Maailman paras kaalilaatikko

Tein taas pitkästä aikaa syksyn lempiruokaani. Tai ainakin yhtä niistä, nimittäin Gruusialaista kaalilaatikkoa. Tavallinen kaalilaatikko on tämän rinnalla vähän tylsää, vaikka hyvää sekin. Gruusialaiseen kaalilaatikkoon tulee mm. tomaattipyreetä, valkosipulia ja smetanaa tai ranskankermaa, joten se on tavallista kaalilaatikkoa maukkaampaa.

(Muokattu 9/2021)

Gruusialaisen kaalilaatikon resepti löytyy alempaa, mutta tällä kertaa tein sitä pienin muutoksin: jätin esimerkiksi sipulin, juustoraasteen ja maustekurkut lisäämättä. En myöskään keittänyt kaalia erikseen, vaan haudutin sitä hetken suurella pannulla jauhelihan ruskistamisen jälkeen. Lisäsin kaalilaatikkoon tällä kertaa pari porkkanaa. Oikein hyvin toimi näillä muutoksilla. Alkuperäiseen reseptiin tulee smetanaa, mutta teen yleensä vähän kevyemmin ranskankermasta. Suosittelen ehdottomasti testaamaan, et varmasti pety!

Gruusialainen kaalilaatikko

noin 1,5 kg valkokaalia
1-2 dl vettä
1 iso sipuli
3-4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 rs (400 g) jauhelihaa *
1 prk (150 g) crème fraîchea (ranskankermaa)
1 tuubi (140 g) tomaattipyreetä
1 1/2 dl maustekurkkua paloiteltuna
2 tl Provencen mix -yrttiseosta
1 1/2 tl suolaa
(1 1/2 tl paprikajauhetta)
1/2 tl mustapippuria
1-2 dl juustoraastetta

1. Leikkaa kaali karkeaksi silpuksi. Pane kaali kattilaan ja mittaa päälle vesi. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta kannen alla 15 minuuttia välillä sekoitellen. Lisää vettä tarvittaessa.
2. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Ruskista jauheliha pannulla. Lisää sipuli ja valkosipuli, ja kuullota sipulit pehmeiksi.
4. Sekoita jauhelihaseos, ranskankerma, tomaattipyree, maustekurkut sekä mausteet kaalin joukkoon. Kaada massa voideltuun uunivuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista kaalilaatikkoa 200 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, kannattaa peittää vuoka foliolla.

* Käytän gruusialaiseen kaalilaatikkoon paistijauhelihaa, tavalliseen kaalilaatikkoon käytän nauta-sikajauhelihaa. Voit hyvin korvata jauhelihan jollain korvaavalla tuotteella, esimerkiksi nyhtökauralla, härkiksellä tai MiFu jauhiksella.

Alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Texmex-pyttis ja tuoresalsa


Pääsin jälleen sotkemaan kaikkia lempimakujani yhteen (vähemmän kauniiseen) kesäruokaan. Halusin tehdä tuoretta salsaa, ja sen lisäksi jotain kesäkurpitsasta sekä Senllmanin lisäaineettomasta chorizo-makkarasta. Näistä syntyi texmex-pyttipannu. Tässä pyttipannussa ei tosin ole perunaa.

Tuoresalsa on yksi lemppareistani. Teen sitä usein texmex ruoan kanssa (tai oikeastaan minkä tahansa ruoan kanssa). Käyttämäni ohje löytyy täältä. Tällä kertaa muokkasin ohjeen vastaamaan kaapissa olevia raaka-aineita. Sekoitin joukkoon kevätsipulia punasipulin sijaan. Lisäsin joukkoon myös kurkkua sekä avokadon, jotta sattui olemaan jääkaapissa.

Salsan tyylinen sekoitus tuoreista raaka-aineista.

Kesäinen tex mex-pyttis ja salsa

 

1/2 pkt (à 230g) Snellmanin lisäaineetonta chorizoa (tai muuta mausteista makkaraa)
1 kesäkurpitsa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
1 punainen mieto chili
1 tlk kidneypapuja tai ruskeita papuja (käytin molempia 1/2 tlk)
Salsa:
pala (n. 10 cm) kurkkua
1-2 tomaattia
1-2 kevätsipulia
½ punainen mieto chili
1 syöntikypsä avokado
reilusti korianteria hienonnettuna
1 rkl limetin mehua
1 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
1. Valmista ensin salsa: Kuutioi tomaatti ja kurkku pieniksi kuutioiksi. Hienonna kevätsipuli varsineen sekä mieto chili. Voit poistaa siemenet, mikäli et halua salsasta kovin tulista. Poista avokadon siemen ja kuutioi hedelmäliha. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja nosta salsa jääkaappiin odottamaan.
2. Viipaloi makkara ja ruskista makkaraviipaleet pannulla. Siirrä makkarat sivuun odottamaan. 
3. Kuutioi kesäkurpitsa ja hienonna kuoritut sipulit. Kuullota sipulit öljyssä. Lisää kesäkurpitsat pannulle ja kääntele kesäkurpitsoja kuumalla pannulla, kunnes ne ovat lähes kypsiä.
4. Lisää pannulle huuhdellut ja valutetut pavut sekä hienonnettu chili. Maista, ja mausta tarvittaessa vielä suolalla ja pippurilla.
Texmex-pyttis maistui salaatin ja salsan kanssa.

Helsingin paras hampurilainen?

Kävimme kesäisellä lounaalla Teurastamon portilla. Lounaaksi valikoitui lihakauppa Roslundin Rosburgeri (13,50 e). Roslundin burgereita on kehuttu Helsingin parhaiksi, joten pakkohan se oli päästä testaamaan. Hampurilaiset valmistetaan paikan päällä hiiligrillissä grillaten. Lisäksi voi valita parmesanranskalaiset (3 e), mutta jätin ne tällä kertaa maistamatta, koska oletin burgerin olevan riittävän täyttävä. Ja niinhän se olikin, oikein täyttävä, mehevä ja hyvä. Voi suositella! 🙂

Onpa kiva käydä joskus ulkona syömässä. Se on meidän työssä melkoisen harvinaista herkkua, mutta kauniit kesäpäivät houkuttavat ulos niin paljon, että on pakko järjestää lounastreffejä edes silloin tällöin 🙂

 

Kikherne-kukkakaalipaistos intialaisittain

Arkiruoka ei ole niin hyvin suunniteltua kuin voisi olla, ainakaan tässä taloudessa. Kaapissa olevista raaka-aineista syntyy välillä melko mielenkiintoisia yhdistelmiä, joita ei välttämättä voi resepteiksi kutsua. Tällä kertaa kaapista löytyi munakoisoa ja kikherneitä, lisäksi pakastimessa oli hieman kukkakaalia. Jääkaapissa oli myös avattu tandooritahna, joka on intialainen melko tulinen maustetahna.

Ruoka näyttää vähän mössöltä, kuten useimmat lempiruokani. 🙂

 

Kukkakaalipaistos intialaiseen tapaan.

Kikherne-kukkakaalipaistos

1 munakoiso
1 prk kikherneitä
noin 200 g kukkakaali (pakaste)
1-2 rkl tandooritahnaa (melko tulista, lisää vähän kerrallaan)
2 rkl tomaattipyreetä
1 ½ dl vettä
reilusti tuoretta korianteria ja ruohosipulia
raejuustoa tai turkkilaista jogurttia
1.Paloittele munakoiso kuutioiksi. Huuhtele ja valuta kikherneet. Paloittele myös kukkakaali, mikäli käytät tuoretta.
2.Paista munakoisokuutiot reilussa öljyssä pannulla. Lisää kukkakaalit, kikherneet, tandooritahna, tomaatti ja vesi. Hauduta, kunnes vesi on lähes kokonaan haihtunut ja kasvikset ovat pehmeitä (noin 15 min).
3. Tarjoa turkkilaisen jogurtin kanssa tai syö raejuuston kanssa, niinkuin minä tein.
 


Munakoisoa, kukkakaalia, kikherneitä ja korianteria. Voiko siitä syntyä mitään pahaa?

Granola eli itsetehty mysli

Olet varmaan tehnyt joskus itse mysliä? Itsetehtyä mysliä kutsutaan nykyään granolaksi, ja se on huipputrendikästä. Tai ainakin hyvää ja terveellistä 🙂 Granolaan on helppo sekoittaa pussien ja pakettien pohjalle jääneet leseet, hiutaleet ja pähkinät. Kokeile rohkeasti erilaisia yhdistelmiä, oikeaa tai väärää ei ole.

 

Granola eli itsetehty mysli

 

Malmgårdsin panimon myymälästä tarttui matkaan maistiaisia.

Kävimme vierailulla Malmgårdsin panimossa  (pahoittelen kännykkäkuvien laatua). Malmgårdsin myymälästä tarttui mukaani ihana pussillinen Luomu spelttihiutaleita. Niistä se idea sitten lähti..

Granola

2 dl kaurahiutaleita
2 dl spelttihiutaleita
2 dl ruishiutaleita
1/2 dl auringonkukansiemeniä tai siemensekoitusta
1/2 dl vehnäleseitä
1/2 dl oliiviöljyä
noin 2 rkl hunajaa
(rusinoita tai muita kuivattuja hedelmiä)

1. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja levitä uuninpellille leivinpaperin päälle. Paahda 175 asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia. Tarkkaile uunia ja varo, ettei mysli pääse palamaan.
2. Granola säilyy parhaiten tiiviissä lasipurkissa. Voit käyttää kaapistasi löytyviä leseitä, hiutaleita, siemeniä ja pähkinöitä. Kuivatut hedelmät, rusinat ja vaikkapa rouhittu suklaa sopivat myslin sekaan. Toki ne kannattaa lisätä vasta jäähtyneeseen granolaan. (Itse sekoitin granolan sekaan rusinoita ja kuivattuja luumuja.)

Granola maistuu jogurtin seassa, sellaisenaan naposteltuna, jäätelöannoksessa tai vaikka salaatissa. Vain mielikuvitus on rajoituksena!

 

Huvila omenasiideri maistui kuumana kesäpäivänä.
Malmgårdsin kartano

Malmgårdsin panimovierailun jälkeen kävimme vierailemassa kesäisessä Porvoossa. Kuuma päivä ajoi meidät jokivarteen terassille, jossa maistelimme kesäiset Aperol Spritzit. Aurinkoisia kesäpäiviä soisi lisää, vesisade saisi jo riittää. Onneksi niistä harvoista aurinkoisista päivistä on osannut nauttia!

Aperol Spritz

 

Ihana kesäinen Porvoo

Siemennäkkäri

Siemennäkkäri säilyy parhaiten rapeana paperipussissa

Tämä siemennäkkäri on suosikkini. Minun on vaikea hillitä itseäni, etten söisi sitä koko pellillistä kerralla. Jos et ole vielä kokeillut, niin suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Sain alkuperäisen reseptin vuosia sitten entiseltä kollegalta, jolla oli keliakia. Sain maistaa häneltä palan siemennäkkäriä ja olin aivan myyty. Ei ihme, että siemennäkkäristä on tullut suorastaan hitti.
Huomaathan, että näkkileipä sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon, kun käytät leivonnassa puhtaita kaurahiutaleita.

Siemennäkkäri

3 kananmunaa
1 dl kuorittuja seesaminsiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä
1/2 dl pellavansiemeniä
1 dl kaurahiutaleita (puhdasta kauraa)
3/4 tl suolaa
2 rkl perunajauhoja
1. Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja sekoita pehmeäksi taikinaksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille mahdollisimman ohueksi levyksi.
2. Paista 175-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.

3. Leikkaa näkkäri heti uunista ottamisen jälkeen paloiksi ja jäähdytä ritilän päällä. Säilytä esimerkiksi paperipussissa, jotta näkkäri pysyy rapeana.

Vinkki: Siemennäkkäri toimii myös lahjana tai tuliaisena. Kokoa kaikki raaka-aineet kananmunaa lukuunottamatta kauniiseen lasipurkkiin. Kirjoita resepti ja kiinnitä se lasipurkkiin kauniilla nauhalla. Lahjan saajan tarvitsee lisätä enää kananmunat, ja näkkäri on valmis.

 

Siemennäkkäri on terveellinen, maukas, rapea ja kaiken lisäksi helppo tehdä täysin gluteenittomana.

 

Munakoiso-kesäkurpitsapaistos

Joskus ruoanlaitto on varsinaista improvisointia. Kaapissa on tiettyjä raaka-aineita, mitään reseptiä ei ole, mutta ruokaa olisi saatava pöytään. Kun teen ruokaa itselleni, sen ulkonäkö ei ole ratkaisevassa asemassa. Yritän syödä kohtuullisen terveellisesti, melko kasvispainotteista ruokaa ja paljon proteiinia. Mikään karppaaja en ole, mutta riisin, pastan ja perunan osuus ruokavaliossani on aika pieni. Syynä on lähinnä laiskuus ja kyllästyminen. Pastaa ja riisiä kannattaisi keittää kerralla isompi määrä, jolloin söisin niitä aina monta päivää putkeen. Tästä syystä syön kastikkeet ja paistokset usein salaattipedillä tai jonkinlaisen kasvispedin päällä.

Tällä kertaa kaapissa oli mm. munakoisoa, kesäkurpitsaa, tomaatteja, erilaisia säilykkeitä, linssejä ja papuja. Parvekkeellani kasvaa yrttejä. Näistä syntyi munakoisopaistos, jonka maku oli ulkonäköä parempi 🙂

Munakoiso-kesäkurpitsapaistos

Munakoiso-kesäkurpitsapaistos

1/2 munakoiso
1/2 kesäkurpitsa
3 tomaattia
1 valkosipulinkynsi
1 sipuli
1 punainen chili
1 tl suolaa
mustapippuria 
noin 1 dl vettä
2 rkl tomaattipyreetä
1 dl punaisia linssejä
1-2 tl kuivattua basilikaa ja oreganoa
1 prk valkoisia isoja papuja
tuoreita yrttejä

1. Paloittele munakoiso, kesäkurpitsa ja tomaatit. Kuori ja hienonna sipulit. Puhdista chili ja hienonna se hyvin hienoksi. Kuullota sipulit öljyssä suurella paistinpannulla tai kasarissa, lisää chili. Siirrä seos pois pannulta. Paista kesäkurpitsat ja munakoisot reilussa öljyssä muutamassa erässä. Mausta suolalla ja pippurilla.
2. Lisää pannulle sipulit, tomaatit, vesi, tomaattipyree sekä huuhdotut ja valutetut linssit. Mausta haluamillasi yrteillä. Hauduta kannen alla noin 10-15 minuuttia, tai kunnes kasvikset ovat pehmenneet ja linssit kypsyneet. Paistos saa hautua pidempäänkin, mikäli maltat. Voit hauduttaa paistosta välillä ilman kantta, mikäli siinä on paljon nestettä.
3. Kaada kasariin huuhdotut ja valutetut pavut. Kuumenna vielä noin 5 minuuttia. Ripottele pinnalle reilusti tuoreita yrttejä, esimerkiksi basilikaa. Maista ja mausta paistosta lisää tarvittaessa. (Kasvisten koot vaihtelevat, joten myös suolan ja mausteiden tarve vaihtelee).
4. Tarjoa paistos sellaisenaan tai riisin kanssa. Toimii myös kasvislisäkkeenä tai esimerkiksi salaatin kanssa.

Ulkonäkö voi pettää

Raparperi maistuu kesältä

Herään sunnuntaina puhelimen ääneen. Puhelimen toisessa päässä on hetken hiljaista, kunnes sieltä kuuluu lapsen kirkas ääni: ”Tuutko leipomaan?”. Rakas veljenpoikani (3v.) soitti. Miten tuohon voisi vastata kieltävästi? Ei tämä täti ainakaan. 🙂

 

Vanhempieni pihalla houkutteli iso raparperipensas. Käytiin keräämässä sieltä tarvittavat raaka-aineet yhdessä pikkumiehen kanssa. Kysyin, haluaako hän leipoa piirakkaa vai muffinsseja, muffinssit houkuttelivat enemmän.

Kaapista löytyi valkosuklaata, joten päätin heti tehdä näitä Pirkan raparperi-valkosuklaakuppikakkuja. Ohje näyttää jotakuinkin tältä:

Raparperi-valkosuklaakuppikakut

30–60 min, 16 kpl
n. 3 dl raparperia
100 g valkosuklaata
100 g meijerivoita
2 1/2  dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vanilliinisokeria
1 dl kevytmaitoa
Koristelu
2 dl Pirkka vispikermaa
1 tl vanilliinisokeria
valkosuklaata rouhittuna sekä strösseleitä
1. Kuori ja paloittele raparperi pieniksi paloiksi. Rouhi valkosuklaa veitsellä.
2. Sulata voi ja anna jäähtyä. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita joukkoon rasvasula.
3. Sekoita jauhot, vanilliinisokeri ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahtoon ja sekoita joukkoon varovasti myös maito, rouhittu valkosuklaa sekä raparperipalat. Vältä turhaa sekoittamista.
4. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.
5. Vatkaa kerma vaahdoksi ja makeuta vanilliinisokerilla. Pursota kermavaahto jäähtyneiden kuppikakkujen päälle. Koristele strösseleillä, rouhitulla valkosuklaalla, syötävillä kukilla tai mintunlehdillä.

 

Valkosuklaa ja raparperi. Toimiva makupari!

Lopulta tämä leipominen taisi jäädä tädin harteille, niin kuin vähän epäilinkin. Pieni mies leikki vieressä ja uhosi syövänsä ainakin kolme muffinssia. Onneksi muffinssien ja kuppikakkujen leipominen on nopeaa ja helppoa. Juuri sopivaa leivontaa tällaiseen hetkeen, kun syöjät odottavat malttamattomina vieressä.

Käytössä muffinipelti ja testissä silikoniset muffinivuoat. Hyvin toimivat.
Kuppikakut syötiin tiikerijäätelön kanssa.

Kuorruttamiselle ei jäänyt aikaa, eikä oikeasti ollut tarjoituskaan. Kuppikakut maistuivat oikein hyvin myös jäätelön kanssa. Pieni mies jaksoi lopulta syödä 1,5 muffinssia.

Onnellinen pieni mies.

Korianteripesto

Korianteripestoa, nam! Päätin kokeilla, josko kaupan yrtit lähtisivät kasvamaan tänä kesänä paremmin kuin viime kesänä. Istutin pari korianteriruukkua isompaan ruukkuun, ja laitoin parvekkeelle karaistumaan. Hyvin ovat lähteneet.  Olenkin hyödyntänyt korianterisatoa lähes joka päivä. Olen korianterikoukussa. Korianterin lisäksi testasin istuttaa myös kaupan persiljaa ja basilikaa.

Annalan puutarhan taimimarkkinoilta matkaan tarttui myös tomaatti, ruohosipuli, kurkkua ja kurpitsaa.

Kun istuttaa kasveja tai kukkia, kannattaa muistaa, että niitä pitää myös kastella. Ainakin välillä. Melkein tapoin yrttini ensimmäisillä helteillä. Onneksi vesi pelasti ne ja yrit virkistyivät entiselleen!

Janoinen basilika virkistyi vedestä.

Valmistin korianterista pestoa. Tein peston manteleista, koska niitä sattui olemaan kaapissa. Voit tehdä sen myös esimerkiksi cashewpähkinöistä tai pinjansiemenistä. Jätin myös valkosipulin pois, vaikka valkosipuli kuuluukin pestoon.

Korianteripesto

n. 1 ruukku korianteria
1/2 dl kuorittuja manteleita
1/2 dl hyvää oliiviöljyä
1/2 dl parmesaania tai grana padano juustoa raastettuna
ripaus suolaa ja pippuria
 (1 valkosipulinkynsi)

1. Hienonna korianteri ja mantelit sauvaskoittimella.
2. Lisää parmesaaniraaste ja masuteet. Lisää myös hienonnettu valkosipulinkynsi.
3. Kaada sekaan oliiviöljyä sen verran, että pesto on haluamasi paksuista.
(Oma pestoni oli aika paksua, sillä halusin syödä sen leivän päällä. Jos teet pestopastaa, voi pestosi olla hieman juoksevampaa.)

Korianteripesto maistuu esimerkiksi leivän päällä. Tällä kertaa leipänä oli hapankorppua. Salama vääristää peston todella vaaleaksi. Oikeasti pesto on paljon tummempaa ja vihreämpää.

Parsaa ja mozzarellasalaattia kahdella tavalla

Ostan usein keväisin parsaa niin paljon ja usein, että saan syödä sitä lähes joka aterialla. 500 gramman nipusta saa aika monta annosta yhdelle hengelle. Teen parsasta toisinaan risottoa tai muuta ruokaa, mutta useimmiten syön sitä sellaisenaan tai salaatissa höyrykääreellä kypsennettynä. Sain höyrykääreen mummolta joululahjaksi pari vuotta sitten, ja olen todennut sen aivan loistavaksi kasvisten höyryttämiseen. Parsat valmistuvat sillä mikrossa parissa minuutissa kuin itsestään. Parsa säilyttää siten värinsä ja se on helppo kypsentää oikeaan kypsyyteen.

Parsapaloja ja tomaatti-mozzarellasalaattia. Tähän toimii loistavasti tumma balsamicosiirappi!

Parsaa voi kypsentää myös vedessä keittämällä, grillaamalla tai uunissa.Parsat kannattaa huuhdella ensin, jotta saat niistä mullan ja hiekan pois. Napsauta noin 2 cm varren puumaista osaa pois. Kuori ohuelti kuorimaveitsellä (ei välttämätöntä, mikäli kuori on ohut ja parsa tuoretta). Täältä voit lukea lisätietoa parsasta.

Parsan keittäminen

1. Kuumenna laakeassa kattilassa tai kasarissa sen verran vettä, että parsat peittyvät.
2. Lisää suola (noin 1 tl/l vettä) ja nosta parsat kiehuvaan veteen. Keitä parsoja 3-10 minuuttia. Kypsennysaika riippuu parsan tuoreudesta ja paksuudesta. Vihreä parsa kypsyy yleensä noin 3-4 minuutissa.
3. Nosta parsat reikäkauhalla tai pihdeillä ja valuta hyvin. Tarjoa salaatissa tai hollandaisekastikkeen kanssa.

Parsaa ja tomaatti-mozzarellasalaattia vähän eri muodossa. Pinnalle ripaus pippuria, suolaa, oliiviöljyä ja sitruunanmehua.