
Hoummus
Marinoidut oliivit
Focaccia-leipä
Jälkiruoka (brownie, vaahtokarkkibrownie tai rocky road)
Juoma (alkoholiton mojito-booli tai makuvesi)
Ravintolallamme oli säävaraus, mutta kuva kertoo varmasti enemmän kuin tuhat sanaa:
Aurinko paistoi ja oli todella lämmin ilma. Ravintolamme sijatsi Tokoinrannassa, mikä oli aivan loistava valinta. Kilpailevia ravintoloita ei ollut aivan vieressä, mutta sopivasti kuitenkin, jotta emme olleet ihan yksinkään. Olimme varanneet mukaan vilttejä, joita asiakkaat saivat lainata. Viltit olivatkin suosittuja, ja osa asiakkaista jäi nauttimaan kesäpäivästä pidemmäksikin aikaa (ravintolan sulkemisen jälkeen).

Annoksia oli varattu noin 60:lle, mutta niitä myytiinkin noin 70, eli niin kauan kuin ruokaa riitti. Suosio yllätti meidät täysin! Jouduimme sulkemaan ravintolan kahden tunnin aukiolon jälkeen, sillä ruokaa ei enää ollut yhtään murusta jäljellä. Tämä olikin opettelua testimielessä, joten ensi kerralla enemmän! Oli ihanaa, kun osa asiakkaista tuli kiittelemään meitä jälkikäteen herkullisista ruoista. Saivat kyllä todella hyvän mielen meille, kun kova aherrus palkittiin kiitoksella.

Ruoat sai nauttia ravintolan vieressä vilteillä.
Seuraavaa Ravintolapäivää odotellessa.. Soulsisters Kitchen kiittää ja kumartaa! 🙂

Keväinen parsarisotto

Jätä kommentti

Tuore parsa on kevään merkki.
Mitä tehdä parsasta, kun sitä on syöty jo monta nippua sellaisenaan, hollandaisen kanssa, salaatissa, piirakassa, pastassa? Risottoa tietysti. Jos jääkapissa sattuu olemaan lisäksi tilkka edellisen viikonlopun valkoviinipullon jämät, tähän ruokaan se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Mikäli avaamani valkoviini ei ole mieluisaa, en ikinä kaada sitä viemäriin, vaan säästän pullon jämät ruoanlaittoa – kuten esimerkiksi risottoa varten.

Parsarisotto

1 nippu ( 500g) parsaa
1 l vettä

1 kasvisliemikuutio
n. 2 dl kuivaa valkoviiniä
1 tl sitruunankuorta raastettuna
1/2 dl sitruunanmehua
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl voita
4 dl risottoriisiä
1/2 dl Grana Padano juustoa lastuina tai raasteena
 

1. Huuhtele parsat ja leikkaa niiden tyvestä noin 2 cm pois. Kiehauta vesi esimerkiksi paistokasarissa ja keitä parsoja noin 6 minuuttia. Nosta parsat pois keitinvedestä, säästä liemi ja viipaloi parsat sentin paloiksi.
2. Murenna liemeen kasvisliemikuutio (tai korvaa liemikuutio suolalla ja muilla mausteilla). Lisää liemeen viini sekä sitruunankuori ja -mehu.
3. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit ja riisit voissa. Lisää kattilaan kuumaa lientä vähitellen. Keitä miedolla lämmöllä ja lisää uutta nestettä vasta kun edellinen neste on imeytynyt riisiin. Sekoita riisiä aluksi koko ajan, ja kypsymisen loppuvaiheessa harvemmin. Keitä riisi hiljalleen kypsäksi eli noin 20 minuuttia.
4. Risoton kuuluu olla kermamaista, ei liian sakeaa. Lisää lientä tarvittaessa. Maista riisien kypsyys. Sekoita lopuksi risoton joukkoon parmesaaniraastetta ja parsapalat. Tarjoa risotto heti juustoraasteen kanssa.

Risotto kypsennetään hiljalleen miedolla lämmöllä.
Tarjoa risotto välittömästi, sillä se on parhaimmillaan tuoreena. Ripottele pintaan reilusti maukasta juustoa.

Vihdoinkin avokadopastaa!

Jätä kommentti

Olen ollut jo pidemmän aikaa vähän ulkona jostain suuresta, ruokamaailmaa mullistavasta asiasta. En ole ehtinyt (tai viitsinyt) kokata sitä. Ja sillä tarkoitan tietenkin kuuluisaa avokadopastaa, joka on varmasti kantautunut lähes jokaisen suomalaisen kodin ruokapöytään. Onhan resepti julkaistu jo muunmuassa Safkaa-kirjassa, Hesarissa ja lähes jokaisessa ruokablogissa.

Syynä saamattomuuteeni on se, että syön todella harvoin pastaa kotona. Olen odottanut sopivaa hetkeä tämän kohupastan valmistukseen ja tarjoamiseen, mutta sitä ei ole tullut. Nyt olin sairaana kotona, ja jääkaapissani sattui olemaan lähes kaikkia raaka-aineita, joten kokkasin itselleni avokadopastan hieman omin muunnoksin. Olihan se hyvää! Mutta tuskin olisin saanut ketään tällä kyyneliin 😉

Avokadopasta pienin muunnoksin

(2 annosta)

1 valkosipulinkynsi
1/2 chiliä
1 limetti
1-2 kypsää avokadoa
ripaus suolaa ja mustapippuria
1/4 dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
30 g (1 dl) raastettua parmesaania tai Grana padano -raastetta
250 g tagliatelle -pastaa

  1. Tee kastike suoraan tarjoilukulhoon. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Poista chilistä siemenet ja hienonna se. Sekoita chili, valkosipuli ja limetin mehu kulhossa.
  2. Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Kuutioi avokado kuoressaan ja kaiverra sisus ruokalusikan avulla kulhoon. Lisää kulhoon suola, pippuri, oliiviöljy, hienonnettu basilika sekä juustoraaste. Sekoita ja maista. Lisää suolaa tarvittaessa.
  3. Keitä käyttämäsi pasta (al dente) hyvin suolatussa vedessä, ota talteen noin 1/2 dl keitinvettä. Valuta pasta lävikössä.
  4. Kaada osa keitinvedestä kastikkeen sekaan, ja sekoita pasta kastikkeen joukkoon. Ripottele pastan päälle lisää juustoraastetta ja rouhi myllystä mustapippuria. Tarjoa heti.
The Avokadopasta. Tai ainakin melkein.

Lehtikaalisipsit, näitä lisää!

Jätä kommentti
Lehtikaalisipsit ennen uuniin menoa

Tunnustus: Onneksi ehdin ottaa kuvan valmiista lehtikaalisipseistä. Tein niitä pellillisen, ja söin kaiken. Siis suoraan siitä pelliltä. Seisten. Piti vaan maistaa, mutta ilmeisesti olivat liian hyviä. Näitä täytyy tehdä lisää! Miksi en ole tehnyt aiemmin?

Ohje löytyy jo lähes jokaisesta ruokablogista, mutta tässä vielä suurpiirteinen ohje:

Lehtikaalisipsit

  1. Huuhtele lehtikaalin lehdet ja poista halutessasi lehdistä puiseva varsiosa. Leikkaa lehdet hieman pienemmiksi suupaloiksi.
  2. Levitä lehtikaalit pellille leivinpaperin päälle. Kaada päälle hieman öljyä (noin 2 rkl) ja sekoittele niin, että öljy leviää tasaisesti kaikkialle. Ripottele pinnalle suolaa (voit lisätä halutessasi muitakin mausteita. Minä laitoin ripauksen lempimaustettani juustokuminaa eli jeeraa).
  3. Kypsennä 150-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Varo polttamasta sipsejä!
  4. Anna lehtikaalisipsien jäähtyä hetki (jos maltat) ja nauti.
Valmiit lehtikaalisipsit (tai ainakin osa niistä)

Tuoreita sämpylöitä

Jätä kommentti


Leivoin tässä eräänä iltana tuoreita sämpylöitä ylijääneestä puurosta. Oi, miten ihana tuoksu niistä leviää koko asuntoon (ja rappukäytävään)! Pitäisi leipoa useammin. Ja leipoisinkin mielelläni, mutta ongelmani on leipomusten hävittäminen. Nämä sämpylät laitoin pakastimeen, koska niitä on helppo sulattaa sieltä yksitellen vaikkapa aamiaiselle. Mutta minne laittaisin esimerkiksi täytekakun? Voinhan aina ilahduttaa työkavereita tai kutsua vieraita. Ja voihan kakunkin pakastaa, mutta pakastimen koko on rajallinen, ja mieluummin leivon vieraille aina tuoretta kuin kaivan pakastimesta vanhoja. Hyviä ideoita otetaan vastaan 🙂
Leipurin tyttärenä olen saanut yhden vinkin, jota aina hyödynnän sämpylöitä ja patonkeja leipoessani. Kun laitan pellin uuniin, heitän uunin pohjalle lasillisen vettä. Vesihöyry tekee sämpylöihin rapeamman kuoren. Vettä voi heittää uunin pohjalle uudestaan paistamisen puolivälissä.
Tämä ohje ei ole täydellinen tai tarkka ohje leipomistani sämpylöistä. Sämpylöiden leipominen ei ole minun mielestäni niin kamalan tarkkaa puuhaa – kunhan taikina jää riittävän löysäksi, että sämpylöistä tulee pehmeitä. Mukailin hieman tätä Myllyn Parhaan ohjetta. En mitannut valmiin puuron määrää, vaan arvioin sen silmämääräisesti. Siirapin sijaan laitoin ripauksen sokeria. Pieni määrä sokeria taikinassa edistää hiivan toimintaa, joten sitä ei kannata jättää kokonaan pois.
Sämpylät puurosta
 (n. 20 kpl)
4 dl                         valmista kaurapuuroa
3 dl                         kuumaa vettä
1/2                          hiiva
1-2 tl                       suolaa
ripaus                      sokeria
8-10 dl                    hiivaleipäjauhoja
1 rkl                        rypsiöljyä
  1. Lisää jäähtyneeseen puurokattilaan puuron sekaan kuumaa vettä ja liuota hiiva tähän kädenlämpöiseen seokseen (kuuma vesi jäähtyy viileän puuron ansiosta). Anna seoksen olla kattilassa kannen alla noin 15 minuuttia, kunnes seos alkaa kuplia.
  2. Lisää suola ja sokeri. Alusta seos taikinaksi hiivaleipäjauhoilla. Lisää alustuksen loppupuolella öljy. Löysähköstä taikinasta saat pehmeät sämpylät.
  3. Leivo taikina tangoiksi ja ota siitä palasia uunipellille. Jos taikina on helposti käsiteltävää, voit pyöritellä paloista pyöreitä sämpylöitä. Kohota sämpylät peitettyinä. Paista sämpylöitä 225-asteisen uunin keskitasolla n. 10 minuuttia.

 

 

Pirkko Limppu, leipurin tytär. Muisto serkun häistä, jossa sain tämän kortin tutustumisleikistä. (puhelinkuva)

Tästä se lähtee..

Jätä kommentti

Arkiruokaa, juhlia, illanistujaisia, ravintolakokemuksia, matkakertomuksia, fiilistelyä, hyviä hetkiä ja ehkä joskus vähän huonompiakin. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

Avasin blogin jo kesällä 2009. Tarkoituksenani oli aloittaa juhliin ja juhlatarjoiluihin keskittynyt ruokablogi, mutta en koskaan aloittanut kirjoittamaan sitä aktiivisesti. Lähdin elokuussa 2009 Erasmus opiskelijavaihtoon Espanjan Valenciaan. Avasin silloin uuden blogin (Sanna Valenciassa), jonne päivitin tapahtumia ja kuvia Espanjasta. Blogi osoittautui hyväksi yhteydenpitovälineeksi Suomeen, sillä esimerkiksi rakkaat isovanhempani lukivat blogistani kaikki kuulumiseni ja lähettivät kommetteja ja kuulumisiaan minulle sähköpostitse. Blogista jäi tietenkin myös minulle itselleni kiva muisto.

Kuka?

Rakastan hyvää ruokaa, viiniä, ruoanvalmistusta ja leipomista. Eikä sen vuoksi ole ihme, että päädyin opiskelemaan ruoka-alaa. Olen valmistunut vuonna 2011 Helsingin yliopistosta kotitalousopettajaksi. Ammattinimikkeestä huolimatta työskentelen yritysmaailmassa ruoka-alan asiantuntijana. Saan olla työssäni päivittäin tekemisissä ruoan ja reseptiikan kanssa, joten voisin sanoa olevani unelmieni työssä. 🙂 Tämä blogi ei kuitenkaan liity työhöni millään tavalla, vaan on täysin henkilökohtainen.

Kiitos tästä ruokaintoilusta menee äidille. Olen saanut kiinnostuksen ja innostuksen hyvää ruokaa kohtaan jo äidinmaidossa. Ilman häntä en olisi varmasti myöskään ikinä hakeutunut opiskelemaan kotitaloustiedettä. Kiitos ja kumarrus siis äidille, joka sitkeästi jaksoi innostaa meitä kaikkia neljää lasta ruoanvalmistukseen. Jälkikäteen olen useasti ajatellut, että on mahtanut olla mielenkiintoista esimerkiksi leipoa pullaa neljän lapsen kanssa, kun jokainen haluaa tehdä oman annoksen korvapuusteja… no, onneksi äidillä on aina ollut uskomattoman pitkä pinna ja keittiössä riitti tilaa kaikille pikku leipureille. Nimikoidut pikku kaulimetkin löytyi jokaiselle. Innokkaita me ainakin olimme!:)

TERVETULOA!