Kategoria: reseptit

Iki-ihana melanzane alla parmigiana

1 kommentti

Kehittelin aikanaan K-Ruokalehteen aivan ihanan melanzanen, jota on tasaisin väliajoin tehtävä myös kotona. Onko melanzane vielä vieras? Se on italialainen maukkaan tomaattikastikkeen, munakoison, parmesaanin ja mozzarellan yhdistelmä, joka haudutetaan uunissa meheväksi. Aivan ihana talvipäivän lohturuoka, jopa parempaa kuin lasagne. Jos et ole vielä kokeillut, kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Melanzane alla parmigiana on vaikeasta nimestään huolimatta erittäin helppo valmistaa. Vaikka melanzanen valmistus on simppeliä, se vie jonkin verran aikaa. En kuitenkaan suosittele nipistämään tomaattikastikkeen hauduttamisesta aikaa, sillä kunnolla hautunut tomaattikastike on aivan ihanaa. Munakoisojen paistaminen saattaa viedä aikaa, sillä pannulle ei mahdu kovin montaa munakoisoa yhtä aikaa. Käytän usein kahta pannua, jotta saan paistettua munakoisot vähän nopeammin. Jos haluat oikaista jossain, voit jättää halutessasi munakoisojen itkettämisen pois, sillä nykyisin munakoisoja ei enää neuvota itketettävän.

Melanzane

2-3 (n. 800g) munakoisoa
(1/2 tl suolaa)
4 rkl öljyä
4 ps (à 125 g) mozzarellaa
1 dl parmesaaniraastetta
1/2 ruukkua tuoretta basilikaa

Tomaattikastike

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
2 tlk (à 400 g) kokonaisia kuorittuja tomaatteja
2 rkl tomaattisosetta
2 tl sokeria
1 tl balsamiviinietikkaa
1 tl basilikaa
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1 dl tuoreita basilikanlehtiä

  1. Viipaloi munakoisot pitkittäin noin 1/2 cm:n viipaleiksi. (Jos haluat itkettää munakoisot, tee näin: Levitä viipaleet leikkuulaudalle ja ripottele niiden pinnalle suolaa. Itketä munakoisoja noin 30 minuuttia ja kuivaa ne lopuksi talouspaperilla.)
  2. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit pannulla. Lisää tomaatit, tomaattisose, sokeri, etikka ja mausteet. Revi basilikanlehdet käsin pienemmiksi ja lisää kastikkeen joukkoon. Hauduta kastiketta noin puoli tuntia. (Soseuta kastike halutessasi sauvasekoittimella.)
  3. Paista munakoisoviipaleet pannulla rasvassa, kunnes ne pehmenevät ja saavat hieman väriä. Viipaloi mozzarellapallot ohuiksi viipaleiksi.
  4. Levitä munakoisoviipaleita uunivuoan (24 cm x 24 cm) pohjalle ja niiden päälle tomaattikastiketta. Asettele tomaattikastikkeen päälle basilikanlehtiä, mozzarellaviipaleita ja 1/3 parmesaaniraasteesta. Tee yhteensä kolme kerrosta siten, että päällimmäiseen kerrokseen tulee mozzarellaa ja loput parmesaaniraasteesta.
  5. Paista melanzanea uunin alatasolla, 200C noin 45 minuuttia.

Sitruunapasta

1 kommentti

Etenkin arjessa yksinkertaiset reseptit ovat usein parhaimpia. Helppo sitruunapasta on ihanaa sellaisenaan, mutta sen voi myös hyvin yhdistää kalan tai broilerin kanssa. K-ruoassa julkaisimme reseptin sellaisenaan, mutta kotona yhdistin sen Kala-Lapin Tulisavu -loimukirjolohen kanssa. Kokeile ja ihastu!

Sitruunapasta

Sitruunapasta

  • 300g tuorepastaa
  • 1 sipuli hienonnettuna
  • 1 sitruuna (noin 2 1/2 tl sitruunankuorta ja 2 rkl sitruunanmehua)
  • 1-2 rkl öljyä
  • 1 tlk (2 dl) kaurakermaa tai ruokakermaa
  • 1/2 tl suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • 1-2 dl parmesaaniraastetta
  • persiljaa, basilikaa tai ruohosipulia hienonnettuna
  • (n. 300 g pala loimukirjolohta tai lämminsavulohta)

 

  1. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Raasta hyvin pestyn sitruunan kuori ja purista mehu. Kuullota sipulit rasvassa pannulla.
  2. Ota 1/2 dl keitinlientä talteen. Valuta pasta lävikössä ja kaada takaisin kattilaan. Lisää sipulit, kaurakerma, keitinliemi, sitruunanmehu ja -kuoriraaste. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita ja annostele lautasille. Raasta pinnalle reilusti parmesaania sekä hienonnettua yrttiä makusi mukaan.
  3. Poista kirjolohesta nahka ja paloittele kala reiluiksi annospaloiksi. Tarjoa kala sitruunapastan kanssa. (Voit halutessasi lämmittää kalan nopeasti esimerkiksi mikrossa, mutta se ei ole välttämätöntä. )

 

Miksi juuri Kala-Lapin? Tämä ei ole maksettu yhteistyö, mutta minulle tarjoutui mahdollisuus päästä bloggaajien kokkausiltaan, jossa valmistimme erilaisia kalaherkkuja Kala-Lapin tuotteista. Vakuutuin tuotteiden laadusta ja voin siksi suositella lämpimästi heidän tuotteitaan.

 

 

Uunifetapasta pinaatilla

1 kommentti

Muutama viikko sitten somessa hehkutettiin ihanaa uunifetapastaa, joka lähti liikkeelle Liemessä-blogista. Pastaa hehkutettiin niin monessa kanavassa, että sitä oli vaikea olla huomaamatta. Ihanan herkullisia kuvia ja kehuja sateli kaikkialta, mutta jostain syystä hittipasta jäi silti testaamatta.

Pinaatti-fetapasta

Rakastan pinaatin ja fetan yhdistelmää, joten mietin onnistuisikohan vastaava uunifetapasta pinaatista? Pari päivää sitten jääkaapista löytyi fetaa, kirsikkatomaattirasia ja pakastimesta pussillinen Pirkka lehtipinaattia. Päätin kokeilla tuunattua hittipastaa, ja kyllä kannatti! Alkuperäistä uunifetapastan reseptiä en ole edelleenkään testannut, mutta se on varmasti vähintään yhtä hyvää!

Uunifetapasta

Uunifetapasta pinaatilla

  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 1 ps (200 g) lehtipinaattia (pakaste)
  • 1 pkt (200 g) fetaa
  • 1 rs kirsikkatomaatteja
  • ripaus suolaa ja pippuria
  • 1-2 tuoretta chiliä
  • n. 300 g spagettia
  • (pieni loraus sitruunanmehua tai valkoviinietikkaa)
  1. Kaada öljy uunivuokaan ja levitä päälle jäiset pinaatit. Nosta pinaatin päälle fetajuusto ja kirsikkatomaatit. Ripottele päälle suolaa ja pippuria sekä 1-2 chiliä.
  2. Pane vuoka 200-asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi.
  3. Keitä sillä aikaa pasta suolassa maustetussa vedessä.
  4. Nosta uunivuoka lopuksi 5-10 minuutiksi uunin ylätasolle.
  5. Sekoita kaikki ainekset valutetun pastan joukkoon. Lisää halutessasi pieni loraus sitruunanmehua tai valkoviinietikkaa. Nauti pinaattifetapasta heti.

Sienipiirakka

1 kommentti

Olen aina tykännyt sienestämisestä. Vaikka vihasin lapsena sieniä ja nypin jopa herkkusienet pois pizzasta, pidin silti sienestämisestä. Lähdin usein ystäväperheen mukaan heidän mökille ja sienestimme koko viikonlopun yhdessä. Tykkäsin syksyisestä metsästä, raikkaasta ilmasta ja sienestämiseen liittyvästä jännityksestä sekä löytämisen riemusta.

Sienipiirakka

Sittemmin olen oppinut myös syömään sieniä, onneksi! Se on lisännyt sienestyksen riemua. Säilön sienet yleensä kuivattamalla tai pakastamalla, mutta parhaimmillaan sienet ovat mielestäni heti tuoreina. Teen sienistä vaihtelevasti sienipirakkaa, sieniristtoa, pastaa, keittoja. Sieni on todella monipuolinen raaka-aine. Se sopii myös maustamaan monia arkiruokia. Saatan esimerkiksi murentaa kuivattuja mustatorvisieniä vaikkapa lasagnen joukkoon.

Tällä kertaa leivoin suppilovahveropiirakan, jonne lisäsin myös hieman tatteja. Voit tehdä piirakan mistä tahansa sienistä, vaikkapa kaupan herkkusienistä. Pekoni tuo piirakkaan makua ja suolaisuutta, joten suolaa ei välttämättä tarvitse erikseen lisätä. Pekonin voi toki jättää pois, mikäli haluaa piirakasta kasvisversion. Tällöin suolaa kannattaa lisätä ainakin 1 tl. Tämä sienipiirakka on vakioreseptini, jonka ohjetta on pyydetty useamman kerran.

Suolainen piirakkapohja on suosikkireseptini, se kannattaa napata talteen. Käytän sitä usein leipoessani suolaisen piirakan . Alkuperäinen ohje on kollegan käsialaa (K-Ruoka).

Sienipiirakka

Pohja

  • 2 dl ruisjauhoja
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • ½ tl suolaa
  • 100 g voita
  • 2 rkl vettä

Täyte

  • 1 pkt (140 g) pekonia
  • n. 6 dl suppilovahveroita ja tatteja (tai 2 rs herkkusieniä)
  • 1 iso sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 dl ruokakermaa tai ”kaurakermaa”
  • 2 kananmunaa
  • ripaus mustapippuria
  • 2 dl emmentaljuustoraastetta
  1. Sekoita keskenään jauhot, suola ja pehmeä rasva. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi.
  2. Painele taikina voidellun piirakkavuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka jääkaappiin 15 minuutiksi. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.
  3. Puhdista ja paloittele sienet. Hienonna pekoni. Hienonna myös kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet.
  4. Ruskista pekoni pannulla. Lisää sipulit pannulle kuullottumaan. Lisää myös sienet ja hauduta kuumalla pannulla niin, että neste haihtuu lähes kokonaan.
  5. Levitä sieni-sipuliseos esipaistetun pohjan päälle. Sekoita kananmunat ja ruokakerma, mausta mustapippurilla. Kaada seos vuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste.
  6. Paista sienipiirakka 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä.

Tänä vuonna sienisato on ollut lämpimään ja kuivaan kesään nähden yllättävän hyvä. Vielä ehtii, joten kannattaa ehdottomasti lähteä sieniretkelle!

Raparperijuustokakku

1 kommentti

Juhannuksena on pakko saada jotain hyvää raparperista. Meinasin tehdä raparperipiirakkaa, mutta koska juhannuksena vietettiin myös kolmekymppisiä, ajattelin leipoa kakun. Juustokakun. Voisiko ne yhdistää? Jos paistaisi ensin raparperit kypsiksi ja lisäisi päälle juusokakkumassan… Oli aivan pakko kokeilla, ja kyllä kannatti! Lähes täydellinen kesän juustokakku katosi kahvipöydässä yhdeltä istumalta.

Raparperijuustokakku

Pohja

  • ½ pkt (à 400 g) digestivekeksejä
  • 75 g voita
  • 2 raparperin vartta
  • 1 ¼ dl sokeria
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • ¼ tl kardemummaa
  1. Kiinnitä irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi (⌀ 24 cm).
  2. Murenna keksit ja sekoita keksimurujen joukkoon sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle ja hieman vuoan reunoille.
  3. Paloittele raparperit pieniksi. Sekoita sokeri, jauhot ja kardemumma raparperipalojen joukkoon.
  4. Kaada seos pohjan päälle ja paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 15 minuuttia. (Laita vuoan alle leivinpaperi, jotta mahdollisesti irtoava neste ei valu uunin pohjalle.)

Täyte

  • 1 (2 dl) vispikerma
  • 1 (250 g) maitorahka
  • 1 (180 g) vaniljatuorejuusto
  • 1 ¼ dl sokeria
  • ¾ dl maissitärkkelystä (Maizena)
  • 3 kananmunaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  1. Sekoita kerma, rahka, tuorejuusto, sokeri, maissitärkkelys ja vaniljasokeri keskenään kierrevatkaimella. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten. Kaada täyte vuokaan raparperien päälle.
  2. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen. Jatka juustokakun paistamista 175-asteessa noin 50 minuuttia.
  3. Anna kakun jäähtyä vuoassa huoneenlämpöiseksi. Siirrä vuoka jääkaappiin ja jäähdytä täysin ennen vuoan avaamista. Koristele kakku haluamallasi tavalla ja nauti. (Levitin jäähtyneen kakun pinnalle lisäksi sokerilla makeutettua ranskankermaa, jotta sain pinnasta sileän.)

Parsa on nyt parhaimmillaan

Jätä kommentti

Ihana parsa maistuu keväällä monessa muodossa. Jos saisin valita, söisin parsaa keväällä joka päivä. Ja välillä syönkin!

Parsan kypsennykseen on yhtä monta neuvoa kuin kokkiakin. Listasin mun tavat käsitellä parsaa.

  • En kuori parsaa, jos se on tuoretta ja ohutkuorista. Jos kuitenkin joudun kuorimaan, niin kuorin parsat mahdollisimman ohuelti.
  • Napsautan tyven poikki käsin. Se katkeaa aikalailla itsestään siitä kohti, mistä pitääkin. Taivutan ja napsautan poikki. Mahdollisimman vähän tietenkin, eli aloitan taivuttamisen parsan päästä. Tässä ei kuitenkaan kannata pihistellä, sillä parsan puiseva tyvi ei maistu hyvältä.
  • Kypsennän parsat pääosin mikrossa. Kyllä, mikrossa parsasta tulee parasta! Minulla on mummolta lahjaksi saatu höyrykääre (Lekue-merkkinen, jota myydään näköjään mm. täällä), jonne on helppo laittaa kerta-annos parsaa. Höyrykääreeseen lorautan tilkan vettä ja kuumennan mikrossa 2-3 minuuttia. Parsa on näin aivan täydellistä: sopivan kypsää ja napakkaa, sekä kauniin vihreää. (Höyrykääre on muuten aivan loistava apuväline keittiössä. Teen höyrykääreellä usein myös parsakaalia, joka pysyy siten kauniin vihreänä.)
  • Parsa ei mielestäni oikeastaan missään tilanteessa vaadi keittämistä. Sille riittää pyöräytys pannulla, grillissä tai uunissa. Tykkään, että kasviksissa on purutuntumaa.
  • Mitä syödä parsan kanssa? Yksinkertaiset maut sopivat parsan kanssa parhaiten: suola, pippuri, öljy, balsamicosiirappi, parmesaaniraaste tai sitruuna sopivat parsan kanssa arkisin. Hollandaisekastike ei ehkä kuulu arkiruokien joukkoon, mutta on ihana klassikkoyhdistelmä parsan kanssa.
  • Parsa on monipuolista. Se maistuu ihan sellaisenaan alkupalana, lisäkkeenä tai pääruokana. Parsa on ihanaa parmankinkkuun tai pekoniin käärittynä, salaatissa, piirakassa, pastassa, risotossa, sosekeittona tai esimerkiksi eggs benedict -leivissä uppomunien kanssa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kokeile myös ihanan sitruunapastan kanssa!

Tässä vielä pari hyvää parsareseptiä. Olin aikanaan kovin innoissani tästä ensimmäisestä, johon keksin suikaloida parsat kuorimaveitsellä. Kannattaa kokeilla parsaa eri tavoin valmistettuna!

Parsa uunissa

Tein keväällä 2020 uunifetapastasta inspiroituneena uunifetaparsaa. Kuva ja resepti jäi silloin jakamatta, mutta onneksi parsasesonki tulee joka vuosi uudestaan! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässä se tulee: uunifetaparsa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Uunifetaparsa maistuu ihan sellaisenaan alkupalana tai lämpimänä salaattina. Jos kaipaat tuhdimpaa ruokaa, paloittele parsat ja sekoita joukkoon kypsäksi keitettyä (tuore)pastaa uunifetapastan tapaan.

Uunifetaparsa

nippu parsaa (kuvassa vain 1/2)
oliiviöljyä
paketti fetaa
mustapippuria
hieman juoksevaa hunajaa
(sitruunanmehua)
(muutama kirsikkatomaatti)

  1. Napsauta parsoista paksu tyvi pois. Pane parsat uunivuoan pohjalle ja kaada päälle hieman oliiviöljyä.
  2. Mausta pippurilla, hunajalla ja halutessasi sitruunanmehulla. Lisää vuokaan halutessasi muutama kirsikkatomaatti.
  3. Paista 200-asteisen uunin yläosassa noin 15 minuuttia, tai kunnes parsat ovat hieman pehmenneet ja feta on saanut väriä pintaan. Herkuttele sellaisenaan tai pätki parsat ja sekoita ne tuorepastan joukkoon uunifetapastan tapaan.

(Uunifetaparsa lisätty 4/2021)

Donitsit

2 kommenttia

Donitsit valmistuvat nopeasti helposta taikinasta, joka ei vaadi edes vatkainta. Vappumunkkien sijaan kokeilin leipoa donitseja donitsipellillä. Vein ne siskonpojan synttäreille ja ne tekivät hyvin kauppansa. Värikkäät donitsit ovat varma hitti vappubrunssilla tai lasten synttäreillä!

K-Ruoan donitsitaikina on helppo, sekoitettava kakkutaikina, joka maustetaan kardemummalla. Donitsien leipominen oli yllättävän helppoa! Pienenä vinkkinä täytyy kuitenkin sanoa, että vuokaa ei kannata täyttää liian täyteen. Taikina kohoaa reilusti uunissa, joten osa donitseista meni umpeen päältä ja näyttivät enemmän muffinsseilta. (Tein niihin heti kuumina reiän, joten lopputuloksessa sitä ei huomannut.) Valmistin 1,5 kertaisen annoksen ja leivoin siitä 18 donitsia. Taikina olisi kannattanut jakaa varmaankin 20-22 donitsiksi, niin donitsit olisivat onnistuneet ilman reikien umpeutumista. Näitä teen toistekin!

Donitsit

3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/2-1 tl kardemummaa
50 g voita
1 1/2 dl piimää tai maustamatonta jogurttia
1 kananmuna
(voita donitsipellin voiteluun)

Tomusokerikuorrutus

noin 3 dl tomusokeria
noin 2 rkl kylmää vettä
(+ haluamaasi geeliväriä, kuvassa vihreää)

1. Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe, sooda ja kardemumma keskenään. Sulata voi. Sekoita voisula, piimä tai jogurtti sekä kananmuna jauhoseokseen.
2. Voitele donitsipellin kolot. Pursota taikina pursotinpussilla donitsipellin kokoihin. Voit myös käyttää pakastepussia, josta leikkaat saksilla kulman auki.
3. Paista donitsit 200-asteisessa uunissa 13-15 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.
4. Mittaa tomusokeri kulhoon. Lisää ensin noin 1 rkl vettä ja sekoita hyvin. Lisää tämän jälkeen geeliväriä tippa kerrallaan, kunnes kuorrutteen väri on sopiva. Lisää loput vedestä tippa kerrallaan, kunnes saat tahnamaisen, mutta hieman valuvan kuorrutteen.
5. Kasta donitsit sileä pinta alaspäin yksi kerrallaan tomusokerikuorrutteeseen ja koristele koristerakeilla.

Maailman paras pannukakku

1 kommentti

Onko maailman paras pannukakku olemassa? On varmasti, mutta jokaisella on oma suosikkinsa. Toiselle maailman paras pannukakku on kuohkea ja ilmava, toiselle mehevä ja sisältä hieman taikinainen. Kolmannen pannarin kuuluu olla tiivistä.

Äidin tekemä pannari oli lapsuudessa kaikkein parasta – vaikka se varmasti oli joka kerta erilaista, koska se tehtiin ilman tarkkaa reseptiä. Tämä pannari on tähän mennessä testaamistani resepteistä paras.

Pannukakku

  • 1 l kevytmaitoa
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa
  • 1/2 dl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 50 g voita sulatettuna
  1. Vatkaa maidon joukkoon vehnäjauhot, kananmunat, sokeri ja suola. Lisää sulatettu voi taikinaan. Anna taikinan turvota n. 1/2 tuntia.
  2. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun syvään uunipannuun. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 45 minuuttia tai kunnes pannari on kypsä ja pinta on saanut kauniin värin.

Tein tämän pannarin paapalle (90 v.) viemiseksi. Kuulin, että paapan tekisi kauheasti mieli pannaria, mutta mumma ei enää pysty tekemään sitä. Täyden ja painavan pannukakun nostaminen uuniin on liian haastavaa, kun liikkuvuus on mennyt huonoksi. Leivoin pannarin tällä kertaa punaiseen maitoon, leikkasin paloiksi ja vein sen heti lämpimänä mummolaan.

No maistuiko? Pannari teki kuulemma kauppansa. Paappa soitti seuraavana päivänä ja kertoi, että koko pellillinen on tuhottu ja hyvää oli!

Oikeasti maukas kasvispiirakka

1 kommentti

Tästä reseptistä olen kuullut niin hyvää palautetta, että täytyyhän se jakaa. Kehittelimme sen kollegani Lauran kanssa K-Ruoka-lehteen (4/2017). Kasvispiirakka sisältää maitotuotteita, joten se sopii lakto-vegetaariseen ruokavalioon. Resepti on tosi helppo, mutta toki kasvisten suikalointi ja rullaus vaativat pientä näpertelyä.

IMG_7341

Olin viikonloppuna siskoni synttäreillä. Pikkuserkkuni toi sinne tämän piirakan, koska oli kuulemma himoinnut sitä jo lehden ilmestymisestä lähtien. Piirakka sai kehuja kasvissyöjiltä: ”Tää on parasta kasvispiirakkaa, mitä oon syönyt. Tää oikeesti maistuu joltain!”. Piirakka maistui oikein hyvin myös ilman yrttiöljyä.

Suolainen piirakka on varmasti yksi suosituimmista tarjottavista monenlaisissa juhlissa. Makuja on monia, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Alkuperäinen resepti kuvineen ja videoineen löytyy tietenkin täältä.

Kasvispiirakka

Pohja

  • 1 1/2 dl ruisjauhoja
  • 1 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl suolaa
  • 100 g voita
  • 2 rkl vettä

Täyte

  • 1 (n. 340 g) kesäkurpitsa
  • 3 (300 g) porkkanaa
  • 1 pkt (200 g) Pirkka Parhaat fetajuustoa
  • 1/2 dl maitoa
  • 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
  • 150 g emmental-mozzarellajuustoraastetta
  • ripaus mustapippuria

Yrttiöljy

  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 1 ruukku tuoretta basilikaa
  • 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
  • ripaus mustapippuria
  1. Sekoita jauhot, suola ja pehmeä rasva keskenään. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi.
  2. Painele taikina voidellun piirakkavuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka jääkaappiin 15 minuutiksi. Pistele pohja haarukalla. Esipaista pohjaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.
  3. Kuori porkkanat ja leikkaa porkkanat pitkittäin ohuiksi suikaleiksi kuorimaveitsellä. Höylää kesäkurpitsasta juustohöylän avulla ohuita viipaleita ja halkaise viipaleet pitkittäin kahtia.
  4. Soseuta fetajuusto ja maito sauvasekoittimella tasaiseksi. Sekoita joukkoon valkosipuli, juustoraaste ja pippuri. Levitä täyte pohjan päälle. Rullaa kasvissuikaleita tiukiksi rulliksi ja paina ne täytteen päälle pystyyn ruusukkeiksi.
  5. Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla 30 minuuttia. Nosta piirakka ylätasolle ja paista vielä 5-10 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä.
  6. Valmista yrttiöljy soseuttamalla öljy ja basilikanlehdet sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon valkosipuli ja pippuri. Valuta öljy piirakan pinnalle ennen tarjoilua tai tarjoa yrttiöljy erikseen.

Paras saaristolaisleipä

3 kommenttia

Saaristolaisleipä onnistuu tällä reseptillä varmasti. Useampaa saaristolaisleivän reseptiä testattuamme olemme päätyneet jo vuosia leipomaan saaristolaisleipää Kustavilaisen saaristolaisleivän reseptin mukaan.

img_2050

Saaristolaisleipien tekeminen on todella helppoa, kunhan varaat riittävästi aikaa niiden kohottamiseen ja paistamiseen. Taikina on helppo, sekoitettava taikina. Taikinasta tulee 2 isoa tai 3 pienempää leipää, joten leipää riittää isommallekin porukalle tai jouluviemiseksi.

Saaristolaisleipä maistuu taivaalliselta joulukalojen, esimerkiksi kylmäsavulohen tai mätileipien kanssa. Saaristolaisleipä maistuu myös rapujuhlissa ja skagenröran kanssa. Saaristolaisleipä on kiva ruokalahja, joka ei taatusti jää syömättä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

 

Kustavilainen saaristolaisleipä

  • 1 l piimää
  • 75 g hiivaa (1 1/2 pkt)
  • 3 dl tummaa siirappia
  • 1 rkl suolaa
  • 3 dl vehnäleseitä
  • 3 dl ruisjauhoja
  • 3 dl kaljamaltaita (huom! ei mämmimaltaita)
  • 1 l vehnäjauhoja
  1. Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Liuota joukkoon hiiva. Lisää suola ja siirappi.
  2. Lisää vehnäleseet, ruisjauhot ja kaljamaltaat.
  3. Lisää vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa. Taikina jää melko löysäksi. Anna nousta liinan alla noin 1 tunti.
  4. Vuoraa leivinpaperilla 2 isoa tai 3 pientä vuokaa. Jätä kohoamisvaraa eli täytä vuoat puolilleen. Anna leipien nousta vielä 1h, kunnes tilavuus on tuplaantunut.
  5. Paista leipiä 175 °C:ssa 1,5 – 2h. Anna leipien jäähtyä ennen kumoamista. Saaristolaisleipä säilyy hyvänä pitkään, ja leivät voi myös pakastaa.

 

Alkuperäinen resepti löytyi Helsingin Sanomista muistaakseni jo vuonna 2008. Resepti on testattu toimivaksi myös maustamattomalla jogurtilla ja omenamehulla. Leseet on korvattu välillä kauraleseillä tai kolmen viljan leseillä. Joskus hiiva on loppunut kesken, mutta pussi kuivahiivaa on toiminut hyvin tuorehiivan jatkeena. Sen sijaan maltaiden kohdalla kannattaa olla tarkkana. Ensimmäisellä kerralla olin ostanut kaupasta vahingossa mämmimaltaita. Lopputuloksena leipävuoissa oli raakaa leipätaikinaa, joka ei kypsynyt millään. Leivät voi paistamisen lopussa valella halutessaan siirappi-vesiseoksella, mutta itse olen yleensä jättänyt sen tekemättä. Suolaa on toisissa ohjeissa reilummin, jopa 3 rkl, mutta koska syömme leivän usein suolaisten kalojen kanssa, ei leipä ole tuntunut vähäsuolaiselta tällä alkuperäisen reseptin suolamäärällä.

Vinkki! (lisätty joulukuussa 2021)

Tänä vuonna leivoin leivät muuttamalla hieman jauhojen suhdetta. Lisäsin ruisjauhojen määrää (3 dl -> 4 dl) ja vähensin hieman vehnäjauhojen määrää (1 litra -> 8 dl). Leivistä tuli, jos mahdollista, vielä entistäkin paremmat! Leivistä tuli aavistuksen tummemmat ja pehmeämmät.

Tein leipätaikinan tällä kertaa yön yli -menetelmällä, joten vinkkinä sinulle, joka et ehdi kohottaa leipiä saman päivän aikana: tein taikinan illalla kylmään nesteeseen (piimä) ja panin leivät leipävuoissa yöksi kohoamaan jääkaappiin, liinalla peitettyinä. Seuraavana päivänä annoin leipien kohota vielä pöydällä tunnin verran ennen paistamista. Leivät onnistuivat todella hyvin!

Saaristolaisleipä